Vernissamaalia

Panu Kailan parit kirjat luettuani ajattelin, että maalinteko voi onnistua minultakin. Toisaalta ryhdyin kokeilemaan itse tekemistä siksi, että tuntui parhaalta vaihtoehdolta kunnostaa rakennusten maalausta vaativat karmit samalla aineella kuin millä ne on alun perin maalattu.

Tilasimme Sinipellava-nimiseltä valmistajalta vernissaa ison satsin varastoon. Perus maalikaupoissa myydään vain naurettavia pikkumääriä pigmenttiä, mutta lopulta etsimäni löytyi maalikauppojen grand old myymälästä, Maalitehdas Hangon väristä, Hangossa tietysti. Hangon värin isot 25 kg:n pigmenttisäkit ovat edullisempia kuin Uulan vastaavat (jota aluksi olin ostamassa) ja samalla sain sieltä uskonvahvistusta maalintekoon ja reseptiin.

Valkoista maalia varten ostin säkit sekä sinkkioksidia että titaanidioksidia. Sinkki ehkäisee hometta ja titaanilla on varsinaisesti peittävä ominaisuus. Jälkimmäisen tilalle olin aluksi aikonut ottaa titaaninvalkoisen nimellä kulkevaa pigmenttiä, mutta Hangon värin omistaja kertoi titaanidioksidin olevan vieläkin peittävämpää.

Tuloksena on ihanan kirkas puhdas valkoinen.

Maalasin karmit ja ikkunanpielet kuluneessa saunamökissä ja rantamökissä. Lisäksi olen pohjamaalannut mökin sisäkaton lautoja. Kelit ovat nyt todella mahdollistaneet ulkona työskentelyn, mitä ilman olisivat hommat jääneet tekemättä.

Tällä kokemuksella olen ihastunut itse tehtyyn maaliin ikihyviksi. Vernissamaalilla on todella miellyttävä maalata ja sen tekeminen vasta helppoa onkin. Vain kahta ainesosaa sekoitetaan keskenään. En myöskään lisännyt yhtään tärpättiä kuivumiseksi, eli maali on niin luomua kuin vain olla voi. Kuivumisen hitautta pidetään yleensä ongelmana, mutta ei se ainakaan minua tässä tapauksessa haitannut, kun kyse on ulkomaalauksesta. Itse asiassa maali myös kuivui nopeammin kuin mielikuvani perusteella otaksuin.

Saunan karmit ennen. Kaipaavatko maalia?

Saunan karmit jälkeen 

Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, pääsemme jo saunomaankin illan hämärtyessä työpäivien päätteeksi. Se on ihanaa, vaikka sauna pieni, rupunen ja vanha onkin! Punamultaa se vaatii jossain vaiheessa myös pintaansa. 

Tässä siis Villa Idurin maaliohje kaikille vapaasti hyödynnettäväksi :))))

vernissaa

pigmenttiä
-> sekoita

Hahaa, ei sen kummempaa!

Vielä rantamökin ovi (joka ei ole vanha vaan ehkä 60-luvulta) ennen ja jälkeen.

Laitoin muistiin käyttämäni pigmenttimäärän. Siihen suhteutettuna annostusta muuttamalla saan aina sopivan määrän maalia työn laajuudesta riippuen. Ei tarvitse huolehtia maalitilkkojen säilyvyydestä, ei pyöri purnukoita nurkissa eikä mene maalia hukkaan. Eikä tarvitse lähteä maalikauppaan aina kun uusi maalauskohde tulee eteen. Joko uskotte, että tämä kannattaa?!

Suosittelen kokeilemaan, koska tämä ei ole yhtään lotrausta vaan sen jälkeen, kun materiaalit on hankittu, niin kovin vaivatonta!