Haastemietintö

Villa Mezzon Anu heitti minua haasteella. Kiitos Anulle - tässä kurkistus ajatuksiini näin pääsiäisen korvalla.  

1.   Lempipaikkasi kuvan muodossa

Oma lempipaikkani Idurissa vaihtelee. Meillä on valmiina ja asuinkäytössä nyt rannassa oleva asuinmökki, kesäkeittiövaja, sauna, päätalon kuisti, yksi kamari ja sisätiloiltaan kesällä valmistuva venevaja. Jokainen näistä on oma lempipaikkani jollain tavalla. Mutta kyllä kaikkein rakkain on pieni  mökkimme, jonka omin pikku kätösin olemme sisäpuolelta kunnostaneet, maalanneet ja laittaneet oman näköiseksi. Siellä on hyvä olla, kun päivän puuhat on saatu päätökseen ja sieltä herää aamulla hyvillä mielin uuteen päivään.

2.     Suhteesi mämmiin

Tykkään – mutta vain pieninä annoksina ja pari kertaa vuodessa näin pääsiäisen aikoihin.

3.     Perinneruoka, josta erityisesti pidät

Lampaan kasvatuksen myötä olemme opetelleet riista- ja karitsanlihan käsittelyä ja erilaisten osien hyödyntämistä ihan uudella intensiteetillä. Pitkään savipadassa tai muulla tavalla haudutettu mikä tahansa luomuliha on suosikkini – mutta en tiedä, lukeutuuko tämä perinneruokiin. Kaipa se lukeutuu.

4.     Tapasi rentoutua

En kaipaa päiväunia tai löhöilyä vaan rentoudun parhaiten pienen tekemisen muodossa. Rentoutumiseksi luen sellaisen tekemisen, mikä on spontaania eikä mikään hirmu suunnitelmallinen työrupeama. Sitä on vaikkapa huonekalujen kunnostus tai tällaiselta ei-viherpeukalolta ex temporena keksitty kukkien istutus. 

5.     Minne matkustaisit mieluiten kotimaassa ja miksi

Siitä on aikaa, kun olemme viimeksi käyneet Ahvenanmaalla, joten lähtisin mielelläni taas sinne. Voisin tehdä kiertomatkan; koluaisin vaikkapa läpi kaikki Suomen vanhimmat kirkot, jotka löytyvät juuri Ahvenanmaalta (harmaakivikirkot). Yksi kauneimpia paikkoja Suomessa minun makuuni on Ahvenanmaan pohjoispuoli ja siellä paikka nimeltä Geta, joten päättäisin kiertomatkani rentoutumalla siellä luonnon helmassa muutaman päivän. (Sorry, ei kuvaa.)

6.     Missä olet erityisen hyvä

Tämä on kysymyksistä vaikein!! Apua, kuulun näköjään siihen kastiin kainoja suomalaisia, ettei tunnu järin luontevalta tuoda itseään ja vahvuuksiaan esiin. Mitä ihmettä tähän sanoisi… (Mietinnän jälkeen.) Ehkä se, että pyrin etsimään asioihin omat ratkaisuni sen sijaan että ottaisin keinot annettuina. Etsin ja omaksun uutta tietoa nopeasti, minkä perusteella muodostan sitten näkemyksen asiasta. Osaan mielestäni myös kanavoida luovat ratkaisut  käytännöksi, joten luovuus yhdistettynä järjestelmällisyyteen, on aika hyvä yhdistelmä, mistä syystä saan asioita tapahtumaan. Tämä pätee niin töissä kuin vaikkapa Idur-projektissa, joten se, etten lamaannu vaan uskon tässä suhteessa itseeni, olkoon se sitten julkisesti ääneen sanottu vahvuuteni, heh.

Voi sitä optimismin määrää, kun Idur-projektiinkin tartuimme... :). 

En tiedä kuinka kauan haaste on kiertänyt, joten taidan jättää sen jakamatta. Kaikille toivotan kuitenkin mitä parhainta ja hauskinta pääsiäistä!!

Naftaliinia ja inspiraatiota

Edellinen postaukseni kamiinasta herätti paljon kiinnostusta ja muutamia hyviä vinkkejä, jotka veivät omaa selvittelyäni eteenpäin. Olen saanut selville, että kyseessä on varmuudella Högforsin kamiina n:o 2. Numerot 00 ja 1 ovat lähellä samaa ulkomuotoa, mutta pieniä koriste- ja kokoeroja on. Ihan tarkkaa ajankohtaa, jolloin näitä on valmistettu, en ole vielä löytänyt, vaikka intouduin tutkimaan pitkällisesti vanhoja Högforsin esitteitä Kansallisesta digiarkistosta. Valitettavasti oma kamiinani ei tullut esitteistä vastaan. Opin kuitenkin taas vähän lisää liesityyleistä; mitä todennäköisemmin kamiina on 1910-luvulta.

