tiistai 30. huhtikuuta 2013

Vappua ja aurinkoa!




Aurinkoiset ja iloiset Vapun toivotukset kaikille Villa Idurista viime vuoden piknik-kuvan kera!


sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Rauta-amppelit

Puutarhamyymälässä yrttikaupoilla löysin alennuslaarista kaksi seinään kiinnitettävää rauta-amppelia tai -telinettä. Ne ovat todella tukevat ja reilun kokoiset. Maksoivat vaivaiset 2,50 € / kpl. Sellaisenaan ne eivät kuitenkaan Iduriin sovi, mutta päätin ottaa ne, koska oikea tyyli saadaan pienellä modifioinnilla.

Arvaan, että ainakin joku teistä nyt ajattelee, että on silkkaa hulluutta lähteä näitä muuttamaan, koska ovat jo tosi kivat. Kyllä, niin ovat, mutta ennen kuin enempää ihmettelette, kerron perustelut.


Tällaisenaan telineet olisivat varmasti sopineet jonnekin toisaalle, mutta olen mielessäni päättänyt, että rakennusten ulkopuolelle tulevien koukkujen, koristeiden, kukkatelineiden, hakojen ja kahvojen on oltava joko aitoa takorautaa tai tummaa teollista rautaa. Uskon, että näillä eväillä aikaansaadaan kivannäköinen, perinteikäs ja viimeistelty saaristolaisilme, joka on yhtenäinen ja sopii punamultapihapiiriin. Eli, kauneuden eteen on kärsittävä ja siksi alkuperäinen - vaikkakin kiva - asu sai väistyä. Siispä mattamustaa maalia päälle!

En myöskään hirmuisesti pidä tuosta telineiden tekstiosasta - tai teksteistä ylipäänsä. Monet ovat niihin ihastuneet - tiedän! - mutta olen itse yksinkertaisemman tyylin kannattaja enkä näin ollen ole juurikaan tykästynyt sisustuksellisten tekstien käyttöön pinnoilla.


Kokeilin maalata noihin entisiin tekstin paikkoihin, jotka ovat kiveä, sapluunalla simpukan kuvat. Se ei kuitenkaan ihan onnistunut, joten pyyhin maalin pois. Jäljelle jäi sattumalta todella himmeä kuva tai pikemminkin ääriviivat simpukasta. Ihan jees näin. Kuva ei tule kuitenkaan erottumaan rehevän kasvin takaa lopullisessa käytössä, joten olkoot siinä!


Tällaista takorautaa amppelit saavat sitten Idurissa seurakseen, esimerkiksi saunassa tai venevajassa. Nämä koukut ostin hiljattain. Käsintehty takorauta on melko tyyristä. Pitää ostaa pienissä erissä, jotta ei niin tunnu kukkarossa. 



Olen myös kovasti ilahtunut uusista lukijoista - kiva, kun olette liittyneet seuraan. 


Aurinkoa alkavalle viikolle!


lauantai 27. huhtikuuta 2013

Kiirettä ja gourmet'a

Tämän päivän ruokailuamme määritti kaksi tosiasiaa: se, että suhaamme edes takas venerannassa kummankin pojan jollatreeneissä sekä veneen pesuhommissa ja se, että notkuvien tomaattipensaideni tertut ovat menossa hyvää vauhtia ylikypsiksi. Näistä aineksista syntyy tietysti nopeasti ja helposti herkullinen kylmien ja lämpimien raaka-aineiden buffet. Vapaapäivä on ollut touhukas ja hauska, joten ruuankin pitää sitä jotenkin ilmentää. Ruuan suhteen olen sitä mieltä, että gourmet ei synny välttämättä kalliilla, vaan siitä, että käytössä on hyvät raaka-aineet. Tomaattini ainakin maistuvat ihan eriltä kuin kaupan hyllyllä kypsyneet; paljon makeampia näin kevätauringon kypsyttäminä.


