Talvi tuli aikaisin

Pakkanen alkoi kiristyä, ja saaressa oli tuulesta johtuen hyytävä viikonloppu. Olin koko viikonlopun pukeutuneena kaksi untuvatakkia ja kaksi pipoa päällekkäin. Se ei ollut yhtään liioittelua etenkään merimatkojen aikana. Autorannan ja saaren väliä tulikin ajettua useampaan kertaan, kun Mikkoa piti ensin hakea metsästysreissulta, ja lisäksi koska kuljetimme talven varalle peräkärryllisen verran halkoja ykköskotiin. Ostimme uuden kodin jokin aika sitten ja sinne muurataan ensi viikolla varaava Tulikivi-takka. Olemme siitä kovin innoissamme. Mahtavaa, kun saamme puut omasta takaa. Ja vielä mukavampaa on nyt, kun uusi koti tuntuu "siltä oikealta". Toivottavasti siitä tulee meille pitkäaikainen koti ja sellainen väliaikaisuuden tunne kaikkoaa, mitä koimme edellisessä. Meillä on siellä vielä remontti kesken. Öhöm, luitte aivan oikein: taas onnistuimme hankkimaan elämäämme uuden remontin :). No, sen toteuttavat muut kuin me eli tällä kertaa suunnittelimme asian niin. Omat voimat eivät olisi todellakaan riittäneet. Riittää, että itselle jäi seinien maalausta ja työnjohto ;).

Vene oli telakoitava, kun veteen alkoi kerääntyä riitettä ja ennusteet lupaavat pakkasta tuleville viikoille. Vaikkakin, olen täysin vakuuttunut, ettei pakkassää täällä etelässä pysy ja vesikelit ovat taas pian kulman takana. Harmillinen takaisku oli se, että traktori ei lähtenyt käyntiin, yhyy! Mikko joutui kuntoilemaan ja nostamaan veneen käsitaljan avulla. 

Vähän nurinkurista se aina on, että kun kelit huononevat, me siirrymme käyttämään matalaa ja pientä peltivenettä (laiturissa) ja 5-heppaista perämoottoria. Moottori sulatettiin jäästä kamiinan lämmössä ja lähtihän se käyntiin, joten pelastuimme takaisin mantereelle vielä ennen hämärän tuloa :). 

Pirteitä pakkaspäiviä, toivottelee,