Osa vinttilöydöksistäni on vähemmän rahallisesti arvokasta, kuten nämä reseptit ja lääkekääreet, mutta kaikkea tällaistakin on hauska tutkia. Yhdessä on päiväys vuodelta 1917 ja toisessa 1918. Tila on virallisesti perustettu (löytämäni kirjallisen lähteen mukaan) vuonna 1919. Nuoren parin tie on todennäköisesti päätynyt saarelle virallistamista edeltävänä vuonna. Nämä apteekkidokumentit eivät kuitenkaan välttämättä siitä kerro - ne ovat voineet kulkeutua tilalle arkussa, josta ne löytyivät.

Naftaliinilla karkotettiin koita. Aine on supervaarallinen ympäristölle ja ihmiselle, joten sitä ei enää Suomessa myydä. Hyvä, ettei löytynyt pussinpohjallista enää täältä meiltäkään :) Minulle oli ihan riittävää löytää sodanaikaisia ammuksia aiemmin samaisesta arkusta. (Lue juttu täältä: klik).

*

Olen saanut kaksikin hienoa tunnustusta siitä, että blogini on inspiroinut haasteen antajaa. Kiitos Matkalla merenneidoksi ja Lady of the Mess -blogeihin! Olette itsekin suuria inspiraation lähteitä: minulle on välittynyt kuva hienoista ihmisistä blogien takana. Olen kyllä ihan otettu siitä, miten kuvailitte omissa blogeissanne minua & Villa Iduria ♥.

Nyt on aika jakaa inspiraatiohaaste eteenpäin - mikä onkin vaikeaa - koska juuri kaikki ne blogit, joita luen, tavalla tai toisella inspiroivat minua. Mutta, jos päätös on tehtävä, niin kyllä minua pitävät tehokkaasti otteessaan mm. nämä blogit  (aakkosjärjestyksessä) ja perustelut ovat seuraavat:

Harmaa torppa

Harmaan torpan nuori emäntä kirjoittelee jalat maassa maalaiselämän arjesta. Kun itsekin olemme pari vuotta opetelleet lampurina toimimista, on Harmaan torpan kotieläimistä ollut mahtava lukea ja oppia. Siitä asti kun blogin löysin, olen aina odottanut uusia postauksia innolla. Torpan työt etenevät omalla, leppoisalla painollaan, mikä on hyvä esimerkki sekin. Emännän perspektiivi maailmaan ja maalaiselämään on niin aito ja maanläheinen, että tätä blogia luen ilolla jatkossakin. 

Päivänpesän elämää

Ihailen Katjan tarmokkuutta, aikaansaavuutta ja tietotaitoa. Hän kunnostaa pieteetillä kalusteita ja ikkunoita ja opettelee tuosta vain vaikkapa seinien sabluunamaalauksen. Massiivisen luumulehdon rakentuminen vauhdilla on myös vain yksi esimerkeistä, mitä tämä touhukas nainen työn ja perheen lomassa määrätietoisesti tavoittelee ja tekee. Katjan kaltaista ei ole toista ja blogia seuraan mielenkiinnolla projektien ohella myös siksi, että Katjalla on kikkailematon kirjoitustapa ja ympäristönä upea vanha maalaistalo.

 Sekasortoa

Ihailen Marin tyylisilmää, eli hänen idyllisen kotinsa tyylikästä ja konstailematonta harmoniaa. Kauniin kuvin kerrotut kunnostusvaiheet ovat aina mielenkiintoista luettavaa ja sisustukset viimeisteltyjä, mutta kodikkaita kokonaisuuksia. Myös upeat kirpparilöydöt ja kanojen kuulumiset kiinnostavat aina!

Jakakaa inspiraatiohaastetta eteenpäin tai jättäkää väliin, mikäli haaste on jo kiertänyt liiaksi. Ja todellakin tässä oli vain kolme suosikkiani - monta muuta on lisäksi!

Nautitaan viikonlopusta,

Bloggaus on...

Sekä Casa-X että Omppula -blogit ovat heittäneet minua bloginurkkaushaasteella. Kiitos!