Lämmin kulho täyttyi pannulla käytetystä kesäkurpitsasta, kanasta, sienistä, oliiviöljystä, pinjansiemenistä ja valkosipulista sekä keitetyistä tortelliineista. Salaattilautanen puolestaan rakentui mozzarellasta, parmesaanista, rucolasta, avocadosta, omenasta ja titetenkin noista pensastomaateista. Mausteeksi molempiin käytin paljon omia yrttejä, jotka ovat lähteneet hyvin kasvamaan: persiljaa, basilikaa, salviaa ja ruohosipulia. Sivuun keitin parsaa. Tällä kertaa tällainen mix, toisella kertaa toisenlainen - niin helppoa ja herkullista.

Katoin aterian lapsuudenkodistani peräisin olevaan astiastoon, josta on nämä kolme kulhoa jäljellä. En vain millään muista tämän Arabian astiaston nimeä, kun sitä ei oikein missään koskaan näy. Muistaisikohan joku lukijoista..?






Herkutellen ja sitten taas hommiin,



tiistai 23. huhtikuuta 2013

Astiat löysivät kodin

Tässä eräänä päivänä istuimme töissä lounaalla kollegojen kesken ja keskustelumme kääntyi ravintolan astioihin. Vähitellen siirryimme kotikattauksiin ja kunkin omiin mieliastioihin. Yksi työkavereistani alkoi sitten kertoa, miten hänellä on vanha astiasto riesana pölyttymässä kellarissa ja kuinka on harmi, kun kukaan sukulaisista suostu sitä ottamaan. Tässä vaiheessa mielenkiintoni heräsi ja aloin tiedustella, että minkälainen astiasto hänellä oikein oli. Kyse oli Arabian maisemasarjan lautasista. Vedin syvään henkeä ja yritin pysyä tyynenä. Kerroin kuitenkin, että keräilen pikkuhiljaa sinivalkoisia astioita ja tiedustelin, josko hän olisi kiinnostunut myymään lautasiaan kohtuuhinnalla. 'Pääsisit helpolla', taisin mainita.

Hän jäi vielä joksikin aikaa miettimään ja kyselin pari kertaa peräänkin, että ovatko ne myynnissä ja mihin hintaan. Jouduin oikein hillitsemään itseäni, etten vaikuttaisi päällekäyvältä :) Lopulta Maisemat saapuivat minua varten toimistoon näytille! Matalia ja syviä lautasia oli kumpaakin 6 kpl mutta yhdet molemmista olivat vähän vioittuneet. Teimme kaupat; ostin ehjät 10 lautasta. En saanut niitä ihan poskettomaan pilkkahintaan, eli sen verran hintatietoiseksi hän kävi, mutta sanotaanko, että ainakin puoleen hintaan antiikkimarkkinoihin verrattuna. Tein mielestäni hyvät kaupat ja lisäksi sain hyvän mielen kun autoin hädässä olevaa työkaveria, hee!



Sain myös Liebster-tunnustuksen Saaressa ja kaupungissa -blogin Ammarilta ja I Love Your Blog -tunnustuksen Tuulta ja Tyrskyjä -blogin Anskulta. Kiitos hirmuisesti molemmista! Jaan nyt eteenpäin tuon Anskulta tulleen, jota minulla entuudestaan ei ollut.


Sen ansaitsee viisi kivaa blogia, mutta muistakaa, ei paineita edelleen jakamisesta:


sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Pursiseuralla


Tulin iltapäivällä työmatkalta, jonka jälkeen kävimme rannassa toteamassa, että pursiseura on siirtynyt kevätaikaan. Jäät ovat nyt täysin lähteneet, terassit oli kalustettu ja joka puolella hääri touhuilevia ihmisiä veneidensä parissa. Kivaa, kun tännekin tulee lämmin, vaikka nyt oli vielä hyytävää meren äärellä. Ihanan näköistä kuitenkin oli.



Meidän vanhempi poika avasi purjehduskautensa treenipäivän merkeissä ja oli nyt e-jollalla vesillä ensimmäistä kertaa elämässään. Kuvassa hän tulee serkkunsa rinnalla myötätuuliosuutta.  


Ilta-aurinkoisin terveisin,

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Lampaita ja mustikkapiirakkaa

Punatukka-blogin Pepi haastoi 11 kysymyksellä, joista osa osuu ajankohtaisiin pohdintoihini. Jos sallit Pepi, jätän pari kyssäriä väliin, koska säästän lukijoitani tylsääkin tylsemmiltä vastauksilta ja keskityn mieluummin muutamiin.

