Vajassa säilynyt kesämuisto

Teimme mielenkiintoisen pienen löydön rantavajasta, jossa aloitimme kunnostustyöt. Sieltä löytyi tilalle saapunut kirje lähes 60 vuoden takaa, vuodelta 1958. Kirje on tullut joltakin ihan vieraalta henkilöltä, ei esimerkiksi sukulaiselta. Ihmeellistä, miten kirjettä lukiessa tuli ihan nostalginen olo, vaikkei se liity omaan historiaan mitenkään. Voin vain kuvitella tuon aikakauden tunnelman ja sisäsuomalaisen  perheen lomakuumeen päästä kesäiseen saaristoon. Samalla kirje kertoo meille tilamme elinkeinosta taas jotakin lisää! 

Laitan alkuperäisen kirjeen kokonaisuudessaan tähän ruotsiksi, koska kieli kuvastaa aikaansa ja tekee viestistä vanhoine sanamuotoineen lähes kaunokirjallisen. Perässä on oma vapaa käännökseni suomeksi. (Oikeudet virheisiin pidätetään, koska en ole käyttänyt käännökseen tuntitolkulla aikaa :) )

***

Kyröfors, den 17. maj 1958.

Bästa Herr och Fru Sjölund!

          Fastän vädret den senaste tiden varit ruskigt och kyligt delvis med regn, hava dock mina tankar dagligen gått till Edra trakter i väntan på sommaren och som jag hoppas vistelse i skärgården. Återkommer därför, till våra samtal senaste sommar och vill nu fråga om vi, d.v.s. min fru och jag samt 2 barn en pojke på 13 år och en flicka på 11 år, kunde få bostad hor Eder från den 24. juli ungefär en månad framåt såsom det i somras var fråga om. Självfallet försöka vi vara så litet som möjligt i vägen för Er och vistas så mycket vädret det blott tillåter på Ytterö klipporna eller i Baljviken. Er dotterdotter skulle på så sätt även få en del sällskap av vår flicka, som är mycket förtjust i små barn. Vi hoppas saken går att arrangera och skulle det glädja oss mycket att få njuta av en sommarmånad på Ytterö. Böra vi taga sängkläder med oss och få vi använda Edra kökskärl eller måste dylika medtagas? Vad hava Ni tänkt i hyra? 

          Här gick isen för ungefär en vecka sedan och en del hava redan simmat efter bastun, fastän vattnet blott är 5-6 grader. Någon grönska ser man tyvärr ej ännu, då det sen senaste tiden varit så kallt. Hoppas vårfisket varit givande. 

          I förhoppning om att få mottaga ett jakande svar förbliver med bästa hälsningar,

Eder tillgivne,

Harald Lundberg

***

Kyröskoski, 17. toukokuuta 1958.

Parhaat Herra ja Rouva Sjölund!

Vaikka sää viime aikoina on ollut surkea ja kolea sekä sateinen, ovat ajatukseni päivittäin ajautuneet Teidän seuduillenne kesän ja saariston näkemisen toiveessa. Palaankin siksi puheluumme viime kesänä ja haluan nyt kysyä jos me, eli vaimoni ja kaksi lasta, poika 13 vuotta ja tyttö 11 vuotta, voisimme saada asunnon Teiltä 24. heinäkuuta noin kuukaudeksi eteenpäin kuten oli puhetta. Itsestään selvää on, että yritämme olla niin vähän kuin mahdollista tiellänne ja viettää aikaa Ytterön luodoilla tai Baljvikenillä jos vain sää sallii. Teidän tyttärentyttärenne saisi myös tällä tavalla hieman seuraa tytöstämme, joka on hyvin ihastunut pikkulapsiin. Toivomme asian voivan järjestyä ja se ilahduttaisi meitä suuresti saada nauttia kesäkuukaudesta Ytterössä. Tulisiko meidän ottaa liinavaatteet mukaamme ja saisimmeko käyttää Teidän keittiötarvikkeitanne vai tulisiko meidän ottaa sellaiset mukaan? Mitä Te olette ajatelleet vuokraksi?