Mietin tosin pitkään, otanko haasteen vastaan ja vilautanko teille vakiobloggauspaikkaani vai jätänkö väliin, koska tämä on Idurista, ei kodista, kertova blogi. Välillä koti toki on tuunausprojektieni  työhuone ja kuvauspaikka. Idurissa minulla ei vielä ole vakiopaikkaa bloggaamiselle, koska siellä teen yleensä kiivaasti hommia ja bloggaan sitten vasta kotona. No, en kai mitään menetäkään näyttäessäni olohuoneen nurkkauksen, jossa istun läppärini kanssa. Joten sallikaa syrjähyppy. Samalla joitakin itselleni tärkeitä mietteitä bloggaamisesta ylipäänsä. 

Takan vieressä on nojatuoli jossa istun. Siinä lyhyesti istuminen on kivaa, mutta pitkään oleilu epämukavaa. Koneella ei siis parane notkua liiaksi :)

Ette muuten ikinä arvaa, miksi olen valinnut tämän paikan bloggaukselleni! Paljastan syyn lopussa.

Silloin, kun tekstiviesti keksittiin, sitä pidettiin marginaalisena insinöörien kokeiluna. Hetkeä myöhemmin tekstiviestin suosio räjähti. Alun perin kuriositeettina pidetyllä toiminnolla olikin jokin aito käyttötarve, nopea kommunikointi. Kokeilusta on syntynyt pysyvä, kirjallista kulttuuria muuttava viestintätapa.

Bloggaus on vähän niin kuin tekstiviestit 90-luvulla: johonkin perustarpeeseen se vastaa. Olen pohtinut, miksi itse kirjoitan blogia säännöllisesti. Syitä on ihan älyttömän monta ja siksi ajattelin ne listata. Hauska sitten vuosien päästä katsoa, ajattelenko edelleen samalla tavalla. Tai blogataanko silloin enää ylipäänsä??

Omalta kohdaltani tunnistan, että kun olen aina tykännyt kirjoittaa ajatuksiani ylös - joko päiväkirjan, runon tai artikkelin muodossa - tämäkin formaatti sopii minulle hyvin. Tämä on jotain epävirallista, mutta ei täysin epämuodollista. Se yhdistelmä miellyttää itseäni ehkä eniten.

Bloggaus on hyödyllistä. Se on nyt päiväkirjani Vlla Idurin vaiheista. Olisin unohtanut jo 90% blogiin kirjoittamistani tunnoista ja yksityiskohdista. Ilman blogia kuva-arkisto ei olisi niin kattava. Pitkällisessä projektissa on ihana nähdä alku, keskivaihe ja loppu... (No, 'loppu' ehkä on tässä tapauksessa toiveajattelua.) …muistaa tuskat ja iloitsemiset.

Bloggaus on hyödyllistä myös siksi, että lukijoiden kommenteista olen ottanut opikseni monta viisautta, joko perinnerakentamisen, ideoiden kehittelyn tai näkemysteni jalostumisen suhteen. Olen ihan oikeasti oppinut asioita blogia pitämällä. Tätä en alussa olisi voinut uskoa! Paitsi että asioita on tullut ehkä punnittua samalla kun niistä kirjoittaa, saadut kommentit auttavat eteenpäin ja ihan puhdasta tietämystä kommenteista löytyy paljon.

Bloggaus on sosiaalista. En ole ottanut hirveästi sosiaalisella puolella paineita blogituttavuuksista. Moni varmasti ottaa. Tuntuu, että olen sen verran kiireinen siviilielämän temmellyksessä, että olen jotenkin alusta asti osannut orientoitua bloggaamiseen harrastuksena. Jos se alkaisi tuntua pakkopullalta, minulla kyllä hälytyskellot soisivat. Olen alusta asti päättänyt, että bloggaan vain itseni ja projektin vuoksi. Osa nautintoa kuitenkin on, että tähän liittyy myös sosiaalinen puoli. Jotkut blogituttavuudet ovat muodostuneet ikään kuin tutuiksi. Heitä jopa ajattelee aina välillä ja heistä välittää.

Vaikka blogi on itseä varten, tietenkin lukijoiden ilmaantumisen myötä kuvaan astuu myös muille kirjoittaminen. Mutta siitä huolimatta koen, että bloginpito on itseilmaisua. Asetelma ei voi - mielestäni - henkilökohtaisen median ylläpidossa olla niinpäin, että muiden tarpeet olisivat ensin ja minä niitä orjallisesti noudattaisin. Tällainen ajattelu on täysin vierasta minulle; haluan pitää kirjoittelun rentona puuhana.

