Antibioottikuurin sijaan ainakin minä sain pakuria litkimällä itseni epätoivoisen sairaasta terveeksi. Myös meidän muut perheenjäsenet ovat flunssan iskiessä juoneet pakuriteetä ja saaneet tautinsa lannistettua poikkeuksellisen nopeasti. Sattumaa tai ei - se uskoo, ken haluaa - mutta ainakaan pakurilla ei ole todettu olevan haittavaikutuksiakaan. Funktionaalisessa lääketieteessä pakuritee on paljon suositeltu juoma ja aasialaisessa lääketieteessä tunnustetaan pakurin lääkinnälliset ominaisuudet. Perinteisessä länsimaisessa lääketieteessä tätä ei vielä tunnusteta.
Talvella ostin kallista pakurijauhetta luontaistuotekaupasta, mutta muistelen nähneeni meidän saaressa pakuria ja olen päättänyt kerätä sitä pienen määrän tarpeisiimme. Lukemani mukaan syksyllä ja keväällä pakuri varastoi itseensä eniten ravintorikkaita aineita. Nyt on momentum!
Löysimme kuvissa esiintyvän pakurin kotipihamme korkeasta koivusta ja harjoittelin 75-300 mm:n objektiivin käyttöä sen kuvaamisessa :). Vaikkemme kaupungin keskustassa asukaan, tuntuu ajatuksena paremmalta kerätä pakurit syrjäseudulta, jossa sieni ei kerää monien vuosien liikennelyijyjä. Siksikin, että kuulemma nuoret pakurit pitää jättää puuhun kasvamaan ja kerätä vain monivuotisia pakurivanhuksia.
1. Kerää pakuri varovasti koivun rungolta puuta vahingoittamatta
2. Pilko palasiksi ja kuivata kunnolla
3. Jauha
4. Keitä teeksi noin 15 minuuttia
Olen käynyt lenkeillä pakurisilmälasit päässä. Pakurin kerääminen ei muuten kuulu jokamiehenoikeuksiin, mutta tästä koivusta oli ainakin pakuri irrotettu kirjaimellisesti juurta jaksain, joskin puun kannalta aika siistin näköisesti…saakohan sitä kerätä kunnan mailta?
Jos syötte lammasta, muistakaahan valita kotimainen. Mukavaa pääsiäistä kaikille!
Terveydeksi,
Meillä joudaan pakuriteetä miehen keräämistä pakureista :) Ja se auttaa minun siitepölyallergiaankin. En ole tarvinnut lääkkeitä sen jälkeen, kun aloitin sen juomisen!
VastaaPoistaHyvä te! Kohta juodaan täälläkin omia, mutta ei ihan vielä. Toivottavasti niitä löytyy metsästä. Se auttaa kuulemma tosi moneen, näin olen myös kuullut ja lukenut.
PoistaKiitos tästä hyvin mielenkiintoisesta postauksestasi.
VastaaPoistaItse kannatan aina muita vaihtoehtoja, kuin antibiootteja, tietenkin järkeä käyttäen.
Täytyykin paneutua tähän pakuriasiaan tarkemmin.
Länsimainen lääketiede/teollisuushan ei "oma lehmä ojassa" suosi mitään luonnonhoitoja...
Meilläkin maalla, metsissä niiden ohi on tullut mentyä useasti, kun ei oikein ole tunnistanut pakuria muista käävistä.
Täytyy ehdottomasti kokeilla!
Onneksi sait luonnonkeinon mykoplasman kuriin.Olen kuullut sen ja päälle antibiootin vetävän ihmiset aika huonoon kuntoon.
Kiva, jos kiinnostuit, voin kyllä suositella joko luontaistuotteena tai itse kerättynä. Jos lähdet keräämään, niin sellaiset littanat käävät ovat eri juttu, eli pakuri on tämmöinen muhkurainen hiiltyneen näköinen sieni. Sisältä vaaleampi kuin ulkopuolelta.
PoistaNo niinpä, se vetää ihan älyttömän huonon kuntoon jo itse tautikin - ei mitään sellaista normiflunssajuttua, vaan yleiskunto romahtaa mykoplasmassa ihan pelottavalla tavalla. Antibioottihoidolla ei edes luvata siinä paranemista, joten ihan siksikin tuntui vaan niin paljon järkevämmältä yrittää nostaa omaa yleiskuntoa muulla tavalla.