1. Jos voisit valita minkä tahansa lemmikin, niin mikä se olisi?

Saaritilallamme on hirmuinen niitty, minkä niittäminen hirvittää ihan hirveästi. Kaikki siihen laitetut työtunnit ovat myös muusta työstä pois otettua aikaa. Niinpä olemme puhuneet pienen lammaslauman hankkimisesta. Mutta sekin hirvittää, kun tässä on muutenkin tuhat asiaa, mitkä ovat uusia ja ihmeellisiä, että onko meistä kaiken päälle vielä lammasfarmareiksikin!!?? Lammaslemmikit olisivat kyllä aivan ihania, mutta isäntä haluaa mieluummin ostaa kuin vuokrata, joten syksyllä ne päätyisivät pataan ja sekin ajatus hirvittää, kun kerran lemmikeistä oli kyse! Toisaalta ymmärrän luomuliha-ajatuksen ja tavallaan kannatankin tällaista kiertokulkua, mutta mutta... mitä mieltä te olette asiasta?

Tämän söpön karitsakuvan oikeudet: Inkeri Ahvenisto, eNorssi

2. Luottoleipomuksesi?

Saan silloin tällöin leivontainspiraation, ja minulla on muutama bravuuri. Kaikkein parhaalta maistuu kuitenkin suoraan metsästä kerätyistä mustikoista murupohjaan tehty piirakka vaniljajäätelön tai -kastikkeen kera. Sitä on ollut helppo valmistaa aina veneessäkin, jos mustikoita on löytynyt. Yksinkertaisen reseptini kirjasin taannoin ensimmäiseen blogiini. Mustikkapiirakkaan liittyy hauska muisto poikien lapsuudesta. Juttu ja resepti ovat luettavissa täältä: klik.

3. Suosikkiurheilulaji

Kuten Pepikin kirjoittaa, urheilusta käy myös minun elämässäni nykyisin niin moni asia. Urheilen aika paljon, mutten osaa tehdä eroa sen välillä, että onko maastolenkki koiran kanssa enemmän suosikkilajini kuin vaikkapa tulevat huhkimiset saaressa. Veikkaan, että kesä tulee olemaan tässä suhteessa liikunnallisesti varsin monipuolinen ja uskon ja toivon nauttivani kovastakin rääkistä.

4. Paras päähänpisto tällä viikolla?

Keksin laittaa torstaina vanhemman pojan optarin ja kuivapuvun nettiin myyntiin, kun ajattelin, että nyt alkaa sesonki. Menivät molemmat heti seuraavana päivänä kaupaksi ja saimme niistä hyvän hinnan, koska olivat priimakunnossa. Saadaan poikien tulevat valmennuskausimaksut ja Gardan luottokorttilaskut maksettua :)


5. Oletko saavuttanut elämässäsi ne asiat, joista pienenä haaveilit?

Tämä voi kuulostaa pateettiselta, mutta olin lapsena kovin epäluottavainen sen suhteen, että mahtaakohan elämä tarjota minulle koskaan mitään. Niinpä en uskaltanut edes toivoa tai haaveilla lapsena juuri mitään. Sen sijaan ajattelin - ja asia oli minulle ihan ok - etten varmaankaan edes elä aikuiseksi asti (!). No, tässä sitä ollaan ja eletään onnellisena ja nautitaan joka hetkestä aina vain enemmän ja enemmän. Ideoita, toiveita ja suunnitelmiakaan ei aikuisiältäni ole puuttunut, joten siinä mielessä voin vain todeta, että onneksi lapsuuden 'ennustukseni' ei ole toteutunut, vaan olen saavuttanut paljon enemmän.

6. Pidätkö talvella hattua?

En käytä hattua, mutta olen vapaa-ajalla melkein aina, nytkin tätä kirjoittaessani, pipo päässä kesät talvet. Pipo kevenee kevään tullessa, mutta viluisella ololla saatan siis pitää kotioloissakin pipoa tai huivia päässä. Idurista on muuten löytynyt vanhoja vintage-hattuja. Ne pitää kuvata tänne blogiin näytille ja tietysti pohtia niiden tulevaisuus.