          Täällä jäät lähtivät noin viikko sitten ja osa on jo uinut saunan jälkeen, vaikka vesi on vain 5-6 astetta. Mitään vihreää ei valitettavasti vielä näy, koska viime ajat ovat olleet niin kylmät. Toivottavasti kevätkalastus on ollut antoisaa.

          Toivon saavani vastaanottaa jonkinlaisen vastauksen ja parhain terveisin,

Kunnioittavasti Teidän,

Harald Lundberg

***

Mielenkiinto heräsi jo tuota Lundbergin perhettäkin kohtaan. Mitäköhän he ovat tehneet työkseen ja mistäköhän päätyneet ottaamaan yhteyttä juuri Ytterö-tilan isäntäväkeen…?   

Alla on pari kuvaa rantavajasta, jossa aloitimme ulkolaudoituksen vaihdon. Oviaukon päällä oli pieni hylly täynnä pikkutavaraa, ja siitä tavaroiden alta kirje löytyi. Kuvassa laudoitus on jo yhdeltä seinältä purettu. Työ etenee tästä eteenpäin verkkaisesti, ihan fiiliksen mukaan. Ihan kummallista, kun ei ole joku kauhea hoppu töiden kanssa vaan nyt voi lähinnä harrastaa tätä, kun kaikilla eilintärkeillä toiminnoilla on jo tilat olemassa. Ja vajan suhteen on onni, että katto on pidetty kunnossa, joten vanhat hirsirakenteet (ja tämä vanha kirje) ovat säilyneet hyvässä kunnossa! 

Olen tehnyt täällä etätöitä tällä viikolla, mutta nyt alkaa ihan oikeasti loma. Jippii!

Lomatunnelmissa,

♥ Juhannus 2016 ♥

Venevaja sai tänä Juhannuksena ensi kertaa koivukoristelun ja juhlaliputuksen. Liput ovat peräisin taannoisesta purjeveneestämme, jossa juhlallisesti liputimme aina Juhannuksena. Viritin liput jo aaton aattona ja olimme valmiit ottamaan vieraat vastaan. 

Pitkän kaavan kautta vietetty juhannus oli aivan ihana. Siihen ei tarvita välttämättä huippukelejä - vain huippuseuraa, joka koostuu ystävistä ja läheisistä. Se, että saimme poikien serkut meille tänä vuonna mukaan juhlintaan, teki niin onnelliseksi. Toinen heistä on kummipoikani, siskoni esikoinen, eli vähän niinkuin oma ensimmäinen lapsi ;). Hän vieraili meillä tyttöystävänsä kanssa. Ja meidän poikien kannalta etenkin oli hauskaa, että nuoriso-osasto sai vahvistusta. Sää oli paikoin sumppuinen, mutta aurinkoakin nähtiin. Ainakin oli lämmin silloinkin, kun se ei paistanut. Vähintään kokon lähettyvillä :). Ai että oli leppoisaa! Se on tärkeintä. 

Juhannus on nyt takana, mutta koko kesä edessä!

TallennaTallenna

Katras on koossa

Karitsakatras saapui meille jo aiemmin viikolla. En ehtinyt itse siirtoon mukaan, mutta sain kuulla, että kohdassa, jossa laumaa nosteltiin peräkärrystä kuljetuslauttaan, oli yksi musta karitsa pinkaissut pakoon ja Mikko pinkaissut salamana perään. Huh, onneksi en ollut paikalla vaan kuulin sattumuksesta vasta jälkikäteen, kun kaikki viisi olivat onnellisesti proomussa ja vesillä. Olen ehdottanut jo aiempina vuosina tältä varalta talutushihnojen käyttöä, mutta Mikko ei ole lotkauttanut ehdotukselleni korvaansa. Hän halusi näköjään oppia tämän asian kantapään kautta ;), tai ehkä jatkossakin juosta ylimääräisiä juoksulenkkejä lampaiden perässä metsikössä.







