Pitsiä ja tyynynpäällisiä

Olen viikon päivät pessyt vanhoja lakanoihin virkattuja pitsejä ja virkattuja liinoja, pienempiä ja suurempia. Niitä löytyi vintiltä aika paljon, joten se sai miettimään, josko osalle keksisi ihan jonkin muun käyttötarkoituksen kuin peruskäyttö pöytäliinana. Ehkä värjäämällä liinoihin saisi ihan uutta särmää. En tosin ole toistaiseksi onnistunut löytämään paljoakaan faktatietoa pitsin värjäämisestä tai vinkkejä lopputuloksista. Käyvätköhän teolliset värit vai pitäisikö yrittää luonnonväreillä? Täytyy perehtyä asiaan jossain vaiheessa paremmin ja ainakin kokeilla ensimmäisellä kerralla varovasti jollain huonokuntoisella liinalla. Tai ehkäpä jollakulla lukijoista olisi antaa neuvoja ja vinkkejä, miten näitä liinoja hyödyntäisi??

Virkatut liinat ovat muuten yllättävän kalliita. Ihmettelin aivan vastikään yhdellä kirpparilla, että keskikokoisesta liinasta pyydetään toistasataa. Ei siis parane hävittää omiaan, vaikkei heti käyttöä keksisikään tai jos jostain ei ihan täysillä pitäisikään.

Kuvattuani osan pitsiliinoista innostuin ompeluajatuksesta ja sain nämä kaksi tyynynpäällistä aikaan. Tyynyjä minulla olikin omasta takaa olemassa, mutta kangaskaupasta kävin valitsemassa pieniruutuisen ajopuun/beigen värisen kankaan. Sen kanssa ei voi mennä hutiin, vaikken juuri nyt pääsekään sovittelemaan tyynyjä mihinkään valmiikseen sisustukseen.

En ole koskaan ollut mikään käsityövirtuoosi - saan inspiraationkin äärimmäisen harvoin. Sitäkin iloisemmaksi tulin aikaansaannoksistani. Sain myös perheeltä kannustukset näiden helppojen tyynynpäällisten valmistuttua!

Luulen, että oman äitini esimerkki pitää käsityökynnykseni riittävän matalalla, vaikka harvoin tähän puuhaan tartunkin. Muistan, miten hän paitsi ompeli paljon lapsuudessani, mutta myös sen, miten kauniin näköisiä vaatteita hän aina loihti minulle, siskolleni ja nukeillemme. Usein hän muisti pilke silmäkulmassa ja kannustavasti mainita, että koulussa käsityönumero oli ollut aina seiska, kun ihailimme hänen aikaansaannoksiaan. Voinen siis samassa hengessä todeta, että osaan minäkin ommella - edes jotain, vaikken tässä lajissa parhaimmillani olekaan. Pääasia, että ompelu on hauskaa silloin, kun siihen kerrankin ryhtyy.

Puuhakasta viikkoa!