Traktori, Fiskari vai sirkkeli?

Nyt se on ratkennut! Nimittäin mieheni hankkima The Yllätys, josta tuskaillen raportoin tammikuun alussa jättäen myös monen lukijan ärsyttävään epätietoisuuteen (lue: klik). Sain vain vaivaisia vihjeitä mieheltäni Mikolta, mutta sitäkin hauskempia ehdotuksia sain blogin lukijoilta siitä, mitä hän olisi voinut minulle yllätykseksi hankkia. Aivan varmoja olimme yhteisten arvuuttelujemme jälkeen siitä, että miehen antamassa yllätyksessä on pakosti koneosa.

Itse asiassa Koti 1898 -blogin Anu osui arvauksessaan täysin oikeaan minun sitä aavistamatta. Hyvä Anu! Olisinpa vain kuunnellut sinua, niin olisin saanut mielenrauhan heti :) Tällainen koneosa Yllätyksestä löytyi. Veikkasiko Anu traktoria?!

Tieto Yllätyksestä luvattiin minulle kuukauden päästä, mutta vähän kauemmin siinä nyt näköjään vierähti. Eilen päätin, että nyt se olisi selvitettävä! Mikkokin kai kyllästyi panttaamaan tietoa ja niin karautimme matkaan katsomaan yllätyshankintaa erääseen halliin, noin tunnin ajomatkan päähän kotoa.

Pitäisiköhän pitää teitä vielä vähän aikaa jännityksessä...?? No ei tietenkään. Tässä se on, joko tiedätte?

Hiontatyö on käynnissä, mutta vaatii vielä lisähiontaa. Sen jälkeen epoksi, uusi hionta ja maalaus.

Eli meidän uusi Fiskarihan se siinä. Näyttää keskeneräisenä vielä aika vaatimattomalta, mutta sen verran venehommat ovat tuttuja, että näen jo silmissäni valmiin kiiltävän, maalatun ja vahatun rungon. Volvo Penta 18 hv meridiesel-moottorikin on ihan sama kuin edellisessä purjeveneessämme, joten osaan kuulkaas jopa vaihtaa siihen öljyt!

Tällä kelpaa putputtaa kesällä pullakahville Jussaröön tai muualle remonttia pakoon. Oi ihanaa, tässä tulee olemaan tyyliä ja se lievittää pahinta purjevenekuumettani. Kiitos Mikko ihanasta yllätyksestä! Luottamus mieheen meinasi horjua - myönnän - mutta nyt se taas vahvistui, huh.

Vihdoinkin mielenrauha. Sitä samaa toivotan teille kaikille, ja kiitos ja anteeksi, kun jouduitte odottamaan vastausta ;)

Kärvistelystä korvaukseksi ja 100 lukijan kunniaksi seuraavassa postauksessa luvassa Villa Idur -henkinen arvonta. Tervetuloa myös uudet lukijat!

Tervan tuoksua

Tämä Newportin kaunis pyöreä peili jäi kaihertamaan mieltäni kuukauden takaiselta Ruotsin reissulta. Ihastuin siihen niin, että nappasin onneksi edes kuvan muistoksi (hah, laiha lohtu). Pyöreä peili saattaisi hyvinkin sopia merihenkiseen tyyliin, mutta tämä peili oli hinnaltaan monta sataa euroa, joten en viitsinyt tässä vaiheessa edes harkita sen ostoa. 

Viikko takaperin Ikean suunnalla ajaessani päätin antaa periksi anti-Ikea-asenteestani. Mielessäni pyöri pyöreä peili...josko sieltä löytyisi sellainen halpa ja tuunauskelpoinen, mihin voisin huoletta kokeilla erästä suht mahdotonta ideaani, joka pälkähti päähäni.

Ja kyllähän sieltä löytyikin ja vielä ilman kehyksiä, mikä oli varsin hyvä seikka tässä tapauksessa! Peili tarttui mukaan ja karautin sen kera suoraan rautakauppaan ostamaan silikonia ja tervaöljyä. Omasta takaa meillä oli jo köyttä ja kapeampaa narua. Liotin köyttä tervaöljyssä jonkin aikaa. Ihan päätä alkoi särkeä voimakkaasta tervan tuoksusta, mutta kuten ajattelinkin, se myös haihtuu suht äkkiä. Köysi sai sekä kauniin tumman sävyn että miellyttävän tuoksun.