Jos ihan kuuntelen sydäntäni, niin bloggaus on minulle välillisesti onnellisuuden johdin. Tätäkään en alussa ihan täysin tiedostanut. Kirjaamalla arkiset pienet asiat ylös - ja ne isommatkin - pystyn suuntaamaan paremmin huomioni tässä ja nyt -hetkeen. Bloggaus kasvattaa niin sanotusti hyvää energiaa.

Onko jokin näistä asioista sellainen, mitä te pidätte tärkeänä? Tai onko teille jokin muu tärkeää, mitä en tässä mainitse? Entä mistä haluaisitte, että minä kirjoitan?? (Huom, vaikka ehdottaisitte mitä, en lupaa mitään, sillä kirjoitanhan omaksi ilokseni ;) )

Kun istun blogi-paikallani, edessäni on näkymä tähän nurkkaan. Seinästä saa virtaa tarvittaessa. Blogista virta virtaa minuun. Mauro-koira ei tunkenut kuvaan mukaan, koska siltä on pääsy ko. sohvalle kielletty, hehee.

Bloggaan

* dokumentoidakseni sanoin ja kuvin

* muistaakseni yksityiskohtia ja tunnelmia paremmin

* ottaakseni asioista kuvia, joita en ehkä muuten tulisi taltioineeksi (ajattelu kuvin)

*  työstääkseni ajatuksiani kirjoittamalla ja keskustelemalla kommentin jättäneiden kanssa

* ollakseni sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden saman- ja erihenkisten kanssa ;)

* voidakseni oppia kommenteista ja saada perspektiiviä näkemyksilleni 

* voidakseni havaita asiat ja onnellisuuden paremmin
* saadakseni vertaistukea prosessille jota läpikäyn

* saadakseni konkreettisia ideoita 

Tässä on ihan hirmu monta tärkeää syytä bloggaukseen. Ei ihme, että se on suosittua, jos edes parikin näistä täyttyy. En ole yhtään lieveilmiötä vielä keksinyt. Kertokaa, onko niitä! Ehkä joskus menee aikaa, mutta mielestäni olen sen ansainnut, jos asia vastavuoroisesti tuo kaiken tuon yllä mainitun. 

Syy paikanvalintaani on se, että tämä olkkarin osa on minimalistisimmin sisustettu ja vähiten käytetty nurkkaus kodissamme. Siinä on aina seesteisin ja siistein tila odottamassa, että lenntätän ajatukseni Iduriin. Vaate- ja tavaravuoret jostain syystä kertyvät meillä muihin kohtiin. 

Kiitokset kaikille tähän asti blogia seuranneille ja minua kannustaneille kommentoijille ♥

Ensi kerralla taas Idur-aiheisiin,

Henkilökohtaisuuksia

Merenneito blogista Matkalla Merenneidoksi jakoi minulle haasteen vastata henkilökohtaisiin kysymyksiin. Sen jälkeen haaste tippui myös Kopien kuiskeen Saidalta. Koska en ole kovin hyvä haasteissa, vastaan vain yhteen ja sitäkin muokkaan hiukan tiputtamalla pari kyssäriä pois säästääkseni teitä lukijoita tylsiltä vastauksilta :)  En taida ihan täydellisesti onnistua haasteeseen liittyvässä kuvituksessa. Niinpä täydennän sitä kuvilla, jotka otin  vähän aikaa sitten valoilla koristelemastani ikkunanpokasta, jonka hankin kesällä Ruotsista. (Lue päivitys Ruotsin antiikkikirppiskäynnistäni täältä: klik). Ikkuna tulee päätymään myöhemmin johonkin rakennuksistamme, mutta siihen asti toimikoot osana sisustusta. 

1. Mikä sai sinut alun perin aloittamaan blogiharrastuksen?

Pidän kovasti kirjoittamisesta ja valokuvaamisesta. Ensimmäinen liittyy myös ammattiini. Valokuvausta en lue varsinaisesti harrastuksekseni - ihan sillä tasolla en sitä tee ja opettele, mutta sanoisin, että blogin pitäminen on tullut rakkaaksi harrastukseksi näiden kahden asian yhteisvaikutuksesta.

Päiväkirjan kirjoittaminen on liian yksinäistä, sisäistä puhetta. Siksi kai bloggaus on kivampaa, palkitsevampaa  ja siten säännöllisempää. Ihan alun perin blogikirjoittaminen alkoi suuren haaveemme, purjeveneen, hankinnan seuraamisesta. Toisin kuitenkin kävi - eli tuli hankittua tuo purjehdustukikohta ensin :)  Siirryin kirjoittamaan Villa Iduria, kun hankimme saaritilan ja halusin aloittaa projektin vaiheista kertovan blogin ihan dokumentaatiomielessä. 

