Vintin sisustelua

Sellainen pieni ihme on tapahtunut, että olemme saaneet vinttihuoneen jopa listoja myöten valmiiksi. Juhuu ja jihuu. Nipistän itseäni ymmärtääkseni, että tämä on totta. Portaat ja vintin ovi vielä puuttuvat, mutta ei anneta sen häiritä. Nyt nautitaan pitkällisen uurastuksen tuloksesta huoneessa ja loppu sen ulkopuolella hoituu kuin itsestään, näin olen päättänyt :). 

Olen miettinyt toooosi pitkään, miten huone kalustetaan ja yhtenä kantavana periaatteena on, että uusia kalusteita ei hankita. Kaikkein eniten olen halunnut nähdä vintillä tilan tiettävästi vanhimman kalusteen, vanhan arkun, joka sävynsä ja patinansa puolesta sopii mielestäni niin hyvin tähän muuten vaaleutta henkivään huoneeseen. Pesin arkun kevyesti, mutta muuta en sille ole tehnyt. 

 

Mikko rakensi sängyn ylijäämälaudoista, joten niistäkin päästiin taas pieneltä osin eroon. Sängystä tehtiin tarkoituksella matala, koska huonekorkeus on normaalia matalampi. Kalusteiden pienellä koolla tai mataluudella voi hämätä huoneen mittasuhteita ja saada se näyttämään suuremmalta kuin onkaan. Pöytä, joka näkyy taka-alalla, on tuossa kokeeksi. Toisaalta on hyvä, että sekin on siro, mutta Mikolla on olemassa lapsuudenkodissaan kaunis tummanruskea antiikkipöytä, joka ei ole liian iso sekään ja sopisi mielestäni tosi hyvin myös tänne. Tällä pikkupöydällä kun olisi käyttöä kamarissakin, mistä se napattiin. Asia jäänee hautumaan.

Tässä sänky rakentuu ja kuvakulmasta voi fiilistellä, miltä tuntuu makoilla sängyssä. 

Enkä tietysti malttanut olla sisustelemasta vielä vähän lisää. Matot, joita alunperin kaavailin ruokavajaan, mutta jotka eivät koskaan olekaan tulleet sinne käyttöön, koska siellä kuljetaan koko ajan likaisilla kengillä, taitavatkin sopia tänne. Matot saattaisivat tuntua sängyssä nukkujan kannalta kivoilta sängyn laidoilla, mutta feng shui -näkökulmasta (sorry, en keksi parempaa ilmaisua!) pitkät matot sängyn edessä voisivat tehdä tilasta avaramman oloisen…

Onko siis näin parempi?

…vai näin?

Nämä toistaiseksi käyttämättömät matot muuten päätyivät minulle jo aikaa sitten blogin ansiosta, kun Helinä, Höttiäisen höpötelmiä -blogista, kuunteli räsymattovoivotustani ja lähti avuliaasti hommaamaan minulle mittatilausmattoja tuntemaltaan kutojamummolta. Voit lukea jutun siitä täältä.

Tähän loppuun on ihan pakko vähän latistaa tunnelmaa: Kun iloisena esittelimme huonetta pojille, muodostui yksi leveä sänky kynnyskysymykseksi. Anna mun kaikki kestää, eivätkö veljekset voi muka nukkua tässä, kumpikin omilla laidoillaan??! Miten näistä sängyistä muodostuu aina meillä ongelma??! Okei, myönnetään, yksi sänky tehtiin myös ulkonäkösyistä (heh) ja siksi, että hetki vain menee eikä poikia täällä vintillä enää näykään, vaan sen sijaan täällä kaiketi enimmäkseen majailevat meidän keski-ikäiset kaveripariskunnat ja pojat ehkä vuoronperään omien puoliskojensa kanssa. Siihen asti, nukkukoot vaikka lattialla, jos ei tämä kelpaa. Huone on joka tapauksessa taatusti heidänkin silmissään viihtyisä. En lannistu tästä palautteesta. 

Ihana tunne alkaa nähdä konkreettisena jotain sellaista, mitä on pyöritellyt mielessään useamman vuoden. Ja vielä jatkuu - nyt ollaan hyvässä alussa. 

Innokasta viikkoa kaikille,

toivottelee,