Tämänhetkinen lempipiponi

7. Lempparituunauksesi? 

Kyllä se on divaani, jonka maalasin ja verhoilin pari kuukautta sitten: klik.

Tässä kun tuli taas avauduttua, avaudun vielä sen verran, että sain viikonlopulle pienen uuden päähänpiston: valkosipulin viljely. Tänään olisi vielä aikaa hurauttaa puutarhamyymälään ja toteuttaakin se. 

Avointa viikkoa ihan jokaiselle!


perjantai 12. huhtikuuta 2013

Kasvihuone huviin ja hyötyyn

Kasvihuonekuumetta on ilmassa. Se on vain kasvanut talven mittaan. Onneksi meillä molemmilla miehen kanssa, mikä povaa hyvää hankkeen toteutumiselle. Toivomme pääsevämme viljelemään hyötykasveja, kuten yrttejä, salaatteja ja tomaattia koko kesän ja vielä pitkälle syksyynkin.

Miksi juuri kasvihuone eikä pelkkä avomaa, johtuu useammastakin seikasta. Ensinnäkin peurat ja puput popsivat viljelykset taatusti parempiin suihin. Lisäksi kasvihuone toimii pienenä huvimajanakin, jonne voi asettaa pari tuolia ja pöydän, ja jonka ulkopuolelle voi asetella kauniisti myös ruukkukasveja yms yms. Ajatelkaa nyt, eikö kuulosta ihanalta istua iltaa idyllisessä kasvimajassa vaikkapa syysmyrskyillä? Ja kolmas perustelu on luonnollisesti viljelyskauden pidentäminen. Laskimme, että parissa vuodessa kasvihuone maksaa itsensä takaisin säästettyjen kauppakassien ja polttoaineiden muodossa.

Asiaa edistääkseni olen tehnyt viisi operaatiota:

1. Selvitin kunnalta, että rakennuslupaa ei tarvita alle 10 neliön kasvihuoneeseen, vaan pelkkä toimenpideilmoitus riittää. Hyvä!

2. Paikasta olemme päässeet keskenämme yksimielisyyteen: päätalon viereen aurinkoiselle kalliolle. Tämä on iso edistysaskel.

3. Lähetin kyselyn ruotsalaisfirmaan, joka toimittaa AIIIIVAN mielettömän kauniita kasvihuoneita, että toimittavatko myös Suomen saaristoon. Vastaus oli 'kyllä toimittavat'! Tällaista siis havittelen - kunnon muurattua, lasista (ei pleksistä) rakennettua kasvihuonetta:


Kuva: Vansta Trädgård AB

4. Pahinta viljelys- ja kasvatuskuumetta lievittääkseni hankin Saila Roution uuden kirjan Puutarha laatikoissa, joka tupsahti tänään postilaatikkoon. Jes, kivaa lukemista viikonlopuksi! Kirjassa minua kiinnostavat erityisesti laatikkoviljely- ja kasvihuoneosiot. Puutarhaa en aio laittaa, koska pihapiiri on niin iso ja muutenkin työläs hoidettava.

5. Istuttelin myös ruukkuihin yrttejä ja yritän pitää niitä hengissä, jotta ne pääsisivät saareen kasvihuoneeseen! Pitääkö yrteille antaa jotain ravinnetta vai riittääkö pelkkä vesi ja aurinko?? Osaisikohan joku vastata tähän.





Intoillen kohti viikonloppua,


keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Garda-sailing

Poikani lupasi editoida Gardan purjehduksistaan fiilispätkän GoPro:lla kuvatuista videoista. Osaa se poika purjehtia ja näköjään vähän jo editoidakin.