2. Millaisia postauksia tykkäät lukea?

Sellaisia, jotka ovat aitoja ja persoonallisella tyylillä kirjoitettu, ja joihin liittyy myös asiasisältöä, olkoon sitten kevyemmässä tai painavammassa muodossa. Aiheiden puolesta suosikkiblogit liittyvät omaan elämääni ja kiinnostuksen kohteisiin. Seuraan eniten purjehdukseen, hirsitalojen ja huonekalujen kunnostukeen liittyviä juttuja. Myös pohdinnat etiikasta ja arvomaailmasta kiinnostavat samoin kuin elämä luonnon äärellä ja syrjäseuduilla. Niin ja sitten jotkut blogit ovat vaan niin hauskoja ja hyvin kirjoitettuja, että seuraan niitä ihan vain siksi!

3. Viime kesän paras muistosi?

Viime kesä oli kokonaisuudessaan aivan uutta meille. Oli ihana asua ja oleilla päiviä laskematta Villa Idurissa ja hengittää paikan historiaa samalla puuhaten milloin minkäkin nurkan parissa. Vaikka teimme paljon töitä, jäi päällimmäiseksi muistikuvaksi kesästä kiirettömyys. Paitsi silloin, kun juostiin nuorimmaisen purjehduskisoissa (ja niissä muuten juostiin paljon).

4. Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajallasi?

Haluaisin tietenkin viettää kaiken mahdollisen ajan saaressa jotain pientä puuhaten. Rankatkaan hommat eivät tunnu rasitteilta vaan ovat sopivan fyysisiä ja riittävän erilaista tekemistä kuin päivätyöni. 

Mutta jos vastaan arkisemmin, pidän ruuanlaitosta yhdessä, tulevaisuuden suunnittelusta (tietäen, että asiat, joita tutkin/pohdin eivät suinkaan kaikki toteudu), haluan ja yritän pelata tennistä aina kun vain voin ja puuhata poikien purjehdusharrastuksen parissa. Ja tietenkin blogata jostain itseäni ilahduttaneesta asiasta.

5. Suurin haaveesi?

Jos ohitan sellaiset arvoihin liittyvät perusasiat kuten perheemme onnellisuus ja terveys, vastaus on yksiselitteisesti PUR-JE-VE-NE. Se on ollut kestohaaveeni pienestä pitäen ja ja kaksi kertaa tämä haave on jo toteutunutkin :) Siksi olen haaveen kanssa rauhallinen, kun tiedän, että se voi olla totta vielä kolmannenkin kerran elämässämme. Ennemmin tai myöhemmin. Ja kun se tapahtuu, vedetään juhlaliput salkoon!

6. Lemppariruokasi?

Tällä hetkellä uunissa kypsyy yksi syksyn ehdottomista suosikkiruuista, joka on Mikon bravuuri: kaalikääryleet voissa ja siirapissa paistettuna, nam :) Mutta viime viikonlopun kevyempi kattaus alla sopii myös vastaukseksi. Nämä rullattiin vanhemman pojan kanssa:

7. Mitkä ovat kolme suosikkielokuvaasi?

Taitavat monet olla Pedro Almodovarin ohjaamia :)  

8. Mihin maahan matkustaisit, jos sinulla olisi mahdollisuus matkustaa minne haluat?

Lähtisin oikein mielelläni vaikka joululomalla Alpeille. Mutta kaukaisempana toiveena olisi Buenos Aires. 

9. Mitä aiot touhuta tulevalla viikolla?

Viikolla on luvassa työmatka Köpikseen ja toivottavasti viikonloppuna pääsemme saareen. Sen voisi pyhittää puiden kaatoon ja risujen polttoon. 

10. Mikä on ollut tähän astisen elämäsi suurin seikkailu?

Jos totta puhutaan, kyllä se on tämä meneillään oleva seikkaulumme Villa Idurissa, mutta myös ensimmäisen purjeveneen hankinta ja etenkin ensimmäisen kesän kuuden viikon yhtäjaksoinen matkanteko merellä oli huikea ja kokemusrikas seikkailu. Sellaiselta se ainakin tuntui. Olin tuolloin myös viimeisilläni raskaana ja synnytin kolmen viikon päästä rantautumisestamme. Kokemuksen jälkeen oli myös ihana alkaa rakentaa pesää kotona, jalat turvallisesti maan kamaralla reissua muistellen :)  

11. Mitkä ovat parhaat tapasi rentoutua?

Jos ajattelen yleisesti, en tiedä mitään rentouttavampaa kuin asiat, joissa yhdistyy keskittyminen olennaiseen, irrallaan olo arjen hyörinästä, ulkoilmassa olo ja itsensä haastaminen. Siksi kai vohkaan niin paljon purjehduksesta - ja nykyisin tietenkin Idurista :)) joka täyttää nämä samat kriteerit vaikkakin eri tavalla. 

