maanantai 28. maaliskuuta 2016

Ei aivan

Lähdimme eilen skeptisen optimistina katsomaan, onnistuisiko jo veneen vesillelasku. 

Vapaana virtaavaa vettä lossista katsoen.



Oli sumppuinen päivä. Ja sehän asetti aivan ylitsepääsemättömiä haasteita tällaiselle amatooritäysmanuaalisäätökuvaajalle. Kuvista tuli koko ajan joko ali- tai ylivalottuneita, joten Mikko sai kuulla kitinääni lähes koko päivän :(. (Suurin osa kuvista meni pieleen ja semihuonoja olen vähän korjannut jälkikäteen, jotta saan pääsiäisraporttini tehtyä.)



Veneily- ja uintikeli? No ei aivan, vaikka Mauro muuta yrittää tuossa esittää :(. 













No, matka rantaan ei ollut aivan hylsy, koska aina voi nauttia pienestä metsäretkestä. Havumetsän tuoksu on mielestäni Maurolle ihan paras hajuvesi, joten sitä tuoksuttelee mielellään iltaisin, kun koira nojaa kyljessä.



Rymyämisen lisäksi Mauro pysähtelee taltioimaan omaan hajurekisteriinsä tuoksuja eri suunnista.



Hyvähän se on pyhien lomassa reippailla ja sulatella vähän näitä. 


Meillä on tietysti nautittu itse kasvatettua karitsaa pääsiäispyhinä joka päivä. Pidimmekin ennakkoon vähän karitsapaastoa, joten nyt se on maistunut eri muodoissaan. Lihan kyljessä söimme kevään ensimmäiset parsat ja viimeisessä kuvassa näkyy kookoksessa paistetut banaanit mascarponevaniljavaahdolla, ikioma jälkkärireseptini. Nam. Tänään on vuorossa hernekeittoa, johon heitin pyhien viimeiset lihanjäänteet.

Eilen illalla ja tänään olen opetellut taas lisää kuvaamista eilisistä valotusongelmista suivaantuneena. Mikko on näyttänyt säätöjä kärsivällisesti ja tänään olen päässyt oikeastaan vasta jyvälle oikean valotuksen ja aukon koon haarukoinnissa. Nyt nousee into. 


Päätän pääsiäisraporttini tähän,


34 kommenttia:

  1. Kiva raportti:)

    Minulla kävi myös heikosti Naantalissa pääsiäisenä otettujen valokuvien kanssa, eivät millään onnistuneet niin kuin olisin halunnut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti:) Harmitti, mutta nyt myös ilostuttaa, kun jälkikäteen sentään tajusin, mitä tuli nimenomaan eilen tehtyä väärin. Tässä sitä opitaan. No, eilen oli kyllä hankala kelikin kuvaamisen kannalta! Harmi, että sinullakin oli huono päivä kuvaamisen kanssa :(.

      Poista
  2. Itse kun olen täysi noviisi kameran kanssa (ja ihan digipokkarilla kuvailen), minusta kuvasi ovat ihanat!Ja havumetsältä miehekkäästi tuoksuvan koiruliinin ottaisin niin mielelläni iltasella tuohon jalkopäähän telkkaria katsomaan! :)
    Niin kaunis kuva Maurosta jäkälissä tähyämässä metsään.Sulautuu väreihin
    täydellisesti.Vesi herahti kielelle herkkukuvistasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsäkuvat onnistuivat, mutta omasta mielestäni moni täydelliseksi luulemani kuva menikin pieleen ja siksi niitä ei nyt täällä näy ;). Sellaista on kaiken uuden opettelu! Niin ja Mauro tietysti onnistuu aina ja parantaa kuvien laatua, erityisesti kun se on elementissään :).

      Poista
  3. Mauro on ylvään näköinen kalliokuvassa. Varmasti oli hyvää lammasta, meillä syötiin hirveä kun sitä on saatu muutama paisti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mauron parhaat otokset on metsistä ;). Kyllä oli hyvää ja nyt sulatellaan! Niin varmasti sielläkin :)

      Poista
  4. Jaahans. Sitä on säädetty menemään :).
    Hieno kuva mun mielestä toi lossi-otos, jossa tuo keltainen pömpeli (ohjaamo?) on todellakin keltainen ja muu maisema haaleampaa. Pisti heti positiivisesti silmään. Samoin kuin kuva, jossa on nurinpäin oleva vene. Se näyttää jotenkin ihan maalaukselta.

    Oot OnnenPilvi, kun sulla on omasta takaa opettaja. Vaikka aina sitä ei kyllä tuu siltä kaikkein läheisimmältä otettua niitä oppeja kovin nöyrästi vastaan. Ainakaan, jos ne tulee pyytämättä ja väärällä ajoituksella :). Mutta silloin kun itse pyytää ja toinen kärsivällisesti neuvoo, niin jää paremmin jotain päähänkin.

    Kyllä me vielä opitaan ja sit voikin teipata kamerasta automaattisäädöt kokonaan näkymättömiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nojuu ihan tajutonta säätöä :)).