Voi sua parkaa kun oot niin sairastanut, mutta onneksi sitten lopulta paranit! Pakurikäävän ansiosta tai ei. Useinkin on vaikea osoittaa tapahtuiko paraneminen lääkkeiden tai luontaistuotteiden ansioista tai niistä huolimatta.
VastaaPoistaAnyway, epäilen että pakurin keräysohjeen kohta 3. Jauha on helpommin sanottu kuin tehty ;-) Tai en minä tiedä, liekö hyvinkin murenevaa ainesta?
Kyllä olenkin ollut surkeana, mutta nyt taas ihan täynnä uutta virtaa :). Uskon kyllä itse pakuriin ja tietysti myös yhdistelmänä muiden terveellisten elämäntapojen kanssa.
PoistaOlet ihan oikeassa!! Mietin itsekin, että miten hemmetissä tuo jauhaminen tapahtuu ;). Mutta jos löydän pakuria ja pääsen jauhamista yrittämään, ajattelin pilkkoa sienen pieniin paloihin ja kuivana rouhia jauheeksi sellaisen korppujauhomyllyn tai mikä-systeemi-nyt-onkaan-nimeltään kanssa. Sellaisen härvelin omistan.
Sain serkultani pakurin paloja. Sain ohjeeksi keittää pakuria n 1,5h pienellä lämmöllä ( esim. 2-3pvän satsin) termokseen. Keittämisen jälkeen pakurin palanen saa kuivahtaa ja se laitetaan säilöön uutta käyttöä varten. En nyt osaa sanoa, montako kertaa yhdestä palasta olen teetä keittänyt, mutta lähemmäs kymmenen ainakin. Kanelitangon tms.kanssa keitettynä teestä on tullut todella hyvää.
Poistat Kirsi
Kiitos Kirsi viestistäsi ja neuvosta! Ehkä tosiaan pakurin kanssa voi toimia samoin kuin kaneli- tai vaniljatangon kanssa eikä sitä tarvitsekaan yrittää ihan jauheeksi asti jauhaa. Kaupan pakurista olen myös keitellyt useampia pannullisia / käytetty jauhemäärä, eli pakuri on selvästikin todella riittoisaa, oli missä olomuodossa tahansa.
PoistaIhana ajatus! Taidanpa opetella tunnistamaan!
VastaaPoistaOlisi niin kiva löytää sitä omasta metsästä, mutta se jää nähtäväksi. Tunnistaminen on varmasti tosi helppoa ainakin sillä perusteella, että yhtäkkiä huomasimme pihakoivussa pakurin, jota emme ole kaikkina näinä vuosina nähneet, kun emme ole etsineetkään ;).
PoistaKunnan/valtion maita koskee samat säännöt jokamiehenoikeudesta. Mutta luvalla saa tietysti aina kerätä muualta kuin omalta maalta.
VastaaPoistaMykoplasma on sitkeä tauti, lähisuvussa sellainen osui lapselle ja paraneminen on ollut pitkä ja hidas tie.
Ok, näinhän se tietysti on!
PoistaAivan kamala tauti. Paraneminen alkoi onneksi pikku hiljaa siitä, kun sain tietää, mitä sairastin. Sitten on helpompi hoitaa itseään oikealla tavalla. Mykoplasmassa pitää välttää pienintäkin rasitusta ja tämän ominaispiirteen takia niin monella se kroonistuu, kun yhtenä hieman parempana päivänä sitä alkaa puuhata jotain ja sitten taas kunto romahtaa :(. Ja pidä nyt sitten vaikkapa lapsi aloillaan...
Olen kuullut monesta paikasta pakurin hyvistä ominaisuuksista. Selvästi pitäisi kokeilla.
VastaaPoistaAinakin minä kyllä suosittelen ja se tuntuu olevan jo todella yleisessä käytössä.
PoistaTodella mielenkiintoista! Kuulun myös tuohon joukkoon, jotka jättävät turhat antibiootit ja muut lääkkeet mielummin ottamatta. Miltä tuo pakuri maistuu?
VastaaPoistaOnneksi sait itsesi kuntoon! Tuollainen pidempi sairastelu kun syö miestä ja naistakin ihan toden teolla. Hyvää pääsiäistä!
