Kuistin sisustuksen yhteydessä haaveilin pienestä peilikokoelmasta. Sinne sellainen ei lopulta mahtunut eikä minulla silloin mitään peilejäkään ollut… Sen jälkeen olen onnistunut hiljaksiltaan löytämään muutaman vanhan peilin kirppareilta. Tein venevajan vintille niistä asetelman, jota toivon vielä kasvattavani, mutta näinkin näyttää jo kivalta. Jos joskus saan sisustaa meille päätaloon makuukammarin, haluan myös sinne ehdottomasti tällaisen rykelmän. Peilikokoelmalle toivotaan siis edelleenkartutusta, mutta haasteena on, että aidosti vanhoja peilejä sattuu kohdalle hyvin harvoin. Kaikki nämä neljä olen kylläkin onnistunut hankkimaan pikkurahalla, 2-12 eurolla.
Enimmäkseen olemme "sisustelleet" ulkosalla suolavajan kimpussa häärien. Moni kai jo ihmettelee, että eikö vieläkään ole valmista! No ei vaan ole, mutta koko ajan valmiimpaa. Tänä viikonloppuna maalailin ikkunankarmeja niin vajassa kuin saunalla, jonne laitoin pari viikkoa sitten kitit. Viisaat lukijat silloin varoittelivat, että linnut saattavat nokkia kittiä, joten viimeistään nyt, kun on tältä tihutyöltä vielä säästytty, oli parasta hoitaa puitteet kuntoon. Työ alkoi teippauksella.
Valmiista työstä ei ole näyttää kuvaa, koska kuivuminen kestää pitkään. Aiemmasta oppineena peittelin lopuksi kaikki maalatut ikkunat muovilla, etteivät syksyn roskat lennä pitkään tahmeana pysyvään pellavaöljymaaliin. Mikko asensi vajaan viikko takaperin maalaamani ovet, joissa jatkuu jo venevajassa hyväksi havaittu tyyli: kimröökitervattu pinta ja punaruskealla ruostesuojatut saranat. Haka uupuu vielä.
Keräsin myös osan yrteistä ja laulatin kuivuria. Sain talteen purkinpohjalliset sitruunatimjamia, mäkimeiramia, minttua ja ranskalaista rakuunaa, mutta lisää tullee vielä syksyn mittaan. Nokkostakin keräsin ämpärillisen. Sitä suositellaan kerättäväksi varhaisin keväällä ja taas syksyllä, kun nitriittipitoisuus on alimmillaan. Olemme niittäneet nokkosta kesän aikana, joten sain talteen uutta, nuorta latvusta.
Talvipuhdettakin aloin suunnitella: Alla olevassa kuvassa näkyy - sekaisen navettavaraston lisäksi - punainen nojatuoli. Meillä on näitä kolme ja niistä luopumistakin on suunniteltu, koska verhoilu ammattiverhoilijalla maksaa maltaita (tiedustelin asiaa muutamastakin paikasta). Olen kuitenkin alkanut pohtia, josko osaisin verhoilla tuolit itse. Ne ovat hyvässä kunnossa, joten sisustöitä ei tarvitsisi tehdä. Punainen kuosi vaan ei nappaa… Seuraavaksi taidan viihdyttää itseäni kankaan etsinnällä samalla kun mietin, onko minusta hommaan.
Ainiin, Mikko ja Mauro kunnostautuivat linnustuksessa. Lepo vaan, Mauro:
Mikko on valmistellut talven tuloa useampana viikkona klapipinon kasvatuksella. Huom, pino on rinteessä, ettei tarvitse mahdollisen korkean veden vuoksi poimia tuhatta klapia merestä, kuten viime vuonna!!!
Sää oli jo vähän viileämpi, joten työn touhussa oli hyvä pysyä koko ajan. Touhukas on varmaan tuleva viikkokin :)