Force majeur

Välillä se tuntuu raskaalta, ettei voi keskittyä yhteen kohteeseen kerrallaan, vaan milloin mikäkin ulkoinen seikka sanelee työjärjestystä ja on tehtävä asioita vähän sieltä täältä. Sää vaikuttaa paljolti siihen, mitä niin sanotusti kannattaa tehdä hyvällä säällä alta pois ja silloin kaikki sisätyö helposti seisoo. Esimeriksi, kaikki muu saa jäädä niille sijoilleen silloin, kun päällä alkaa olla force majeur.

Pidempään blogiani seuranneet muistanevat, että mereen romahtanut venevaja on oikeastaan ainoa murheemme, mutta erittäin suuri sellainen. Tällä hetkellä todistamme lohdutonta näkyä: vajaa kannatteleva toinen arkku on jo lähes kokonaan lahonnut alta, joten se ei tule enää kestämään seuraavaa talvea. Totta kai olisimme voineet teoriassa jo kovalla rahalla pestata ammattilaiset hoitamaan vajan noston ja tukemisen, mutta olemme yrittäneet kesän mittaan etsiä puolinaista ratkaisua, jossa itse voisimme tukea rakennusta ja minimoida kustannuksia. Yritimme jo aiemmin tukea vajaa 2 m porapaaluilla, mutta ne eivät osuneet pohjaan asti. Nyt kilpajuoksu aikaa vastaan on alkanut. Vedessä työskentely tulee viikko viikolta hankalammaksi veden viiletessä ja noustessa. Jossain vaiheessa tulevat jäät, jotka voivat viedä koko roskan mennessään!

Mikko hankki paaluihin jatkopalat ja saimme hälyytettyä tuttavapariskunnan apuun viikonlopuksi. Onneksi on tällaisia upeita ihmisiä, jotka uhraavat omaa vapaa-aikaansa ja rientävät hätiin, kun sitä tarvitaan! Miehet ähisivät venevajassa ja saivat laitettua 6 porapaalua vajan alle. Ne upposivat 3,5 metriin. Mutta jes, jotain kovaa tuli viimein vastaan! Vielä rakennusta ei kuitenkaan saatu nostettua niiden varaan, mutta tämä oli tärkeä työvaihe. Työvoitto suoranaisesti. Niin intensiivistä työskentely oli, etten ehtinyt napata kuvia kuin lopputuloksesta, joka sekään ei paljoa työn vaativuudesta kerro, hmm.. Paaluihin piti kiinnittää jatkopalat ja neliönmalliset tassut; piti porailla, sahailla ja mittailla veden alla.

Tässä reunimmainen paalu valmiina.

Me naiset touhusimme rantavajassa toisen akuutin tehtävän kimpussa: Kesäkeittiöni on rantavajan toisessa päädyssä ja toinen pääty oli vielä täynnä puutavaraa. Tähän päätyyn haluan tehdä illanvietto- ja ruokailutilan syksyn sadeiltoja varten. Pian sitä tarvitaan! Tyhjensimme kattotuolien päällä olevat lautavuoret ja kannoimme puupurua lattialta nuotiolle useita kärryllisiä. Tässä kuva jostain puolesta välistä savottaa. Alun perin purua oli melkein polviin asti.

Homma jatkuu vielä, mutta tila avartui jo huomattavasti. Maalattian päälle tehdään lankkulattia - sitten joskus.

Ilokseni miehet ennättivät omat työnsä lopetettuaan oikaisemaan ja tukemaan vielä kesäkeittiön hurjasti kallellaan olevan lattian.

Nyt sain keittiön nurkkauksen parempaan käyttöön. Nurkkaus oli vähän hutera, mutta nyt se kantaa. Laitoin pari tuolia pöydän ääreen kahvittelua varten.  

Ystäväni kirjoittamassa tervehdystään vieraskirjaamme.

Taas tietää jotain tehneensä, kun pysähtyy kuulostelemaan kroppaansa :) 

Mahtavaa viikon alkua kaikille ja mielettömän kivaa, kun tänne on löytänyt tiensä muutama uusi lukija!