Tästedes aion itsekin kokeilla pakurilla parantumista aina ensin flunssissa ja poskiontelontulehduksissa yms., joissa muutenkaan ei enää suositus ole syödä antibiootteja. Pakurin sanotaan parantavan suolistosairauksia ja ehkäisevän jopa syöpää, mutta vaikkei uskoisi sen edes olevan näin suuri ihmelääke, ainakin meillä se on toiminut flunssalääkkeenä hyvin.
PoistaMaku on neutraali, väri kuin kahvin. Eli se ei maistu mitenkään pahalta, muttei varsinaisesti hyvältäkään. Minulla sitä tulee juotua vain todelliseen tarpeeseen ja silloin tällöin mukillinen :).
Joo, kiitos, ihanaa olla kokonaan terve ja kevätkin tulossa :))
No johan on. Pakurikääpätee on kyllä tuttua (vaikken ole tainnut sitä vielä koskaan juoda :)), mutta ei mulle ole oikeasti tullut mieleenkään, että kääpähän tosiaan on kääpä... Ja että sitä vois vieläpä ihan itse koivuissa bongailla ja kerätä. Vaan niin se oppii vanhakin kääpä koko ajan uutta. Kiitos tästä :). Ja heti aion vinkata tän eräälle nuorelle urheilijanaiselle, joka on kärsinyt mykoplasmasta kohta 2 vuotta. Aina välillä on parempaan päin ja sitten taas alkaa antibioottihelvetti. Tunnen oloni nyt suorastaan tyhmäksi, koska yleensä aina etsin tietoa siitä, mikä luonnonmukainen keino auttais mihinkin, mutta mykoplasma , joka on niin tosi yleinen etenkin joukkueurheilijoilla (kokemusta on), on muka ollut kaiken ulkopuolella. Pah.
VastaaPoistaIloista pääsiäistä <3
No just niin, pakuri on mykoplasman hoidossa ihan a ja o, koska mykoplasmabakteeri tuhoaa vastustuskyvyn ja kyky säädellä vastustuskykyä taas on pakurin tärkein ominaisuus! Minullakin kroonistui mykoplasma siitä syystä, etten ensin tiennyt, mikä vaivasi ja aina kun oli hyvä päivä, lähdin urheilemaan tai touhuamaan jotain. Niin ei tässä taudissa saisi tehdä, vaan pitäisi levätä hyvänäkin päivänä aluksi. Minä lähdin liikkeelle lopulta vasta sitten, kun olin ollut 3 viikkoa ns. terveen oloinen, koska liikkuminen oli kostautunut jo niin monta kertaa. Jos antibiootti ei ole auttaakseen, vie antibioottihelvetti (useat kuurit) vain vastustuskyvyn, joten sitä en kyllä enää ystävällesi suosittelisi... Hänellä voi kyllä mennä pitkään, ennen kuin pääsee tuosta eroon :(
PoistaKiva kun olet kunnossa, sitä tarvitaan kun alkaa taas uuden kauden meiningit!
VastaaPoistaKiitos ja niinpä! Sitä juuri pelkäsinkin, että jos tässä ei tulla kuntoon ennen sitä, kun alkaa taas rehkimiskausi. Mutta nyt tuntuu niin ihanalta ja sitä osaa arvostaa ihan tavallista terveyttään :).
PoistaNyt alkoi tehdä mieli sienimetsään :) Olipa sinulla sitkeä tauti, taisi olla viisasta jättää antibiootit väliin, niistä tuskin olisi ollut hyötyä. Tästä lähtien katsonkin koivuja uusin silmin, pitääpä vähän perehtyä pakuriin. Olen kyllä juonut teetä, mutta kerännyt en ole tätä aiemmin.
VastaaPoistaEn tosiaan ole ennen kerännyt tätä minäkään, mutta kilohinnaltaan arvokas sieni on yllättävän tavallinen! Joten ei muuta kuin pakurilasit päähän ja koivikkoon kävelemään :)
PoistaHuh, kyllä oli sitkeä tauti, mutta ihan voittajaolo onneksi nyt!
Hienoa, että olet saanut apua pakurista. Olemme mieheni kanssa käyttäneet jauhettua pakuria smoothiessa päivittäin jo useamman vuoden.