Jos ajattelen ihan tavallista arkea, niin sanoisin, että urheilusta tulee aina hyvä olo. Eniten sillion, kun ei millään jaksaisi. Sen jälkeen yksinkertaisen hyvä ateria ja sauna kruunaavat olon!

12. Unelmiesi asuinpaikka?

Olen onnellinen sekä kotimme että Villa Idurin sijainnista. On suurta luksusta asua näissä molemmissa paikoissa meren äärellä, maailman mittakaavassa turvallisesti ja suhteellisen väljästi. Toivoisin voivani asua 50/50 Villa Idurissa, eli vähän enemmän ajasta kuin nyt. Onhan se tarkoitettukin pysyvään, ympärivuotiseen asumiseen, heh. Suuhuni ei sitten millään sovi sana 'kesämökki', kun puhumme saaripaikastamme. Ehkä siitä alkaa pikkuhiljaa muodostua meille toinen koti? 

Tällaisia henkilökohtaisuuksia tällä kertaa! Seuraavaksi luvassa arvonta, jossa arvotaan jotain herkkää, hentoa ja kevyttä... Siihen asti - Moido ja mukavaa viikonloppua!!

Lampaita ja mustikkapiirakkaa

Punatukka-blogin Pepi haastoi 11 kysymyksellä, joista osa osuu ajankohtaisiin pohdintoihini. Jos sallit Pepi, jätän pari kyssäriä väliin, koska säästän lukijoitani tylsääkin tylsemmiltä vastauksilta ja keskityn mieluummin muutamiin.

1. Jos voisit valita minkä tahansa lemmikin, niin mikä se olisi?

Saaritilallamme on hirmuinen niitty, minkä niittäminen hirvittää ihan hirveästi. Kaikki siihen laitetut työtunnit ovat myös muusta työstä pois otettua aikaa. Niinpä olemme puhuneet pienen lammaslauman hankkimisesta. Mutta sekin hirvittää, kun tässä on muutenkin tuhat asiaa, mitkä ovat uusia ja ihmeellisiä, että onko meistä kaiken päälle vielä lammasfarmareiksikin!!?? Lammaslemmikit olisivat kyllä aivan ihania, mutta isäntä haluaa mieluummin ostaa kuin vuokrata, joten syksyllä ne päätyisivät pataan ja sekin ajatus hirvittää, kun kerran lemmikeistä oli kyse! Toisaalta ymmärrän luomuliha-ajatuksen ja tavallaan kannatankin tällaista kiertokulkua, mutta mutta... mitä mieltä te olette asiasta?

Tämän söpön karitsakuvan oikeudet: Inkeri Ahvenisto, eNorssi

2. Luottoleipomuksesi?

Saan silloin tällöin leivontainspiraation, ja minulla on muutama bravuuri. Kaikkein parhaalta maistuu kuitenkin suoraan metsästä kerätyistä mustikoista murupohjaan tehty piirakka vaniljajäätelön tai -kastikkeen kera. Sitä on ollut helppo valmistaa aina veneessäkin, jos mustikoita on löytynyt. Yksinkertaisen reseptini kirjasin taannoin ensimmäiseen blogiini. Mustikkapiirakkaan liittyy hauska muisto poikien lapsuudesta. Juttu ja resepti ovat luettavissa täältä: klik.

3. Suosikkiurheilulaji

Kuten Pepikin kirjoittaa, urheilusta käy myös minun elämässäni nykyisin niin moni asia. Urheilen aika paljon, mutten osaa tehdä eroa sen välillä, että onko maastolenkki koiran kanssa enemmän suosikkilajini kuin vaikkapa tulevat huhkimiset saaressa. Veikkaan, että kesä tulee olemaan tässä suhteessa liikunnallisesti varsin monipuolinen ja uskon ja toivon nauttivani kovastakin rääkistä.

