Omenanvihreää ja sitruunankeltaista

Vielä yksi postaus viimeaikaisista hankinnoistani. Viimeisellä kerralla ennen kulkuyhteyden katkeamista tein räsymattoinventaariota ja postailinkin aiheesta pariin otteeseen. (Ks. vintiltä löytynyt matto: klik). Kiitos muuten hyvistä vinkeistä, joita monet antoivat sen suhteen, mistä mattoja voisi metsästellä. Ihana Helinä blogista Höttiäisen höpötelmiä ilmoitti tuntevansa taitavan matontekijätädin, jolle mieltymykseni on nyt lähetetty. Kiitos vielä sinulle avustasi, nyt odotellaan!

Löysin myös Sukkulamatto-nimisen kutomon, josta tilasin kaksi mattoa, vähän niinkuin kokeeksi. Kyllä niistä hyvät tuli ja oikein laadukkailta vaikuttavat. Itse toivotut värit ovat plussaa.

Molemmissa matoissa on täsmälleen samat värit, mutta toisessa on enemmän keltaista ja vihreää, toisessa enemmän sinistä. Aavistuksen sävyt vääristyvät näissä kuvissa, sillä ne ovat luonnossa puhtaammat ja kuvissa vaaleankirkas omenanvihreä ei oikein erotu. Matot ovat niin hyvässä paketissa, että aion avata ne vasta käyttöön otettaessa, etteivät pölyynny. Siksipä ei ole parempia kuviakaan nyt tarjolla.

Näitä olen ajatellut kuistille, mutta nyt kyllä olisi paras päästä sinne kuistille miettimään, että mistä kaikki oikein paikkansa löytävät. Etäältä suunnittelua en enää pidemmälle viitsi viedä tai muuten voi tulla virhearviointeja ja yllätyksiä omien muistikuvien yms. suhteen. Yllättävää kyllä, mutta mittasuhteet saattavat muuttua mielikuvissa ihan toisiksi kuin mitä ne oikeasti ovat.

Pikkuisen, tai no, myönnetään, että ihan kunnolla ketuttaa, etten pääse paikan päälle makustelemaan ja suunnittelemaan asioita - saati tekemään sitä, mitä pitäisi tehdä. Meidän piti lähteä muutamaksi päiväksi saareen hommiin näin hiihtolomalla, mutta jäät eivät kanna enää satavarmasti pitkään plussan puolella pysytelleen kelin vuoksi. Eli ei uskalleta lähteä yrittämään ylitystä. Voi pahus sentään! Kuisti olisi voinut vaikka kuinka edetä parissa päivässä... nyyh. Tuntuu, että nyt on jo lepäilty riittävästi ja energiaa remontointiin taas olisi.

Saari sijaitsee sisä- ja ulkosaariston välissä. Ytterö-nimen etymologia viittaakin välitilaan. Nimi tarkoittaa meressä siis vähän samaa kuin veranta talossa. Ulkomeren raja on aivan lähellä ja viime talvena jään ja avoimen veden raja kulki saaresta näköetäisyydellä, noin mailin päässä. Oletettavasti tällä säällä aallot lyövät kohta avoimina saaren etelän puoleiseen rantaan. Sisäsaariston jäät ovat kantavampia, joten lähemmäs ehkä pääsisi, mutta meille ei. Pitäisi olla hydrokopteri!!

Kevät se antaa vielä odotuttaa itseään, joten odotellaan nyt sitten oikein pitkän kaavan kautta, pöh!

Siltikin, raikkain odotuksin :),