Truuttasin silikonia peilin reunoihin ja kiinnitin köyden siihen. Ei se meinannut asettua millään, saati pysyä kiinni liukkaassa peilipinnassa, mikä olikin alkuperäinen epäilyni. Mutta jee, yön aikana köysi olikin tarttunut kiinni peiliin. Koska joka paikasta reunoilta pilkotti ikävät silikonikasat, liimasin erikeepperillä kapeamman köyden sekä ulko- että sisäreunalle niitä peittämään. Aikamoista sotkotusta, mutta lopuksi pyyhkimällä ja rapsuttelemalla peilipinnan puhtaaksi sain aikaan siistin lopputuloksen.

Kuvia välivaiheista ei ole siksi, etten oikeasti uskonut tämän onnistuvan, mutta silikoni tepsi. Ihastuttava, merihenkinen peilini tuli maksamaan muutaman kympin. Annoin sen Mikolle lahjaksi, kun he pojan kanssa tulivat sunnuntai-iltana treenimatkalta. Joskus on hyvä, kun muut on matkalla, niin ehtii ja viitsii väkertää kaikenlaista. Poikani lupasi minulle 'lahjaksi' GoPro:lla kuvaamansa videon, jonka hän editoisi viikon purjehduksiltaan ottamastaan materiaalista. Odottelen sitä kuumeisena ja kyselen sen perään lakkaamatta. Toivottavasti se valmistuu pian, jotta voin näyttää täälläkin.  

Näissä kuvissa peili on kotona takan päällä, mutta ripustan sen pikkumökin tai vaikka venevajan seinälle ensi kesänä. Enää en haikaile ainakaan niin paljon Newportin peilin perään. Ehkä tästä tuli jopa vähän paremmin meille sopiva, eikö? Ja ainakin paremmalta tuoksuva!

Aistikasta viikonloppua kaikille! Minä jännitän, saanko joskus sadannen lukijan!

Venevajassa

Venevaja on ihanan tunnelmallinen paikka. Olen lukuisia kertoja kiertänyt nurkkia ympäri katsellen siellä olevia tavaroita ihan vain imeäkseni tunnelmaa. Se ei ole mikään aarreaitta sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta kyllä se on jollain lailla tilan sydän. Sen kätköistä löytyy tarpeistoa, johon kiteytyy koko paikan olemassolo. Tuntuu, että venevajan tavarat yksittäin kertovat tilan elämästä enemmän kuin päätalon kalustukset yhteensä.

Tällaisia käsin tehtyjä purnukoita on venevajassa kymmenkunta. Talosta on löytynyt vanha, 60- tai 70 -luvulta oleva valokuva, jossa meille tilan myynyt kalastaja, eli Idurin ja Augustin poika, myy kalaa Helsingin kauppatorilla. Kuvassa näkyy näitä purnukoita. Tilanne on varmasti ollut poikkeuksellinen, kun siitä on napattu valokuva. Ehkä silakkamarkkinat tms. on houkutellut myymään ihan pääkaupunkiin asti.

Mihinköhän näitä itse käyttäisi..? 

Kiinnostavinta, mitä venevajasta on löytynyt, on myyntikyltti, joka mainostaa kalatuotteita alkuperäisen isännän, Augustin, nimellä. Kalaa on tavallisesti kai myyty veneestä käsin - kyltin toisella puolella on kirjoitettuna veneen nimi 'Saga'. 

Jossain vaiheessa pähkäilin, mitä ripustaa talon seinille. Kyltin myötä tiedän, että ainakin se pitää kehystää ja saada esille. Tunnustan, että olin (ja olen edelleen) aika liikuttunut tästä. Se on niin hellyttävä. Kukakohan sen on tehnyt? Idur? 