No, nyt ne ovat turvallisesti asettuneet ja olemme saaneet siirtää leikkuu-urakan niille. Mikko raivasi vielä eilen niityn suurelta osin, jotta se on lampaille helpommin ylläpidettävä. Lampaat eivät kovin korkeaa heinää edes suostu syömään - tallovat vain.

Taltioin hieman sateisia ensitunnelmia metsästä. Maurolla oli taas suora pääsy laumaan aiempien vuosien tapaan. Meidän vuuoromme tulee sitten myöhemmin, mutta nämä n. puolen vuoden ikäiset lampaat eivät ole enää kovin säikkyjä, mikä helpottaa elämää puolin ja toisin.

Nyt kun näiden siirto saatiin hoidettua, voikin alkaa suunnitella Juhannusta. Kesän alku on aina niin kivaa aikaa.

Iloa alkavalle viikolle!

Tee-se-itse -inspiraatio: Osa I

Nyt on isäntä saanut sen päiväisen DIY-inspiraation, että minun tekeleeni meinaavat ihan kalveta rinnalla. (Strömsön puusepän ja Tanskalaisen maajussin katselu TV:stä on selvästi alkanut oirehtia tällä tavalla.)

Onkin kai äkkiä kerrottava ihka omista viimeisistä aikaansaannoksistani, etten ihan tunne jääväni kakkoseksi: Vintillä sisustelut ovat jatkuneet ja ovenpieleen katonlappeeseen lähdin suunnittelemaan vaatetankoa. Etsiskelin vajoista ja heinäseipäiden joukosta sopivaa kaposta keppiä, mutta sitten silmääni osuikin vanha hiihtosauva. Se oli sävymaailmaltaan ihan täydellinen, kun vintille haluan pääosin tummia sävyjä. Mallailin sauvaa paikoilleen ja itse asiassa - myönnettäköön - oli Mikon idea, että sauva kiinnitettäisiin nahanpaloilla. Kirpparilta löytyi nahkavyö 50 sentillä ja siitä leikkasin palat ja naulasin kiinni. Siinä se!

Molempiin päihin voi ripustaa takin roikkumaan tai vaikka lisätä irtokoukkuja tarpeen mukaan. Henkareita olen keräillyt sieltä täältä. Kaikki on ilmaiseksi saatu, eli kirppareilta ei näistä ole koskaan haluttu ottaa mitään hintaa.

Ainoa, mihin tässä DIY:ssä kului rahaa, oli kaksi eri sävyistä petsiä. Alla olevassa lähikuvassa vasemmanpuoleinen henkari on käsittelty tumman tammen sävyisellä petsivahalla. Keskimmäinen on maalattu muskotti-sävyisellä petsimaalilla. Ai, kun tykkään tuosta vähän violettiin taittavasta ruskean sävystä. Oikeanpuoleinen vaalea henkari on luomu, eli käsittelemätön. Petseille on varmasti käyttöä kalusteiden kunnostuksessa, koska tähän projektiin niitä ei paljoa kulunut.  

Ja tässä vielä vaatetangon sijoittuminen huoneessa. Jälkimmäisessä kuvassa vilahtaa vähän muutakin huonetta, eli sisustus on kaikkinensa edennyt.

Talvella tehdyn sängynpeitteen levitys oli hieno, odotettu operaatio :). Se näyttää juuri siltä kuin toivoinkin. Tämä ei tuottanut mitään yllätystä; olin kovin varma lopputuloksesta. Mutta sen sijaan - muistanette ne kaameat, vihreät tuolit - ah, miten jännitti, miltä ne täällä näyttäisivät. En uskaltanut tuoda paikalle kuin yhden, ettei huoneen harmonia särkyisi. Mutta oli se suuri yllätys, että tuoli sopii tuohon! Nyt paljastan, että mieleni häilyi tuolien suhteen koko ajan ennen tätä. En ole kevätkuukausina saanut rauhaa tuoleilta. Suorastaan harmitti jo niiden hankinta ja läheltä piti, etten ehtinyt myydä kaikkia niitä. Nyt päätin, että ainakin yksi tuoli saa jäädä.


