Tämän päivän lehdessä povattiin Juhannukseksi sateista ja koleaa säätä. Kuin tilauksesta olemme saaneet vihdoin keittiövajan toisen päädyn lattian valmiiksi, joten vaja alkaa olla valmis isompiinkin illanviettoihin. Tämä on ollut kyllä pitkällinen projekti - johtuen a) siitä, että vajan seinän takana oleva tiheä haavikko on ulottanut vahvat juurakkonsa vajan alle. Juurien pois kitkemiseen on kulunut hikinen työpäivä jos toinenkin, ja b) siitä, että lattiaa on työstetty pikkuhiljaa eteenpäin muiden hommien välissä.
Tässä juurakoista vapaaksi raivattu maalattia, eli lähtötilanne. Käytimme perustuksiin lekaharkkoja, jotka saimme ilmaiseksi eräältä työmaalta.
Haaveilin - ja haaveilen vieläkin - hieman erityyppisestä kalustuksesta tähän uuteen ruokailutilaan kuin mitä meillä nyt on mahdollista sinne toteuttaa. Toivoisin kovasti saavani tänne ison, vanhan astiakaapin lasiovilla, mutta nyt mennään köyhän naisen versiolla.
Kun lattiasta oli 2/3 valmiina, kannoin vajaan keittöpäädyssä jo käytössä olleen emännänkaapin.
Kaapin hioin puhtaaksi vuosikymmenien pinttymistä aikomuksenani maalata se uudelleen. Hionnan jälkeen päätin kuitenkin jättää sen toistaiseksi maalaamatta. Kaapin päälle tein puulaatikoista tarjotin ja -lautashyllyt. Lisäsin laatikoihin tuon eturiman ja maalasin taustan puuvillan sävyisellä maalilla.
Lattiaan on käytetty sekä uusia lankkuja että venevajan purkulankkuja.
Vajassa on hankala ottaa hyvälaatuisia kuvia, tai ainakaan minä en siinä tunnu onnistuvan. Kummassakin päädyssä on ovet luomassa vastavaloa; samoin seinälautojen väleistä paistaa aurinko sisään. Ikkunoita ei ole lainkaan, joten pilvisellä säällä vaja taas on jopa liian hämärä.
Hämärän yleisilmeen ja käsittelemättömien seinälautojen sävyn vuoksi vajaan sopivat parhaiten vaaleat tai värikkäät kalusteet. Niinpä tämä sinikeltainen ruokailuryhmä, joka on tähän asti ollut kesäisin ulkona, on hyvä valinta tänne.
Mikko ripusti kattoon tulevan ruokapöydän kohdalle Italiasta hankkimani kristallikruunun. Jippii, vajassa on ensimmäistä kertaa valo! Lamppu on hieno, mutta jäin miettimään, että onkohan se vähän liian pieni tähän korkeaan tilaan. Toinen vaihtoehto on, että sekä lampun kettinkiä että sähköjohtoa jatketaan, jotta lamppu ulottuisi alemmas…
Vajan toisessa päädyssä (ks. yllä) on jo käytössä ollut kesäkeittiöosuus. Uuden ruokailutilan, eli toisen päädyn ovensuuhun kiinnitin tilalta peräisin olevan naulakon, jolle olen etsinyt paikkaa.
Itse en ole vielä muuten nähnyt lattiaa kokonaan valmiina, koska viime viikonloppu kului pojan E-jollakisoissa ja kummipojan rippijuhlissa. Nämä kuvat ovat toissaviikolta. Niiden ottamisen jälkeen Mikko kävi naputtelemassa lattian loppuun ja samalla tervasi sen. Yritän kuvitella, millainen tuoksu vajassa on. Lattia ehtii kuivua Juhannukseksi, jolloin nostamme ruokapöydän sisään, järjestelemme tuolit ja katamme pöydän juhla-aterialle. Melkein jo toivon sadetta, ettei kenellekään tule mieleen haluta syödä ulkosalla ;).
Sateensuojassa,