Ihanaa, että se on säästynyt vuosikymmenien takaa kertomaan kalastajaperheen elinkeinosta meille uusille omistajille. On pieni ihme, että edes löysin sen, sillä levy oli aivan pölyn peitossa, lautojen ja muun rojun alla. Ihmettelen oikeastaan, miksi edes kaivelin kasaa sen enempää. Himmeästi pilkottava punainen maalikohta vaivihkaa kiinnitti huomioni ja kun pyyhkäisin levyä, teksti paljastui ja kaivoin levyn esiin. 

Tulkiten ja tunnelmoiden,

Pikkumökistä löytynyttä

Pienestä rantamökistä, jonka juuri päätimme remontoida ensimmäisenä (ks. klik), löytyi pari kivaa juttua, joita en ainakaan heti kättelyssä laske käsistäni. Muu tavara saattaa hyvinkin harkinnan jälkeen päätyä kiertoon.

Ennen kuin päästään löytöihini, vastaan kuitenkin Hyvä Mieli -blogin haastekysymyksiin: 

Onko talvi ollut mukava? Uuden projektimme kutkuttavaa suunnitteluaikaa!

Milloinka sinun kevääsi alkaa?  Kyllä se alkaa minulla - valitettavasti - vasta jäiden lähdöstä. 

Mikä on kunnianhimoisin suunnitelmasi kesälle?  Päätalon ulkovuoraus.

Miten paljon harrastat kirpputoreja? Vain, kun etsin jotain tarpeellista ja välttämätöntä, sillä tavaraa Idurissa on omasta takaa vaikka muille jakaa! 

Mitä etsit eniten kirpputoreilta tällä hetkellä? Muutama tuoli tarvitaan jollain aikavälillä, ei akuutisti.

Mikä on paras kirppislöytösi? Antiikkilautaset - ehdottomasti (ks. klik).

Mikä on huonoin kirppislöytösi? Huh, ei onneksi tule mieleen.

Onko blogin pitäminen mukava juttu? On. Omat ajatukset ja projektin vaiheet tulevat taltioiduksi mukavassa muodossa, ja lukijoiden kommenteista saa tärkeitä näkökulmia hyvän mielen lisäksi.

Onko jotakin, mistä et pidä blogimaailmassa? Jokainen pyrkii varmasti luomaan blogistaan yksilöllisen ja omanlaisen kokonaisuuden, joten jäi mietityttämään, kun blogini pääotsikon tyyli vastikään kopioitiin toiseen blogiin yksi yhteen (fontti, koko, väri jne). Omaa mielikuvitusta saa käyttää, koska mahdollisuuksiahan riittää!! Tai ehkä kyse on vain sattumasta.

Onko noita-akka varusteet jo valmiina pääsiäistä varten? Tietty, kysytkin edes ;)

Yllä pirteä pannunalunen ja alla rikkalapio pikkumökistä. Ihastuin rikkalapion väriin ja patinaan. Taustoilla näkyvät 50-luvun tapetit ovat suloisia, mutta huonossa kunnossa, joten niitä ei pysty säästämään. Koko mökki menee remonttiin, eli tapetit ja niiden taustalla olevat levyt saavat lähteä. 

Tämä kiva massiivipuinen pikkukaappi tulee varmasti käyttöön, mutta jääkö se juuri tähän, sitä en vielä tiedä. Siihen voisi laittaa vetimet.

En jaa haastetta nyt muutoin eteenpäin kuin että ottakaa se vapaavalintaisesti mukaanne ja nauttikaa auringosta ja viikonlopusta!

Suunnitelman muutos

Edellisellä saarireissulla aloimme automatkalla jutella tulevan kesäkauden asumismukavuudesta. Kun päätalo on remontissa - ties kuinka monta vuotta - tarkoittaa se, että majailemme tässä kuvassa näkyvässä rantamökissä. Sisältä se on semisiisti, mutta heräsimme tietoisuuteen, että pidemmän päälle viihtyvyytemme tulee olemaan koetuksella 60-luvun muovimaton ja jossain vaiheessa kostuneiden tapettien keskellä.