VastaaPoistaOletko lukenut Jaakko Halmetojan kirjoituksia pakurista? Hän sai meidät innostumaan asiasta. Itä-Suomen yliopisto tekee tutkimusta pakurista ja sen "viljelystä" eli itiöiden istuttamisesta puuhun.
Terveisin Hannele Lievonen
Kiitos Hannele viestistäsi! Pitääpä itsekin ottaa ihan vakituiseen käyttöön: ei enää elämää ilman pakuria :).
PoistaOlen katsonut Youtubesta J. Halmetojan pakurismoothie-ohjeita, mutta perehdynkin seuraavaksi hänen kirjoituksiinsa. Kiitos, tämä oli hyvä ja minua erittäin paljon kiinnostava vinkki. Netistä näyttääkin nopealla vilkaisulla löytyvän kaikenlaista mielenkiintoista häneltä, blogi yms.
Juu, tuossa yliopiston viljelykokeilussa on ymmärtääkseni 30 viljelyaluetta ja muutaman vuoden päästä alkavat korjata satoa. Tästä saadaankin Suomelle hyvä vientituote, kun pakuri ei ihan missä tahansa kasva, mutta täällä pohjoisella pallonpuoliskollapa kasvaa! :)
Moi! Pakurikääpätee on hyvä varmasti melkein aina, mutta on tilanteita, joissa juuri pakurikääpä kielletään: jos on maksa- tai haimasyöpä, pakurikääpätee ei ole suositeltava, koska se rasittaa liikaa maksaa ja haimaa. Mutta ko. syöpien hoidossa on lähes kaikki luontaistuotteet tietyissa sairastamisen vaiheissa kiellettyä.
VastaaPoistaSiis pidän itse pakurikääpää hyvänä tuotteena ja juon sitä itsekin, mutta maksasyöpää sairastavalle läheiselleni on pakurikääpä liian voimakas.
Hyvä täsmennys - kiitos Anonyymi! Vakavat sairaudet ovat tosiaan aina asia erikseen. Itselääkintä luontaistuotteilla/vaihtoehtohoidoilla ovat hyviä kohtuullisesti käytettynä ja lieviin sairauksiin, joissa pystyy itse jalat maassa ja maalaisjärjellä analysoimaan tilannetta.
PoistaMielenkiintoista! Olen kyllä tiennyt pakurikäävän terveellisyyden, mutta on jäänyt kokeilematta. Minä katsoin jo oman tonttini koivut, ei näkynyt pakurikääpää :). Metsässä lenkillä ollessani tosin huomasin pakurikääpää, harmi kun ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Itse taidan käydä nyt ekokaupassa ostoksilla, kiitos tästä!
VastaaPoistaHauskaa! Minullakin on vain hämärä muistikuva, että olisin saaressa meidän tontilla nähnyt pakuria, mutta voi olla että sieltä löytyykin jokin muu littana kääpä, kun pääsen tarkemmin tutkimaan ;). Nähtäväksi jää! Ehkä voit pyytää metsänomistajalta luvan muutaman sentin palan irrottamiseen? :). Pienestä määrästä keittää monta litraa teetä.
PoistaHei Pilvi ! Ikävää, että olet sairastellut, mutta hienoa, että kierre on nyt katkennut. Sait minutkin tällä kirjoituksella taas kiinnostumaan pakurista. Pastorilan niityn keskellä kasvaa muutaman koivun rykelmä. Arvaa, katselenko niitä sillä silmällä seuraavan kerran :) Mukavaa pääsiäistä sinulle !
VastaaPoistaKiitos Désirée, nyt tosiaan ollaan taas elävien kirjoissa. Kutkuttavaa, jos sieltä teiltä löytyisikin pakuria. Se kun on suht kallista kaupasta ostettuna, mutta onneksi valmis jauhe on kyllä hyvin riittoisaa.
PoistaÄlä vaan putoa puusta! :). Samoin sinulle, kivaa pääsiäisen jatkoa!
Mielenkiintoinen postaus, pitääpä tutustua aiheeseen tarkemmin ja kokeilla! Harmi, ettei ole enää omaa tonttia, mutta jospa maaseudulla asuvien sukulaisten puista löytyisi. Sanoivat radiossa, että tänään on ollut ensimmäinen terminen kevätpäivä, että kreivin aikaa tokenit. Hyvää loppupääsiäistä teidän porukalle!
