Keräilyä

Vaikka on ihan jo syksyn tuntu ilmassa, innostun yhä enemmän tästä ajankohdasta. Saisi se kesä tietty elokuun loppuun kestää, mutta minkäs teet, kun luonto päättää muuta. Mikään ei kuitenkaan ole ihanampaa kuin samoilla syksyisessä metsässä ja ihastella sen väritystä. Saarella samoilun myötä olen oppinut kiinnittämään kaikkiin kauniisiin yksityiskohtiin paremmin huomiota kuin ennen. Aiemmin kesän loppu tuntui niin masentavalta, mutta onneksi ei enää muutamaan vuoteen. Tämän oman pläntin ansiota!

Tämän vuoden viljelmät olivat yrttejä ja sipuleita lukuunottamatta totaalinen floppi, mutta sitä iloisempaa oli avata tänä viikonloppuna tattikausi. Kanttarellit syötiin ja yksi kuivurillinen saatiin tatteja talteen talven varalle. Keräsin myös nokkosta ja mustikoita. Puolukoitakin olisi jo vähän ollut.  

Tänään etsiskelin vielä uuden satsin tatteja ensi viikon ruokia silmällä pitäen. Silppusin ne valmiiksi litran pusseihin. Tattipiirasta, -risottoa ja -keittoa taitaa olla luvassa :)

Ja sitten pieni katsaus muihin asioihin. En lakkaa hämmästelemästä ihmisten hyväntahtoisuutta. Eräs blogin lukija, jonka ristin Anne Anteliaaksi, lähetti meilin, että haluaa lahjoittaa minulle noita Iittalan purnukoita, joista aiemmin postasin. Kävin Annen kauniissa kodissa keskiviikkona ja hän oli pakannut lasit kivaan koriin. (Lähdin heti sen kanssa sienimetsälle.) Sain siis Annelta tuon mahtavan purnukkatäydennyksen, joka komeilee alla olevassa kuvassa. Anne, voi sinua ihanuutta, tulet mieleeni joka kerta, kun otan noista purkeista jotain!

Lisäksi löysin puoli-ilmaiseksi Billnäsin kirppikseltä viime viikonloppuna nuo lasit, joita meillä on entuudestaan. Muutamiin omiini oli tullut säröjä, joten täydennystä oli kiva saada.

Yksi käyttömukavuutta lisäävä fiksaus tuli saunassa tehtyä, kun lisäsimme sinne uuden tukevan tason, jossa voi säilytellä pesuämpäreitä tai vaikka lekotella itse, jos haluaa nautiskella vähän alemmalla tasolla leppoisammista löylyistä.

Tilanne ennen:

Ja tilanne nyt. 2,5-metrinen lisälaude pienessä saunassa tuo paljon käyttömukavuutta.

Ainiin, halkohommilta vältyimme, kun seniori, eli pojista vanhempi, viime viikonloppuna teki kaverinsa kanssa ison homman hakkaamalla halkoja ja täyttämällä liiteriä ihan urakalla. Tämä oli varsin mieluinen yllätys.

Keräily jatkuu, kuin myös muut pienimuotoiset puuhat. Jossain vaiheessa täytyy laitella juttuja talviteloille, mutta ehei, ei nyt ihan vielä sentään. Voi kunpa aurinkoinen syksy jatkuisi tooosi pitkään!

Satoisaa syksyä!