Jos epäesteettinen asumismuoto aiheuttaa meissä kärvistelyä kesän mittaan, voi pahimmillaan päätalon pitkällinen remontti alkaa stressata. Niinpä syntyi keskustelu siitä, josko sittenkin aloittaisimme kaiken pikkumöksän remontoimisesta?! Jos sen saa jo alkukesästä valmiiksi ja viihtyisäksi, voimme ihan eri tavalla nauttia remonttipäivien jälkeen elosta ja olosta pikku mökissämme... ja aikaisin aamulla silmien avautuessa nähdä muovin ja lastulevyn sijaan kauniita materiaaleja ja itse laitetun sisustuksen. Ajatus alkoi houkuttaa meitä molempia ja niinpä ryhdyimme mittailemaan mökkiä ja tehdä remonttisuunnitelmia sen varalle. Kyllä, näin se menee: Möksä valmistuu taatusti nopeasti. Sitten  nautitaan myös elämästä ja ulkoverhoillaan päätaloa siinä lomassa!

Kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, päätyikkuna on nykyisellään ikään kuin väärässä paikassa. Sen voisi siirtää keskelle. Sen yläpuolelle voisi laittaa pienen pyöreän ikkunan lisää valoa tuomaan.

Mökissä on pieni vintti. Välikaton voisi purkaa ja tehdä mökistä korkeamman. Joo, jee, niin me tehdään.

Alla kuvia mökistä nykyisellään.Vai mitä, että jos ei nyt ihan pahimmasta päästä, niin ei ihan päätä huimaavan viihtyisääkään näillä pintamateriaaleilla?

Pari söpöä tavaraa löytyi pikkumökistä. Niistä kuvat ja Hyvä mieli -blogin lähettämän haasteen vastaukset seuraavassa postauksessa.

  

   

Koirakin ihan innoistui jäällä kotiin päin palattaessa. Oltiin kai uuden idean saaneina niin innostunutta seuraa!

Valoa päin,

Purjehdusstartti

Jäiden lähdöstä ei ole tietoakaan, mutta täällä sitä taas pakkaillaan purjehduskamoja. Huomenna nuorimmaisemme lähtee isänsä kanssa kaksin Gardalle ottamaan förskottia alkavaan treeni- ja kisakauteen. Tähän aikaan vuodesta Gardajärvikin on vielä tosi kylmä eikä syvä järvi lämpene kesälläkään uimalämpöiseksi. No, mukana on useampi lämpökerrasto, villasukkia neopreen-kenkien alle, kuivapuku, karvalakki ja muut vermeet. Nyt en ikävä kyllä itse pääse näkemään söpöliiniäni täysissä tamineissa, mutta pääsiäiseksi on luvassa sama keikka uudestaan. Aikamoista harrastamista, tiedän, mutta nyt on nuorimmaisen into kasvanut niin suureksi, kun valmennusryhmässä on kivoja kavereita ja valmentaja huippu, että mukaan on päästävä. Toivottavasti hyytävä sää ei sitten pelästytä innokasta pikkupurjehtijaa. Uuden kauden odotusta ja treeni-intoa ainakin kuvastaa hyvin se, että molemmat pojat vääntävät juuri nyt kilpaa vatsalihasliikkeitä olohuoneessa : ) 

Uusi purje on hankittu pojalle kautta varten, ja vielä illalla pitää kiinnittää siihen purjenumero ennen sen rullaamista pakettiin. 

Kuten viime kevään Garda-kuvistani näkyy, lämpöistä kevätsäätä ei välttämättä ole tiedossa vielä tähän aikaan vuodesta ja nyt ollaan vielä pari viikkoa aikaisemmassa...

Viileydestä huolimatta Gardalla oli viime vuonna melkeinpä teatraalisen kuvauksellista!

Tänne Etelä-Suomeen sen sijaan tuli taas tänään yhtäkkiä ikävä, viimainen talvipyry, vaikka luulin kevään jo alkaneen. Jarrutellaan sitten vielä vähän kevätintoilun kanssa, jos kerran on pakko.

Joudun näin ollen toivottelemaan teille hyytävää viikonloppua, mutta lämpimät tervetulotoivotukset lähetän kaikille uusille lukijoille!