Saunan pelastus

Viikonloppuna saaristossa oli trafiikkia. Osa oli ulkoilemassa, osalla oli töitä käynnissä. Jäiden aika on saaristossa aina hyvä käyttää hyödyksi, kuten vaikkapa rakennusmateriaalien kuljetukseen moottorikelkalla tai mönkijällä. Yksi naapuri olikin kuljetushommissa. 

Meilläkin on kunnostustöissä tapahtunut edistystä! Päätimme loppusyksystä, että ottaisimme saunan nostamiseen ja kunnostamiseen ulkopuolista apua. Kuvasta näkyy, että sauna on noussut ja se on nyt mökin kanssa samalla harjakorkeudella. Mökki on myös tarkoitus nostaa noin 0,5 m korkeammalle turvaan korkeimmilta vedennousuilta. 

Liian matalalla ollut saunamme on vettynyt joka syksy. Kiuaskin veteli viimeisiään ruostumisen takia. 9 vuotta me vain sissinä olemme saunoneet huonossa kunnossa olevassa saunassamme. Pidän sitä saavutuksena, koska sauna oli ollut käyttämättä jo ennen meitä toistakymmentä vuotta! 

Noston yhteydessä on uusittu jo karmeja ja laudoitus. Saamme myös uuden uimalaiturin. Uudet perinteiset ruutuikkunat vanhojen lahonneiden tilalle laitoin tilaukseen jo ennen joulua, eli odottelen niitä saapuvaksi. Vanhat ikkunat olivat ns. itsetehdyt, vääntyneet ja yksipuitteiset, joten sekä sauna että pukuhuone ovat olleet vetoisia. Jatkossa voimme saunoa myös talvisin - luksusta :). 

Tänä viikonloppuna oli aikamoista sumua! Saa nähdä, onko saaristossa nyt plussakelien myötä alkamassa kelirikko. Jos näin käy, siirtyvät loput työvaiheet saunalla kevääseen.   

Ihanaa, kun asiat etenevät, eikä itse tarvitse tehdä edes mitään, pohtii,

Päätalo ennen ja jälkeen

Ette tiedä, miten olen tätä postausta odottanut! :) Ai että, kun on palkitsevaa katsoa näitä ennen ja jälkeen -kuvia talosta, jonka kanssa olemme joutuneet todella henkisesti venymään kuusi vuotta odottaessamme tätä päivää. Joten vielä kerran yhteenveto muodonmuutoksesta niin, että viimeisetkin ikkunankoristeet, rännit ja syöksytorvet ovat talossa paikallaan.

Talo ennen:

Sama kuvakulma nyt:



Ennen edestä:

Ja nyt:

Talolla on tehty vielä viimeisiä viimeistelyjä ja nyt ylpeänä voikin katsoa noita yksityiskohtia. Perusteellinen suunnitteluaika ei toki ollut turhaa, jos lopputulosta ajattelee. Onneksi meillä ei ollut mahdollisuutta lähteä taloremonttiin ensimmäisenä tai toisena vuonna. Olisimme ihan varmasti päätyneet hutiloituihin ratkaisuihin.

Olemme tosi onnellisia huolellisesta kirvesmiehentyöstä ja sen myötä laadukkaasta kokonaisuudesta. Siitä ja muutenkin luotettavasta yhteistyöstä kiitämme paikallista yrittäjää & hänen yritystään Oy Bygg Ale Ab:ia. 

Tästä on loistava jatkaa sisätilojen pariin taas itse!

Myhäilee,

Talolla on tapahtunut ihmeitä

Täällä taas pienen hiljaiselon jälkeen! Talo näyttää yhä valmiimmalta. Kuistin puolella on vielä vähän keskeneräistä, mutta nyt sopii jo esitellä merelle päin näkyvää julkisivua. En tunnista taloa entiseksi, koska nyt se näyttää... no,  Talolta! Rakennuksen mittasuhteet olivat ennen niin latistavat, mikä peitti sen oman kauneuden. Mehän harkitsimme ikkunoidenkin vaihtoa isompiin kämäsestä ulkonäöstä johtuen, mutta vanhoilla lopulta mentiin ja erittäin hyvä näin! 

Nyt taloa reunustavat  komeat ikkuna- ja kulmakarmit, räystäslistat sekä huolitellut tippalaudat. Arvannette, että kaikki on niin paljon paremmin kuin mitä ennen remonttia edes pystyin kuvittelemaan :). 

En ymmärrä, miten rakentajat ovat saaneet linjat näyttämään näin suorilta, koska totta vie, talo ei ole oikeasti suora mistään! Katon lipat näyttivät ennen olevan häiritsevästi eri korkuudella ja seinän ja perustan välinen raja oli supervino, vain muutaman seikan mainitakseni. Nyt silmä lepää ja pieni epätasaisuus sopivassa määrin annosteltuna tuo toivottua elävyyttä. Tätä on myös vaalittu: pystylaudoituksessa on mm. käytetty hieman eri levyisiä lautoja sikin sokin, jotta kokonaisuus ei näyttäisi kuin tehtaalta tilatulta. Kauempaa katsoessa tätä ei huomaa, mutta kokonaisuuden ja fiiliksen kannalta seikka oli mielestäni tärkeä.   

Aikamoinen ryhtiliike, 

miettii,

Melkein valmista

Noniin, talolla on uusi takki - punamultaverhous - ja sen alla kaikki on kunnossa! Jos ei ihan vielä, niin lähitulevaisuudessa saamme nähdä, miltä talo näyttää, kun sen ulkokuori on viimeistelty karmeineen ja räystäslautoineen.

