Sänky lähti, tuoli tuli

Kirjoitin keväällä harmissani, ettei vanhalla talonpoikaissängyllä ole meillä enää käyttöä näköpiirissä, minkä jälkeen sain blogituttava Hannikselta yhteydenoton, että hän olisi halukas ostamaan sen. (Hanniksen blogi löytyy täältä.) Yhteydenottoa seurasi yli kuukauden mietintäjakso, raaskinko luopua. Lopulta järki voitti. Viime viikonloppuna lähdimme kuljettamaan sänkyä uudelle omistajalle. Päätöksen jälkeen tuntui niin kivalta, että oma ongelmani poistui ja sänky ilahduttaa nyt toisaalla. Kuljetusvaivakaan ei ottanut koville. Ja olipa kiva tavata Hannis!



Tilasin auringon sängyn kuljetuspäivälle, kun taas erään sadepäivän käytimme muiden asioiden hoitoon mantereella. Pistäydyimme samalla paikallisessa vanhantavaran myymälässä ja iskin silmäni yhteen tuoliin. Kävi ilmi, että se oli tullut myymälään vasta tunti sitten ja oli siksi vielä hinnoittelematon. Päivä oli kai ollut hiljainen, sillä aistin, että omistaja ilahtui jo pelkästä juttelusta. Tiedustelin hintaa ja hieman höveli vastaus kuului "nooh, onkos kymppi liikaa?". Mielestäni minulla kävi tuuri, koska en ole aiemmin ihan noin halvalla vastaaviin törmännyt. Ehkä se oli tullut omistajalle jonkun isomman tuottoisan kaupan mukana, jolloin vähempikin riitti :). Tuoli sujahti oitis autoomme.

Rautakaupassa etsin käsiini maalinpoiston. Päädyin biohajoavaan Biocomp-maalinpoistoon. Litrahinta oli vain pari euroa kalliimpi kuin tavallinen liuottimia sisältävä. Tältä tuotteelta ei tarvitse suojautua samoin kuin perusmaalinpoistoaineilta. Myöskään palovaaraa ei ole, mikä on mielestäni harmillinen, huolehdittava asia liuottimien kanssa! Tästä siis plussat ympäristöystävällisyyden lisäksi.

Päätin kokeilla ainetta ensin tuolin istuinpinnalle, jossa oli neljä kerrosta: lakka, tummanvihreä maali, valkoinen maali ja alimpana vanha turkoosi.



Annoin aineen vaikuttaa tunnin: lakka lähti pois, mutta tummanvihreää maalia jäi reilusti jäljelle. Uusin käsittelyn ja kas, tämän jälkeen vihreä ja alta pilkottava valkoinen maali alkoivat kupruilla viidessä minuutissa. Hyvä!

Kaavin sen pois ja jäljellä oli vielä hitunen valkoista maalia. Laitoin ainetta valkoiselle ja se lähti myös hetkessä pois. Alimpaa paljastui vanha turkoosi, josta on aikanaan hiottu osa pois.

 - Tuoko nyt muka on hyvä? 

- No minusta on: se voi olla noin tai on ainakin käsitelty uutta maalausta varten, Mauroseni.

Aine tehosi siis hyvin, mutta ei poistanut useampia maalikerroksia kerralla vaan kunkin erikseen. Olen jatkanut nyt muiden tuolin osien maalinpoistoa ja antanut aineen vaikuttaa vajaan tunnin. Se, mitä jää jäljelle, lähtee kevyesti rapsuttelemalla.

Turkoosia löytyi alta tämän verran.

Toimiva aine, aion käyttää tätä jatkossakin. Ulkona kun työskentelee ja vaikka keräisi syntyvät jätteet roskiin, on kiva tietää, ettei pihaan jää liuottimia. Jos jollain on kokemuksia tavallisesta maalinpoistosta, kertokaa, toimiiko se samoin. En ole itse kokeillut koskaan aiemmin maalinpoistoja.

Lopuksi näytän vielä kuvan viimeisestä hommasta: teimme ison puusavotan Mikon vanhempien kanssa. Nyt liiteri pääsee oikeuksiinsa :)

Tuolin rapsuttelu ja kenties eräs uusi projekti, jota en vielä paljasta, jatkuvat Kroatian purjehdusten jälkeen. Kesäistä kuun loppua kaikille!