  

Uskaltaisikohan tälle tuolille tuoda vielä toisen kaveriksi…? Olen jo päättänyt myydä neljästä tuolista ainakin kaksi, mutta jätänkö siis itselleni näistä yhden vai kaksi, se on vielä avoinna.

Tuoliasian ratkettua onnellisesti kaivoin varastosta esiin kaikki tilan vanhat ankkurit. Inventoimme laiturilla niiden ulkoasun ja kunnon Mauron kanssa, ja niistä kaunein päätyi koristeeksi tänne.

Tässä teemme tutkimustyötä

Ja harkitsimme pitkään, mikä näytää parhaalta.

Loput ankkurit siirtyvät takaisin varaston kaunistukseksi. 

No niin, eiköhän jutustelu riitä taas tältä erää. Katsotaan, koska Mikko saa oman projektinsa valmiiksi, että pääsen esittelemään sitä!

Innolla odottaen,

Paljun suunnittelua ja tontin mittausta

Olemme enenevässä määrin keskusteluissamme päätyneet aiheeseen nimeltä palju. Jääkiekkokevään myötä olemme kylläkin alkaneet puhua puljusta, mutta kylpytynnyri on siis suunnitteilla :).

Meillä on muutamakin hyvä syy, miksi kylpytynnyri olisi tosi toivottu. Kaikkein suurin syy näkyy kuvassa alla: merivesi laskee tuolla saunan kohdalla lahden pohjukassa näin kesäisin todella matalalle ja pohja on mutainen - yök. Niinpä olen vuoden päivät viritellyt puhetta paljusta ja siitä, josko se sijoitettaisiin sellaiseen kohtaan, josta myös voisi pulahtaa syvään mereen uimaan. Katselisin mielelläni puljustamme vähän avarampaa merinäköalaa. Olemme pihalla poukamassamme kuin herran kukkarossa, mikä on ihanaa, mutta venevajalta vasemmalle päin meillä on iso alue tonttia täysin hyödyntämättä. Täältä myös näkyy paremmin ulommas merelle, joten miksei suunnitella tällekin alueelle jotain kivaa käyttöä.

Teimme pienen kierroksen ja etsiskelimme tulevalle puljulle sopivaa paikkaa. Mahdollisia kohtia olisi useampia.

Tästä varmaan pitäisi kaataa puita...

- …Tässä olisi kyllä oiva paikka… vai sittenkin tässä?… 

- Mmm, tässä on hyvä kohta mennä uimaan!

- Mikkooo, tuu kattomaan, tästä olis kivat näkymät.

- Ja tässä taas pystyy hyvin kiihdyttelemään silla aikaa, kun istutte puljussa. 

- Ei, tähän se kyllä sopisi kaikkein parhaiten, vai mitäs vaimo sanot tästä?  

- Juu, kylläpä näyttää hyvältä ja uloskin näkyy riittävästi. 

Että tämmöisiä pohdintoja meillä :). Lähetimme yhteen firmaan jo tarjouspyynnön ja aloin selvitellä, tarvitseeko kunnalta hakea toimenpidelupaa tai tehdä ilmoitus. Meillä tulee saunan kunnostus jossain vaiheessa vastaan, joten kylpytynnyri pitkittäisi ehkä hieman tätä tarvetta. Toisaalta olemme ajatelleet kokonaan uutta saunaa näille samoille mestoille tänne vähän ulommas, joten puljulla voisi testata sitten joskus tulevan saunan kannalta tätä aluetta.

Täällä päässä tonttia on komeita mäntyjä. Tynnyrin lämmittämiseen löytyy ainakin puuta läheltä. Nyt olisi kyllä kiva kuulla kaikenlaisia kokemuksia kylpytynnyreistä! Tarjontaakin näyttää olevan joka lähtöön. Me ajattelimme sellaista ihan pientä ja mahdollisimman yksinkertaista.

 Jäämme miettimään. Mainiota maanantaita!