      Opin itse asiassa tuon reissun ja epäonnen kautta ihan hirveästi, kun tajusin kysyä Mikolta oikeita kysymyksiä, ja sanoinkin hänelle, että mitä tekisin ilman häntä kamerani kanssa. Helpottaa niin paljon sekin, kun ei tarvi kaivaa ohjekirjaa, että mistä mitäkin säädetään, kun hän tietää sen heti parilla painalluksella/kokeilulla ja näyttää sitten. Tietää raukka, että siten loppuu valitus nopeiten, hah. Mutta samaa mieltä, kyllä mekin osataan tuosta vaan jonain päivänä!

      Jouduin aikalailla jälkikäsittelemään kuvia, joten kiitos noista kommenteista - joskin ymmärtänet, että ne eivät nyt hirveästi lohduta, kun pohjalla on huonosti otetut kuvat ;).

      Poista
  5. Hei minäkin täällä sanon hep - manuaaliharjoittelua :-D Ostin kamalan hintaisen uuden objektiivin ja ihmettelin, kun ei sillä mun "vanhoilla keinoilla" saa kunnolla mitään kuvaa. Että kiva sitten, menikö sellaiset rahat hukkaan. Kunnes tajusin, ettei ton hintaisia obiskoja vissiin osta kukaan muu, kuin manuaalikuvaaja. ja nousi kuvien laatukin saman tien- mulla häiriönä vain se, etten saa oikein kunnolla tarkennettua manuaalisesti omien silmieni takia. Tai sitten jos on ihanan paljon valoa tulossa mukaan, mulla kädet ei jaksa kannatella nyt jo tosi painavaa kameraa ilman, että se vähän tärähtää. Pitääkö hankkia jalusta..? Mutta on tosi kivaa, kun rupeaa löytämään niitä oikeita säätöjä :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt jos saan siteerata miestäni, joka opettaa tällä hetkellä mua 24/7 niin kaiken a ja o on jalusta!!! Tätä en ole voinut välttyä kuulemasta, kun yritän harjoitella jotain pidempää valotusaikaa ja saan lopputulokseksi vain tärähtäneitä otoksia. Eli kokeile ihmeessä sillä, ettei ostoksesi mene hukkaan. Mulla jalusta on ja kyllähän se helpottaa varsinkin objektiivin kanssa kuvatessa. On tää vaan kaikesta huolimatta hauska uusi harrastus, kun hiffaa asioita ja säätöjä ja tulee onnistumisia, eli samaa mieltä olen sun kanssa. :=)

      Poista
  6. Mukava raportti. Luontokuvat teiltäpäin ovat aina upeita. Valotuksista viis!
    Mitä herkkuruokia olette syöneet. Hernesoppakin kuulostaa aivan gourmetilta noista jämistä :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi kiitos! Joo, nyt on kyllä herkuteltu vaikka millä ihan joka päivä :). Itse tehty hernesoppa on tosi hyvää harvakseltaan tehtynä. Itse asiassa viime aikoina olen opetellut maustamaan hernekeittoa vähän uusilla tavoilla eri makumaailmoin, kun meillä jonkun verran on noita luuosia, mistä tulee juuri keiteltyä erilaisia keittoja ja siis myös hernesoppaa.

      Poista
  7. Mitä vielä, kuvathan ovat niin autenttisia kuin olla ja voi! Eli saman näköistä on täälläkin ollut mm. tuon ensimmäisen kuvan osalta. Myös lumitilanne näyttää tutulta. Jäät sen sijaan ovat meiltä häipyneet jo jokin aika sitten, ja pikkuveineitä on ajellut jo parin viikon ajan edustallamme. Herkullisen näköistä nyhtölammasta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos. Joo karsea keli ei helpota kuvausta millään muotoa, joten ehkä jouduinkin vaan tulikokeeseen :). Oli herkullista, nyt taas kevennetään ruokavaliota!

      Poista
  8. Hienojahan kuvasi ovat. Tuo lossikuva kiinnitti minunkin huomioni; on hyvä! Jalusta löytyy minultakin, mutta sen käyttö on kyllä jäänyt ihan minimiin. Kyllä on kamerani saanut hyvän kodin sinun luotasi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten ihanasti sanottu. Meillä on nyt tiivis tutustuminen käynnissä, eli otan kamerasta kaiken ilon irti :). Olen niin iloinen hankinnastani, vaikka se vähän pientä harmistusta vielä vähän aiheuttaakin, kun turhautuu omaan osaamattomuuteensa!

      Poista
  9. Anonyymi9.45

    On teillä vähän eri keli. Meri on täällä pohjoisessa umpijäässä ja luntakin riittävästi. Veneily on silti aina mielessä. Sattumalta muuten huomasin, että meillehän taisi tulla ostettua teidän vanha inferno.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät on täällä tosiaan aivan kulman takana. Ai, no onpa jännä kuulla. Mies tuosta huikkasi, kun kerroin tästä kommentista, että "kerro, että me voidaan ostaa se takaisin". Kova ikävä on Infernoa ollut :). Mieli tekisi kovasti taas venettä, mutta muutama kesä pitää vielä rykiä tätä rakennusprojektia eteenpäin!

