Peltiseppäpariskunta

Täällä ollaan taas! Loma Kroatiassa oli ihana - touhukas - eli vastasi täydellisesti odotuksiamme. Tuli heti tunne, että on pakko päästä uudestaan niihin kirkkaisiin vesiin ja idyllisiin maisemiin. Luulen, että laitan jossain vaiheessa myöhemmin pienen lomakuvakollaasin tänne blogiinkin. Osaisiko muuten joku vinkata, millä työkalulla saisi helposti tehtyä kollaaseja. Siis ilmaiseksi :)

Oli tietysti ihana palata Iduriin. Liiteri jäi ennen matkaa viittä vaille valmiiksi ja kattopelti ennätettiin laittaa tilaukseen. Perjantaina karkasimme hieman normaalia aiemmin töistä. Haimme rautakaupasta saapuneen peltin yms. ja kuljetimme tarvikkeet työmaalle odottamaan seuraavaa päivää.

Mauro päätti tapansa mukaan asettua kameran eteen kuvan kaunistukseksi.  

Aaltopelti ei ole ykkössuosikkini, mutta koska täällä kaikki muutkin pikkurakennukset on katettu sillä, päädyimme samaan. Lisäksi se on helppo asentaa. Asennustyö sujuikin yhteistyönä yllättävän nopeasti. Toimin levyjen nostelijana ja mittanaisena. Pitelin alhaalta levyjä paikoillaan ja Mikko ruuvasi ne kiinni ylhäältä. Tärkeintä oli, että ensimmäisen sai kiinni täysin suoraan, muuten viimeisessä palassa muutaman millinkin vinous kumuloituu.

Levyt saatiin kulkemaan suoraan ja sen jälkeen Mikko lisäsi harjalistan sekä ruuvasi palat kiinni kauttaaltaan. Tässä vaiheessa itse karkasin mustikkaan. Arvasin, että matkan takia mustikkasaalis jää tänä vuonna vähäiseksi :(. Kausi ei oikein ehtinyt alkaa ennen lähtöämme ja nyt tuntui jo monin paikoin mustikat hävinneen. Huono, lyhyt, mustikkavuosi edellisiin verrattuna. Muutama litra sentään tuli kerättyä.

Peltikatto valmistui puolessa päivässä. Ihmeen helppoa!

Tässä sitä ihaillaan työn jälkeä juuri parahiksi ennen myrskyn tuloa. Oli muuten kuuma päivä.

Katto pysyi paikoillaan myrskyssä ja klapit kuivina :). Sade oli hurja ja sähköt menivät. Salama iski aikamoisen virtapiikin venevajan sähkökaappiin: se syöksi sinistä sähköä ja ritisi parin metrin säteellä. Onneksi ei ollut kukaan vieressä! Seurasin pelästyksissäni tätä keittiövajasta käsin. Jääkaappi ja pakastin kestivät rytinän, iPhonen laturini ei. Aamulla kuivattelin yrttejä kuivurissa ja jatkoin mustikankeruuta märässä metsässä. Aurinko paistoi taas ihanasti.

Kohta maistetaan uunissa muhivaa mustikkapiirasta, nam.

Kaunista alkavaa viikkoa!