Katso video klikkaamalla: klik
Kesto 2,59''

Jäiden lähtöä odotellessa,



sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Kasvitaulut



Kiertelin pääsiäisenä Italianlomalla loppujen lopuksi tosi vähän kaupoissa, koska päivät kuluivat pitkälti muissa aktiviteeteissa. Yhtenä iltapäivänä siestan jälkeen lähdin kävelemään yksikseni kylän pikkukujia. Vastaan tuli pölyinen pieni antiikkiputiikki, jota piti harmaahapsinen, ainakin satavuotias ukkeli. Epäilin, mahtoiko kaikki olla kuitenkaan ihan antiikkia, kun hän myi tavaroitaan niin edullisesti, mutta ihasteltavaa riitti. Tai sitten hinnatkin olivat jääneet jonnekin viime vuosisadalle.

Sekä papparainen että kauppa olivat niin hellyyttävät, että päätin kannatuksen vuoksi ostaa jotain. Arvoin pitkään ison huhmareen ja kahden kasvikuvataulun välillä. Molemmat olisin halunnut, mutta aloin taas pihistellä itselleni tyypilliseen tapaan, pöh! Huhmare olisi maksanut 20 € ja taulut 15 € kpl. Päädyin ottamaan taulut kolmella kympillä, koska olen pitkään toivonut tämänkaltaisia kuvitustauluja. Vanhoilta ja aidoilta kirjankuvituksilta nämä näyttävät vielä tarkemman tutkinnankin jälkeen kotona. - 'É antico', sanoi niistä ukkelikin. Joka tapauksessa, sain mieleiseni. 





Elikkä ensi kesänä Villa Idurissa voin sitten opiskella mm. orkidean osia...

Kaunista sunnuntaita!

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Ja arpaonni osui...

... kahden onnekkaan kohdalle, kuten määrä oli. Pääpalkinnon - amppelin, tervaöljyä jne jne - voitti:



Eisku


Maakellari-kirjan omakseen voitti puolestaan:


Jonna
 (Katso palkinnot täältä: klik)

Onnittelut molemmille ja samalla lämmin kiitos kaikille osallistuneille!! Sikäli, kun mukana oli uusia tuttavuuksia, tulen vierailulle blogeihinne. Hieman tuntui ikävältä, että en ollut asettanut useampia palkintoja. Olisi nimittäin ollut kiva niitä jakaa enemmänkin. No, seuraavalla kerralla arvonkin ehkä jotain vielä kivampaa ja runsaammin mitoin.

Lähden nyt etsimään teidän voittajien yhteystietoja ja mikäli satutte näkemään tämän, helpointa on, jos laitatte osoitetietonne tuonne sähköpostiini, joka näkyy sivupalkissa.

Aurinkoa lauantaihin kaikille lukijoille! Seuraavassa postauksessa palailen tilamme henkeen sopivien  Italiantuliaisten kera.


tiistai 2. huhtikuuta 2013

Paluu kevääseen


Palasimme eilen pääsiäismatkalta Italian Garda-järveltä aurinkoiseen, lämpimään ja valoisaan koto-Suomeen. Loma oli rentouttava ja sporttinen, mutta sadetta piisasi vähän liikaa - lumiraja vain laskeutui vuorilla alaspäin. Kelit eivät olisi huonommat voineet olla. Tai no, olisivat voineet olla huonommat siinä mielessä, ettei olisi tuullut. Sateen lisäksi oli tosiaan myös tuulta, jolloin pojan purjehdukset ja Gardalla pääsiäisenä vuosittain järjestettävä maailman suurin Optimist meeting -purjehdusregatta vietiin onnistuneesti läpi. Maakravuille kylmä tuuli ei ehkä ollut niin toivottava, mutta melkeinpä kaikki olivatkin saapuneet tätä tapahtumaa varten paikalle. 

Maisemat ovat mahtavan kauniit surkeallakin säällä. Nautin täysin rinnoin niistä ja perheen kanssa lomailusta.


Muistuttelen vielä, että ihka ensimmäinen Villa Idur-arvonta päättyy aivan tuota pikaa (ks. edellinen postaus). Vielä ehdit osallistua! 

Kulkuyhteys saareen lienee poissa ollessamme katkennut jäiden alkaessa sulaa kovaa vauhtia. Hyvä niin, pian kaivetaan vene pressuista ja päästään huristelemaan sillä.

Aurinkoista ja keväistä arkiviikon alkua!


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...