      Poista
  10. Ei aikaakaan, kun vedet on sulat. Hyvän näköisiä sapuskoita olet tehnyt!
    Iloa viikkoon ja kiitos muuten pakurivinkistä vielä. Teetä olen täällä juonut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se on. Juu, nyt on herkuteltu :)

      Toivottavasti pakuri tehoaa ja paranet pian!

      Poista
  11. Kuvaaminen on inspiroivaa, tulee kuume tosiaan. Silti tuntuu, ettei saariston tunnelmaa saa koskaan tarpeeksi pysäytettyä kuvaan. Tuoksut ja luonto, maisemat, kaikki. Mutta aina jää muistoja kuviin, jotain ajatusta, mistä saa kiinni ja tulee hymy. Taas alkaa uusi kevät ja ajanjakso idyllissänne. Kiva jälleen tulla kuvissa mukaan. Kiitos Pilvi, ja hyviä hetkiä teidän kevääseen, kesään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä sen sanoit todella osuvasti - luonto on niin ihmeellinen, ettei kuvat ikinä onnistu täydellisesti! Mutta totta, jotain hetkistä tallentuu kuitenkin ja se riittää kyllä :).

      Poista
  12. Kylmät väreet meni, kun katsoin kuvaa, missä Mauro kahlaa jään seassa, hrr.
    Joskaan niin se vaan oma teininikin käväisi pääsiäisenä mökillä avannossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu, onneksi ei päässyt syvemmälle :). Mauro kyllä joka kevät vilustuu uimisesta eikä ikinä opi. Tämä on varmasti pian edessä, kun jäät lähtevät, mutta vesi on vielä jäätävää.

      Saunasta päin uiminen vielä jotenkin onnistuu, eli toivottavasti teinilläsi oli sauna lämpimänä! Jopa minä kävin jääkylmässä koskessa uimassa hiihtolomalla - iiks, kun oli sietämättömän kylmää, mutta jälkikäteen tuntui kivalta!

      Poista
  13. Kivat tunnelmat ja mukavat kuvat:)

    VastaaPoista
  14. Kuvasi ovat kauniita! Ihastun aina Mauron ylvääseen olemukseen ja samanlainen vesipeto näyttää olevan kuin meidän pappakoiruuskin :)
    Tuo kuudes kuva on minusta ihan mielettömän ihana (vene on rannalla nurinpäin) ja vangitsi katseeni pitkäksi aikaa. Se on kuin maalaus ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos :). Kun kohteet on hyvät, tulee hyvää vähän huonommillakin säädöillä ja taidoilla ;).

      Poista
  15. Hyisen näköistä! Vielä menee hetki ennen kuin tarkenee uimaan. Voisit opettaa Mauron pakurikoiraksi :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa, vielä on pitkään untuvatakkikelit!

      Niinpä muuten voisinkin. On se oppinut kaikenlaista ja osoittanut hyviä edellytyksiä toimia yleistalouskoirana, joten kyllä se pakuritkin oppii löytämään ;).

      Poista
  16. Niin nopeasti ne jäät sitten lähtevät, kun pääsevät alkuun. Nyt on tuntunut siltä, että kevät tuli kunnolla viikossa. Pian jo kukkii ja vihertää, kun vappuun on alle kuukausi aikaa.

    Onko teillä Idurissa vuodenaikaseurantakirjaa? Jotenkin sellainen sopisi sinne.. koska jäät lähtivät, hiirenkorvat puhkesivat ja milloin taas meri meni jäähän. Sellaista olisi varmasti mukavaa lukea ja muitellakin sitten vuosien päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, vielä ei ihan viherrä muuta kuin sisällä kukkalaudalla, mutta yhtäkkiä luonto muuttaa muotoaan.

      Se on käynyt mielessä, mutta olen ajatellut, että onneksi on blogi, johon olen kyllä kirjannut juuri nämä kaikki asiat, kuten milloin on viimeisen ja ensimmäisen kerran päästy veneellä yli ja milloin taas on jäätilanne sallinut kävelyn saareen jne. Toistaiseksi blogikirjaukset saavat riittää, mutta olisihan se kiva löytää nämä tiedot kätevästi ja nopeasti kirjoista ja kansistakin!

      Poista
  17. Kiitos, ihana kommentti!!

    VastaaPoista
  18. Olen ihan äimän läkenä siitä, että olet saanut niin upeita kuvia ja tunnelmia automaattiasetuksillakin. Itse olen samanlainen "auto-kuvaaja", eikä aikaa tai intoa oikein tahdo löytyä kameran säätöjen tai pätevien kuvanmuokkausohjelmien opetteluun. Taidan pysyä vielä tämän kiireisen vuoden tuuriräpsijänä ja windowsin peruskuvankäsittelyopjelman käyttäjänä. Mutta hurraa ja piponnosto sulle! Ihanaa että sait kipinän, opastusta ja pääsit jo vauhtiin!!! :)

    VastaaPoista

Kiva, kun jätit viestin!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...