Alla näkyy, että oikeanpuoleinen ikkuna on jo siirretty ulkopintaan. Haluamme ehdottomasti ikkunat laudoituksen kanssa samaan tasoon vanhan rakennusperinteen mukaisesti. Uusissa taloissa ikkunat nykykäytännön mukaan sisennetään, mutta emme tingi periaatteestamme. Tältä osin talo palautuukin alkuperäiseen asuunsa, sillä ikkunat ovat olleet syvennyksissä sitten talon aiemman eristämisen.



Tyytyväinen isäntä siellä talon kulmalla odottelee, josko jo lähdettäisiin sienimetsään.

Sienimetsällä oli ihanaa - aurinkoista. Tänä vuonna kanttarellikausi meni meiltä kokonaan ohi tai sitten niitä ei ollut. Nyt löytyi tatteja, mutta ei yhtä paljon kuin aiempina vuosina. Ihan riittävästi kuitenkin.

Lämpimän kesän ansiosta yrityksemme viljellä kirsikkatomaattia on onnistumassa. Oli vähän tyhmän hommaa ruveta kasvattamaan taimesta asti avomaalla tomaattia (Mikon idea) ja olen koko kesän manannut, ettei niistä mitään ehdi tulla. Samalla olen vaalinut niitä ja nyppinyt varkaita, toivoen olevani väärässä. Tänä viikonloppuna keräsimme ensimmäiset desit ihania, omia tomaatteja. Nyt pensaat ovat täynnä raakoja hedelmiä ja siksi tilaankin vielä pariksi viikoksi lämpöä!! Tomaatit on pressutettu muovilla, jotta ne kestäisivät viilenevät illat ja yöt. Peukut pystyyn, että niistä kypsyy yhtä punaisia kuin talomme ja saamme vaivalla hoidetun sadon kokonaisuudessaan ruokapöytään. 

Eiköhän niin talo kuin tomaatit kypsy valmiiksi ihan lähiaikoina,  

luottaa,

Perinteinen puuliiteri

Tämän kesän tähän asti tärkein rakennusprojektimme on ollut puuvajan tai -liiterin rakentaminen. Olemme niin tehokkaasti vallanneet kaikki tilan ladot ja mökit muuhun käyttöön, että klapeille ei ole jäänyt mitään säilytyspaikkaa. Se epäkäytännöllinen puoli eri rakennuksiin levittäytymisessä on siis ollut. Kesäkeittiövajamme on viimeisenä toimittanut puuliiterin virkaa, mutta tehtyämme sinne ruokailutilan ovat hakatut halot lojuneet ulkona.

Päätimme, että puuvaja täyttäisi kaksi kriteeriä: Ensinnäkin se rakennettaisiin perinteisellä tekniikalla puuhun lovetuin liitoksin, kuten tilan muut rakennukset, ei kulmaraudoin.



Toiseksi siinä hyödynnettäisiin mahdollisimman pitkälle kierrätys- ja ylijäämämateriaaleja. Arvion mukaan valmis vaja onkin n. 85%:sti niistä. Ostomateriaalia on ollut vain runkorakenne ja päälle tuleva peltikate, joka enää puuttuu. Olimme mm. onnekkaita saadessamme ilmaiseksi yhden ison peräkärryllisen 150 mm:stä vähän käytettyä lautaa, minkä lisäksi vajaan on käytetty muuta tilan puutavaraa. Lautasatsi toimi sysäyksenä vajan rakentamiseen.



Lattiapinta-ala on 8,5 m2. Lattia syntyi mökin ja kuistin kunnostuksessa ylijääneistä lattialankun paloista.

Mutta mennään hetkeksi alkuun: Ensimmäisenä rakennuspäivänä Mikko kaatoi tulevalta liiterin paikalta ison puun. Toisena päivänä siirrettiin isot perustuskivet ihan tästä vierestä ja soviteltiin oikeisiin kohtiin. Liiteri sulautuu hyvin paikkaansa jääden metsänreunaan piiloon muiden rakennusten taakse.

Kun seinät saivat sitä mukaa pintaansa punamultaa, kun ne rakentuivat, kysyi juniori, miksei hän voisi saada tästä omaa mökkiä. Olemme kyllä vajasta kaikki ylpeitä ja se näyttää kovin söpöltä, mutta tällä kertaa EMME OTA TÄTÄ MUUHUN KÄYTTÖÖN. Hän kyseli useamminkin asian perään, mutta kun kerroin, että tähän ei tule kunnon ikkunoita tai ovia, metsässä on iltaisin hyttysiä eikä netti toimi täällä alhaalla, hän lakkasi haluamasta saada asua vajassa :). Mikko tosin kiusoitteli, että kyllä tästä tulee sellainen viskimaja, mutta nekin puheet loppuivat, kun muistutin, että eihän hän juo viskiä.

Tavallaan se aika, mikä on mennyt puuliiterin tekoon (nyt 10 päivää), on pois näkyvämmästä etenemisestä - jos ymmärrätte, mitä tarkoitan - mutta tärkeydessä se tuntui nyt menevän muiden kohteiden edelle. Käytännön elämä sujunee aika paljon mukavammin, kun tästedes nakkaamme syksyn sateiden keskellä kamiinaan tai saunaan täyskuivia puita! Puiden kaatoa on luvassa paljon joka vuodelle, joten liiteri päätettiin tehdä niin tukevaksi ja pitkäikäiseksi kuin mahdollista.

Rakennusapulainen toivottaa kaikille kivaa alkavaa viikkoa!