Sattuipa tuossa edellistä edellisellä saarikäynnillä kummallinen asia. On oikein pitänyt koota ajatuksia, että miten tästä kirjoittaisi: meidän metsästä löytyi ylimääräinen möksä. Kenen se on? Pähkäilimme, sijaitseeko se tontin rajalla vaiko sen ulkopuolella. Onko se meidän?? Saamissamme kartoissa sitä ei näy. Jos se on meidän, sijaitsee se ainakin etäällä muusta pihapiiristä, metsän siimeksessä. Mutta miksi se on rakennettu sinne, näin epäkäytännölliseen paikkaan?
Kiersimme ja tutkailimme tätä ikivanhaa latoa. Punamultaa on vain hitunen jäljellä. Missä ajassa punamulta patinoituu ja kuluu tällä tavalla pois? Sisältä löytyi kasa leveitä ja paksuja lautoja, ei muuta. Samanlaisia lautoja löytyy meiltä sekä verstaan että rantavajan vintiltä. Tyylinsä puolesta se kuuluu meidän tilaan; kaikki muu rakennuskanta saarella on uudempaa kesämökkiasutusta. Mutta onko se sittenkään...?? Kyllähän myyjä on taatusti ollut tietoinen rakennusten määrästä, mitä tilaan kuuluu.
Mökin omistus ei ole selvinnyt kotonakaan karttoja tutkailemalla. Pitää mennä paikan päälle karttojen kanssa ja metrin tarkkuudella yrittää selvittää maaston muotojen perusteella tontin rajat, jotka kulkevat juuri jostain tämän rakennuksen kohdalta. Onhan lato voinut jäädä naapuritontillekin alkuperäistä tilaa lohkottaessa, eli yhtä todennäköistä on, että se on myyty jossain vaiheessa maan mukana. Ei siis aloiteta remonttia ainakaan ensi vaiheessa täältä! : D
Syksyllä lato on ollut aivan metsän puiden ja lehtien peitossa, koska melko läheltä olemme aiemminkin liikkuneet. Näin talvisaikaan se on kai hieman paremmin näkyvillä meiltä katsottuna, koska törmäsimme siihen nyt. Ihmeellistä, miten tämä paikka osaa yllättää... Ehkä viimeistään kesänaapurit osaavat kertoa, kenelle se kuuluu. Vielä ei tiedä, hihkuako hämmästyksestä vai tuskaillako epätoivosta, että näiden korjattavan seitsemän rakennuksen sijaan niitä onkin ehkä kahdeksan. Kaunis se on omassa karuudessaan, joskin käyttö jäisi meiltä varmasti kovin vähiin sijainnin vuoksi.
Hämmentyneenä,