Kevät koitti

Kevätkausi on avattu ja pääsimme vihdoin saareen. Aika pitkälle meni, mutta sitäkin ihanammalta tuntui päästä perille. Tosiaan, aina on sellainen olo, että on päässyt nimenomaan perille, kun astuu venevajan laiturille.

Samaan aikaan, kun on aivan ihana olla täällä, huomaan, että pikkuisen meinaa hiipiä ahdistus siitä, että kevätsiivoukseen saa uppoamaan ihan älyttömän monta päivää. Siivousurakka on vuosi vuodelta sitä isompi, mitä tehokkaammin olemme ottaneet rakennuksia käyttöön. Huh huh. Sitä luulisi, että ollaan niin raikkaassa saaristoilmassa, ettei mikään likaannu. Vaan toinen on tilanne, kun tuuli lennättää pölyä ja on eläinten jälkiä sekä omat tavarat vähän siten kuten syksyn jäljiltä. Mutta hei! Ei tämän paikan pitäisi aiheuttaa stressiä... 

Joo, stressinpoikanen mielestä sivuun, rätti kauniiseen käteen, mars pintoja pesemään ja paikkoja lakaisemaan, kohta kohdalta, neliö neliöltä. Vain sillä tavalla tulee valmista, kuten isommissakin hommissa on nähty. 

Neljästä sisätilasta olen tähän mennessä putsannut kaksi, eli puolet: ruokavajan ja rantamökin. Venevajan vintille en edes uskaltautunut vielä tekemään diagnoosia kuolleiden kärpästen määrästä. En tosiaan ole sinne tai kuistille edes kurkistanut... Kaikki ikkunat odottavat myös pesijäänsä edelleen. 

Eihän täällä nyt ihan nurkkia kiiltämään saa, mutta ah, kun on kivaa, kun on siistiä.

Näin keväisin saan aina inspiraation pihapiirin siivoamisesta - toisin kuin lattioiden luuttuamisesta. On myös aika palkitsevaa, kun tajuaa, että pihan roinaa on taas tänä vuonna ihan älyttömän paljon vähemmän kuin vuosi sitten! Niityllä olevista kasoista haluan - taas - eroon, eli kestoaihe sekin. Mutta siitä se siistiytyy: sahapukki vietiin niityltä liiterin viereen piiloon ja Mikko pätki jätelautapinon sen juuresta ja kuljetti pois saunapuiksi. Yksi kasa taas vähemmän.

Roskien polttamista varten tekemäni "grilli" oli luhistunut rantaviivaan yhdeksi ylimääräiseksi kurjaksi kasaksi, joten päätin kasata sellaisen uudelleen vähän ylemmäs rinteeseen. Tein siihen oman loosin ruokagrillailuja varten ja toisen loosin roskien polttamista varten. Edistyksellistä :). 

Saimme myös ihanaa lämpöä auringosta. Vaikka periaatteessa on vielä hyytävä ilma, aina löytyy  joltain seinustalta lämmin paikka, mihin ei tuuli osu. 

Tässä tiiraillaan, joko pääskyset ovat pesänlaittopuuhissa, kuten mekin.

Kevät on toivoa täynnä. 

Skål keväälle ja kaikille oikein hauskaa vappua!