VastaaPoistaKiitos, kiva jos kiinnostuksesi heräsi - sen verran moneen vaivaan taitaan pakuri auttaa, eli kannattaa ehdottomasti perehtyä lisää.
PoistaNo niinpä, oli jo aikakin tulla kuntoon, mutta olen superkiitollinen ajoituksesta ;).
Onpa jännä juttu tuo pakuri. Luonnosta löytyy vielä nykyäänkin apu moneen vaivaan, vaikka lääketiedekin ottaa suuria harppauksia. Eivätkä antibiootitkaan ongelmattomia ole. Onneksi olet saanut sairauden selätettyä ja paremmassa kunnossa.
VastaaPoistaEhdin vasta nyt selata aikaisempia postauksiasi läpi ja täytyy sanoa, että todella mielenkiintoiset tuolit olet löytänyt. Hieno tuo kurpitsamaalaustekniikka ja jotenkin niin tutun näköinen. Vaarini kansalaisopistossa tekemä kaappikello tuli mieleeni, jonka paikallinen 'taiteilija' maalasi ja koristeli. Siinä oli käytetty hieman samantyyppistä maalaustekniikkaa. Ehkäpä pirttikaluston omistaja halusi harjoitella maalaustaitojaan. ;)
Kiitos, ihana olla paremmassa voinnissa näin kevään tullen :).
PoistaJuu, tuolit olivat vähän sellainen sokkolöytö. Suomeen on näitä kurpitsakalusteita kulkeutunut aina 1700-luvulta lähtien ja siitä on muunneltu monenlaisia talonpoikaisia maalaustyylejä tai se on sekoittunut niihin. Minustakin kuviointi oli jotenkin alun perin tuttua ja itse asiassa keksin vasta eilen mistä syystä: minulla on ollut samanlaisella tekniikalla maalattu arkku lapsuuden huoneessani pikkutyttönä. Arkku on nyt äidilläni ja aion kyllä kaivaa sen hänen vintiltään ja tarkistaa, muistanko oikein. Mutta sen tiedän, että lapsuuteni arkku ei ole yhtä vanha kuin tuolini, eli arkku on varmaankin myös suomalainen ja paikallinen muunnos. Tuolit, jotka huusin ovat kuvavertailuja suoritettuani aivan tyylipuhdasta kurpitsamaalausta, joten taitava ja muodin harjalla on pirttikaluston omistaja ollut ;).
Kiitos vinkistä! Mulla on tuolla kaapissa pakuriteetä, mitä ostin jossain vaiheessa koemielessä, joten taidan sitä nyt tässä niiskutustaudissa nauttia ihan kunnolla:)
VastaaPoistaHyvä! Sitä pitää juoda reilusti juuri silloin kun on akuutti vaiva, eli mars urakalla teetä litkimään :)
PoistaVoih, olen niiiin iloinen sun puolesta, että sait pakurista avun! Niin mahtavaa, että luonto pystyy lääkitsemään. Ennemmin uskon siihen kuin sattumaan ;) Ihan mahtava juttu!
VastaaPoistaEikö olekin!! Ja mahtavalta tosiaan tuntuu :)
PoistaPakuaria on iso möhkäle kaapissa, kun poika antoi, mutta en ole osannut sitä vielä käyttää, pari kertaa varovasti kokeillut - vähän ristiriitaista tietoa siitäkin on..
VastaaPoistaHei!
VastaaPoistaOnko mykoplasma enää uusiutunut? Minulla on nyt ollut neljä kuukautta vaivana kyseinen tauti. Jatkuvasti heikkokuntoinen olo, välillä enemmän, välillä vähemmän. Eilen ostin pakurijauhetta blogiasi luettuani. Toivottavasti siitä tulisi minullekin helpotusta.
Syö tosi rankasti ihmistä, kun ei jaksa perusaskareita tehdä ja jos kuitenkin tekee, tulee takapakkia voinnissa. Sosiaaliset kanssakäynnitkin ovat minimissä, kun ei uskalla mitään luvata tämän voinnin jatkuvan muuttumisen vuoksi. Toissa syksynä sairastin keuhkokuumeen ja sen jälkeen en ole oikein hengästyttävää voinut harrastaa. Olen miettinyt, onkohan jo keuhkokuumeen takana ollut mykoplasma...