4. Paras päähänpisto tällä viikolla?

Keksin laittaa torstaina vanhemman pojan optarin ja kuivapuvun nettiin myyntiin, kun ajattelin, että nyt alkaa sesonki. Menivät molemmat heti seuraavana päivänä kaupaksi ja saimme niistä hyvän hinnan, koska olivat priimakunnossa. Saadaan poikien tulevat valmennuskausimaksut ja Gardan luottokorttilaskut maksettua :)

5. Oletko saavuttanut elämässäsi ne asiat, joista pienenä haaveilit?

Tämä voi kuulostaa pateettiselta, mutta olin lapsena kovin epäluottavainen sen suhteen, että mahtaakohan elämä tarjota minulle koskaan mitään. Niinpä en uskaltanut edes toivoa tai haaveilla lapsena juuri mitään. Sen sijaan ajattelin - ja asia oli minulle ihan ok - etten varmaankaan edes elä aikuiseksi asti (!). No, tässä sitä ollaan ja eletään onnellisena ja nautitaan joka hetkestä aina vain enemmän ja enemmän. Ideoita, toiveita ja suunnitelmiakaan ei aikuisiältäni ole puuttunut, joten siinä mielessä voin vain todeta, että onneksi lapsuuden 'ennustukseni' ei ole toteutunut, vaan olen saavuttanut paljon enemmän.

6. Pidätkö talvella hattua?

En käytä hattua, mutta olen vapaa-ajalla melkein aina, nytkin tätä kirjoittaessani, pipo päässä kesät talvet. Pipo kevenee kevään tullessa, mutta viluisella ololla saatan siis pitää kotioloissakin pipoa tai huivia päässä. Idurista on muuten löytynyt vanhoja vintage-hattuja. Ne pitää kuvata tänne blogiin näytille ja tietysti pohtia niiden tulevaisuus.

Tämänhetkinen lempipiponi

7. Lempparituunauksesi? 

Kyllä se on divaani, jonka maalasin ja verhoilin pari kuukautta sitten: klik.

Tässä kun tuli taas avauduttua, avaudun vielä sen verran, että sain viikonlopulle pienen uuden päähänpiston: valkosipulin viljely. Tänään olisi vielä aikaa hurauttaa puutarhamyymälään ja toteuttaakin se. 

Avointa viikkoa ihan jokaiselle!

Haaste ja tunnustus

Huh hauskaa, sain peräjälkeen sekä haasteen että Liebster blog-tunnustuksen. Nyt seuraa valtava tykitys niihin liittyviä vastauksia.

Lämmin kiitos Liebsteristä Kaisulle Torppa ja touhut -blogista! (Niihin vastaukset tuonnempana)

 Elina Takaisin juurille -blogista puolestaan haastoi minut vastaamaan 11 häneltä tulleeseen kysymykseen ja kertomaan 11 vapaavalintaista asiaa itsestäni. Aloitan näistä. Heti ensimmäinen kysymys tulikin tosi oikeaan saumaan, kun olen toteuttanut pieniä muutoksisa blogi-rintamallani. 

1. Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen?

Aloitin bloggaamisen tasan vuosi sitten Mieli merelle -blogillani. Meillä oli purjeveneen hankintasuunnitelmia, ja päätin aloittaa blogin voidakseni kirjoittaa veneen ostosta ja muista minulle tärkeistä asioista, merestä, saaristosta ja purjehduksesta. Kuitenkin kävikin niin, ettemme vielä ostaneet venettä vaan Villa Idurin. Sille tuli tarve perustaa oma nimikkoblogi. Nyt olen laittanut Mieli merelle -blogin lepäämään, sillä haluan kirjoittaa juuri noista aiheista myös Idurissa. 

*

2. Lempiesine tai huonekalu kotona?

Futon-sänky

*

3. Mitä haluaisit tehdä paremmin?

Piirtää

*

4. Luetko sisustuslehtiä?

Itse asiassa aika vähän. Silloin tällöin, mutta mieluummin luen blogeja ja sisustusaiheisia kirjoja.

*

5. Mitä ilman en pärjäisi?

Välittämistä

*

6. Jos saisit valita yhden asian tai tuotteen, joka olisi aina ilmaista, mikä se olisi?

Taideteokset, jotka haluan 

*

7. Miten rentoudut?

Puuhastelemalla milloin mitäkin arkista. Arjen rutiinit, kuten vaikka iltapalan laitto lapsille on rentouttavaa, jos siihen asennoituu niin.

*

8. Minne haluaisit matkustaa?

Purjehtimaan Kroatian kauniiseen saaristoon. Viime kesältä jäi monta paikkaa koluamatta.

