sunnuntai 18. lokakuuta 2020

Ikkunanpuitteet ja muistotammi

Olemme onnistuineet taikomaan ensimmäiset ikkunanpuitteet taloon! Olen hurjan tyytyväinen, kun jotenkin pidin tätä hommaa vaikeana... Meillähän siirrettiin ikkunat talon ulkoverhouksen tasalle, jolloin sisäpuolelle syntyi kroisin näköiset syvennykset. 

Alla on kuvakertomus työvaiheista. Ensimmäisestä kuvasta näkee lähtötilanteen.






Ja eikun koristelistat ikkunanpieliin ja paneelia laittamaan!




Puolipaneelit maalataan vielä uudelleen ja samalla saadaan naulanpaikatkin piiloon. Ja tietysti paneelin päälle tulee vielä koristelista, ns. L-lista. Vaikka tuvasta tulee vaalea, olen käyttänyt paneelissa ja ikkunankarmeissa eri valkoisen sävyä, jotta lopputulos olisi elävämpi. Myös pellavaöljy tekee kokonaisvaikutelmasta luonnollisen. Paneelit on maalattu Virtasen maalilla ja ikkunankarmit Uulalla.  Molemmat muovittomia maaleja.  



Helpolta näyttää :), mutta jokainen puuosa vaati moneen kertaa työstöä ja sovittelua, koska yksikään pinta ei ole suora. Lopputulos näyttää onneksi siltä, että kaikki on sujunut kuin vettä vain :). 


Panelointi jatkuu vielä, eli ihan ei vielä saatu valmista. 

Tähän loppuun liitän kuvakavalkadin Mauron tuhkien hautauksesta ja muistotammen istutuksesta alkusyksyllä. Mauro ansaitsee vielä yhden postauksen, syntymäpäivänään 18.10. Meillä on sitä yhä kova ikävä. Sen synttäreitä emme viettäneet koskaan millään muulla tavalla kuin että se sai touhuta lajityypillisiä asioita sydämensä kyllyydestä myös syntymäpäivänään :). Yleensä niitä "vietettiin" juuri täällä. 







Tammi on juurtunut tuossa Mikon sille tekemässä istutuslaatikossa nyt toista kuukautta. Joten eiköhän se siitä lähde kasvamaan ja muistuta meitä energisestä Maurosta. ❤️

Juuri nyt sekä tammen sinnittely elossa että tuvan asteittainen valmistuminen tuottavat iloa,

ajattelee, 




lauantai 3. lokakuuta 2020

Tuvan tapetti

Kuvista arvannette, että olen onnesta soikeana. Ensimmäinen huone on tapetoitu! 

Valitsemamme Duron perinnemalleihin pohjautuva paperitapetti, "Lovisa vit", on juuri sellainen kuin mielessäni olen tuvan nähnyt. Se on mielestäni hieman hassu ja ylenpalttinen, mutta tapetin valkoinen, sininen ja harmaa -yhdistelmä mahdollistaa hyvin mitkä tahansa värikkäät matot ja muut pinnat, joita voidaan valita myöhemmin ajan kanssa. Tapetin valkoinen pohja on mielestäni kaunis: ei kovan teollisen valkoinen, vaan hieman elävä. 


Kuvioiden kohdistaminen oli aavistuksen haastavaa, muttei ylitsepääsemättömän vaikeaa. Jos tarkkaan katsoo, huomaa, että joka toinen kukkakuvio on erilainen, joten vähän piti tarkkailla saumakohtia, että on liittämässä kuvioon oikean kuvion jatketta. No, hyvin selvisimme elämämme ensimmäisestä paperitapetoinnista Mikon kanssa vinoista seinistä huolimatta. Jos joku kuvio nyt vähän heittää, se olkoon muistona tästä yhteisestä työvaiheesta :). 


En hyppisi näin kovasti onnesta, ellei tämä vaihe olisi ollut haavekuvina mielessäni jo kahdeksan vuotta. Että olen odottanut tätä! Nyt myös odottelen, että posti toisi tilaamiani tapettimalleja seuraaviin huoneisiin. Niiden valitsemisen olen tarkoituksella halunnut siirtää siihen, että pääsemme näkemään yhden valmiin huoneen, johon suhteuttaa sitten seuraavia. 

Sain myös pohjamaalattua noin puolet puolipaneeleista. Lisäksi viikonloppuamme tuli ilahduttamaan nuoriso-osasto ystävineen sekä Mikon vanhemmat. Ihanaa yhdessäoloa. 

Tuuli on tänä viikonloppuna osunut meidän suuntaan poikkeuksellisen kovana. Se on muistuttanut osaltaan, että kylläpä on upeaa saada talo lähitulevaisuudessa asuinkäyttöön. Nyt on ainakin hyvä meininki tekemisessä. 


Flow'ssa,





Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...