Minulla on tapana näin vuodenvaihteessa pohtia hiukan elämäntyyliämme joltain kantilta ja tehdä jokin sellainen uudenvuoden lupaus, jolla voisi vähän petrata valittua asiaa. Oikeastaan olen jo aloitellut tämänvuotisen lupaukseni kanssa ennen vuodenvaihdetta, mutta sitä helpompi on ajatus lupauksen pitämisestä. Mielestäni ei kannata luvata mitään sellaista, mitä jo lähtökohtaisesti pitää ylitsepääsemättömänä, ja jossa jo etukäteen tietää epäonnistuvansa. Tänä vuonna lupaan entisestään vähenää meidän perheen ruokahävikkiä.
Tajusin jouluna, että asia on jo hyvin työn alla. Vanhastaan olen tottunut, että joulun jälkeen ruokaa lentää roskiin aikalailla, mutta nyt yritin miettiä mahdollisimman oikeaa mitoitusta jo jouluruokia tehdessämme. Yritin sanoa itselleni, että "Ei, meidän joulumme ei ole pula-ajan joulu, jos laatikot syödään loppuun tai savukalaa on joulupäivänä vain nokare jäljellä". Tavoitteena oli ruokien loppuminen syömällä. Suunnittelu palkitsi, sillä roskiin lopulta päätyi vain hyvin pieniä määriä kasvisruokia: puoli pussia herneitä, nokare sienisalaattia ja rosollia. Jätteeksi päätyivät siis kaikkein edullisimmat mahdolliset ja lisäksi kaikkein vähiten ympäristöä kuormittavat ylijäämäruuat. Hyvä! :).
Minulla on jokunen ajatus ja kokeiltu kikka, joilla hävikkiä voi vähentää. Ne täytyy nyt pitää mielessä kaupassa käydessä. Voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ihminen on ruokakaupassa ihmeellisen kangistunut omiin ostotapoihinsa. Minun paheeni ovat tomaatit. Tapanani on ostaa kerralla 4-5 tomaattia. Ostan niitä, mutta sitten näitä kitkeriä talvitomaatteja ei meillä syödäkään noin paljoa ja ne päätyvät roskiin. Riittäisi, että ostan vain 2 kpl tomaatteja silloin tällöin, ei joka kerta. Uskomattoman yksinkertaista, että pitää vain ostaa jotain tuotetta vähemmän, mutta miten se on niin vaikeaa?? Ylipäänsä pitäisi keskittää ostokset kausiruokaan. Tästedes siis kalliit tuontielintarvikkeet ovat entistä useammin ruokalistan poikkeus kuin osa päivittäistä käyttöä.
Minun pitäisi petrata myös leivän kanssa ostamalla esimerkiksi vain puolikkaita. Useimmiten meillä vaaleat leivät kuivuvat koriin ja jäävät syömättä, jos niitä ei heti syödä tuoreena pois. Kolmas ongelma ovat maustekastikkeet. Siivosimme jääkaapin ennen joulua ja kauhistuin sitä purkkien määrää, mikä jääkaapissamme oli. En edes muistanut, mitä ateriakastikkeita meillä on, joten seuraavalla kerralla hankin vain pieniä purkkeja - tai pitää käydä jääkaappia läpi useammin ja käyttää ostoksensa tehokkaammin.
Mauro syö paljon hävikkiruokaamme. Koska syömme paljon kalaa, on onni, että se on myös Mauron herkkua. Maurolle kelpaavat päät, rangat ja nahat. Ah, mitä herkkua. Usein ostamme kaupan kalatiskiltä Maurolle näitä perkeitä, ja teemme siinä hyvän työn kaupankin hävikkiä silmälläpitäen.
Ideaalitapauksessa bioroskikseen päätyisi vain kuoria ja kahvinpuruja. Tätä kohti! Bioroskiksen täyttymistahtia tarkkailemalla näkee nopeasti, miten hommassa onnistuu. Jos keksitte antaa minulle lisää vinkkejä siihen, miten hävikkiä voi vähentää, kertokaa!
Kaikille lukijoille suurkiitokset kuluneesta vuodesta - ihanaa kun olette olemassa - ja oikein onnistunutta vuodenvaihdetta!
Uusin lupauksin,