*

9. Lempiherkku

Nuorinta poikaani siteeraten 'tuore savukampela on merten karkkia'

*

10. Parasta viime vuonna?

Villa Idurin hankinta

*

11. Mitä odotat vuodelta 2013?

Että remontoinnissa säilyy ilo ja kärsivällisyys

*

Ja sitten vielä 11 asiaa itsestäni:

Olen iltauninen; rakastan mansikkakakkua; ajattelen nykyisin asioista positiivisemmin kuin nuorempana; stressi vie minulta yöunet; tänä vuonna on tulossa vähän liikaa ulkomaan työmatkoja; innostun spontaanisti asioista; en ehdi lukea kaunokirjallisuutta siinä määrin kuin haluaisin; olen kärsimätön, mutta samaan aikaan kauhistelen sitä, miten nopeasti aika menee eteenpäin; olen tunnollinen; olen oppinut relaamaan iän ja lasten myötä koko ajan paremmin; kesäisin vietämme perheessä neljät synttärit.

Ja sitten Liebster-tunnustukseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia:

1. Viisi asiaa, jotka tuovat hyvää mieltä:

Juuri nyt kynttilöillä valaistu koti, lasi hyvää punaviiniä, rento illallinen, takkatuli, hyvä seura

*

2. Viisi asiaa, joita tarvitsen päivittäin:

Aamukahvi, Hesari (vaikka onkin nykyisin tylsä tabloid), halaus, lenkki koiran kanssa, pipo

*

3. Viisi kirjaa, joita suosittelen muille:

a) Waltarin Sinuhe Egyptiläinen. Luen sitä juuri uudestaan yli 20 v jälkeen ja se on ihan paras. Niin hauska - ja ihanaa kieltä. Kaikki lukemaan!!
b) Rei Shimura -dekkarisarjasta mitä tahansa. Amerikkalais-japanilainen antiikkiasiantuntija seikkailee.
c) Stieg Larsonin Millenium-trilogia. Uppouduin itse täysin, en jättäisi lukematta. Ja ruotsiksi, jos vaan pystyy, niin paranee.
d) Umberto Eco: Ruusun nimi. Tämä kirja on tehnyt suurimman vaikutuksen heti Sinuhen jälkeen.
e) Riku Korhosen Nuku lähelläni. En ole vielä ukenut, mutta seuraavana listalla.

*

4. Viisi kaikkien aikojen suosikkilaulajaa/yhtyettä:

Voi näitä on niin paljon... nyt ei pysty vastaamaan.

*

5. Viisi lempiruokaa:

Italiassa kiviuunissa paistettu pizza, sushi, lammas- ja sienikääryleet, kaikki kalat hyvin laitettuna

*

6. Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat sinua:

Iloinen, ulospäinsuuntautunut, herkkä, määrätietoinen, oikeudentuntoinen

*

7. Viisi asiaa, joista unelmoit:

a) että lapset löytäisivät elämässä oman tiensä, oli se mitä tahansa, ja olisivat onnellisia
b) että läheiseni pysyvät terveinä
c)  purjeveneestä
d) että ensi kesäkautena Idurissa tulee jo muutaman jutun osalta valmista
e) enemmästä vapaa-ajasta

*

8. Viisi elämänohjetta, jotka haluat jakaa toisten kanssa:

Auts, osaanko neuvoa muka ketään. No omiani ovat:
a) ole aina rehellinen itsellesi
b) pidä itsestäsi huolta
c) muista urheilla säännöllisesti
d) luonnonmukainen on usein parempi vaihtoehto
e) älä ajattele lyhyesti vaan kauaskantoisesti

*

Sekä haaste että tunnustus edellyttäisivät sääntöjen mukaan minulta eteenpäin jakamista kaikkiaan 16 blogille (11+5). Katson kuitenkin, että tämä tehtävä alkaa olla vähän mahdoton ja liiallinen, joten taidan tällä kertaa vain jakaa tunnustuksen seuraaville suosikki- eli Liebster-blogeilleni. Ja ohjehan on, että annetaan viidelle sellaiselle, joilla on alle 200 seuraajaa. Pistäkäähän nämä 8 kysymystä ja tunnustukset puolestanne eteenpäin.

Matkalla merenneidoksi
Saaristohuvila
Domargård - Villa Olivia
Takaisin juurille
Maalaisrealismia

Nyt olen kertoillut itsestäni jo vähän liiankin kanssa, joten mukavaa tiistai-iltaa kaikille; minä vetäydyn takaa-alalle!