Puutarhamyymälässä yrttikaupoilla löysin alennuslaarista kaksi seinään kiinnitettävää rauta-amppelia tai -telinettä. Ne ovat todella tukevat ja reilun kokoiset. Maksoivat vaivaiset 2,50 € / kpl. Sellaisenaan ne eivät kuitenkaan Iduriin sovi, mutta päätin ottaa ne, koska oikea tyyli saadaan pienellä modifioinnilla.
Arvaan, että ainakin joku teistä nyt ajattelee, että on silkkaa hulluutta lähteä näitä muuttamaan, koska ovat jo tosi kivat. Kyllä, niin ovat, mutta ennen kuin enempää ihmettelette, kerron perustelut.
Tällaisenaan telineet olisivat varmasti sopineet jonnekin toisaalle, mutta olen mielessäni päättänyt, että rakennusten ulkopuolelle tulevien koukkujen, koristeiden, kukkatelineiden, hakojen ja kahvojen on oltava joko aitoa takorautaa tai tummaa teollista rautaa. Uskon, että näillä eväillä aikaansaadaan kivannäköinen, perinteikäs ja viimeistelty saaristolaisilme, joka on yhtenäinen ja sopii punamultapihapiiriin. Eli, kauneuden eteen on kärsittävä ja siksi alkuperäinen - vaikkakin kiva - asu sai väistyä. Siispä mattamustaa maalia päälle!
En myöskään hirmuisesti pidä tuosta telineiden tekstiosasta - tai teksteistä ylipäänsä. Monet ovat niihin ihastuneet - tiedän! - mutta olen itse yksinkertaisemman tyylin kannattaja enkä näin ollen ole juurikaan tykästynyt sisustuksellisten tekstien käyttöön pinnoilla.
Kokeilin maalata noihin entisiin tekstin paikkoihin, jotka ovat kiveä, sapluunalla simpukan kuvat. Se ei kuitenkaan ihan onnistunut, joten pyyhin maalin pois. Jäljelle jäi sattumalta todella himmeä kuva tai pikemminkin ääriviivat simpukasta. Ihan jees näin. Kuva ei tule kuitenkaan erottumaan rehevän kasvin takaa lopullisessa käytössä, joten olkoot siinä!
Tällaista takorautaa amppelit saavat sitten Idurissa seurakseen, esimerkiksi saunassa tai venevajassa. Nämä koukut ostin hiljattain. Käsintehty takorauta on melko tyyristä. Pitää ostaa pienissä erissä, jotta ei niin tunnu kukkarossa.
Olen myös kovasti ilahtunut uusista lukijoista - kiva, kun olette liittyneet seuraan.
Aurinkoa alkavalle viikolle!
Hyväthän noista tuli! Kukin tuunaa tyylillään ja tyylilleen.
VastaaPoistaKiitos Rouva Kivitikka, niinpä!
PoistaHienot amppelit. Ja itsekin pidän enemmän noista tuunaamistasi versioista. Pienellä vaivalla voi saada teollisestikin tuotetusta oman näköistä.
VastaaPoistaOnnistunut tuunaus, joka varmasti istuu teidän tyyliin. :)
VastaaPoistaHienosti tuunattu - istuu kyllä paljon paremmin Villa Iduriin - ja mun makuuni;)
VastaaPoistaKauniit ampelit, ennen ja jälkeen :)
VastaaPoistaTykkään kovasti amppeleiden uudesta ilmeestä! Ja istuvat kyllä allekirjoittaneenkin silmään paremmin kuin alkuperäisessä kuosissaan. :)
VastaaPoistaTuli kyllä paljon arvokkaamman näköiset mustana! :) Ainakin minun mielestäni.
VastaaPoistaKiva löytö oli tämä sinun kaunis blogisi, johon jostain eksyin :)
VastaaPoistaJa huisin kivat on nuo amppelit - olisin kyllä minäkin kotiin kantanut tuolla hinnalla!
Kiitos, kiva kuulla, että onnistuin tuunaamaan näistä monen muunkin makuun paremmat. Nyt kun pääsisi vain pian saareen sovittelemaan ne oikeille paikoilleen!
VastaaPoistaIlmoittaudun myös tekstejä sisustuksessa kaihtavaksi. Meillä on tekstejä ollut esillä vain silloin, kun lapset harjoitteli lukemista (silloin oli sinitarralla jokseenkin joka tavarassa nimilappu :) ja seuraavan kerran sitten, kun itse olen niin dementoinut, etten enää muista esimerkiksi sitä, missä laatikossa meillä on leipää. Mut silloinkin se 'leipää' on kyllä kirjoitettu suomeksi eikä englanniksi tai ranskaksi. Tietysti dementian iskiessä on sitten sekin hetki edessä, etten muista, mikä leivän nimi on edes suomeksi.
VastaaPoista:D Juu, vähän sama täällä, ehkä sitten tekstejä alkaa ilmaantua, kun dementia iskee. Ja voi olla että jopa ranskaksi, jos oikein pääsee unohtumaan oma äidinkieli :D
PoistaHyvät tul!
VastaaPoistaEn kuitenkaan ole kategorisesti tekstejäkään vastaan, liika on tietysti liikaa, enkä tuollaisesta tekovanhasta ei oikein pidä, etenkään oikeasti vanhassa talossa kuten teillä.
Meillä on pari kannua, joissa lukee just jotain huonolla ranskalla kirjoitettuja latteuksia :D Tykkään itse niiden ulkonäöstä ja niillä on kaikilla tunnearvoa, joku saatu rakkaalta ystävältä, pari ostettu Hollannista ja tulee kivat muistot mieleen kun niitä katselee.
Käyn aina välillä Riviera Maisonillakin ihailemassa kaikkea, tyyliasioissa on mun mielestä tärkeintä tehdä niin kuin itsestä tuntuu hyvältä, eikä yhtä oikeaa tapaa ja "hyvää makua" edes ole mun mielestä olemassa :)
Liika on aina liikaa, olipa sitten mistä tahansa kyse ja nykyisin joka marketin hyllyllä näkee näitä sisustustekstitettyjä esineitä. Ehkä siitä on tullut pieni vastareaktio, mutta olet oikeassa: ei ole yhtä oikeaa hyvää makua. Olen nähnyt monien blogien sisustusjutuissa oikein tyylikkäitä tekstityksiä, eli kyllä ne myös sopivat joskus tosi hyvin paikkaansa! Riippuu siis paljolti juuri siitä mausta käyttää kulloin mitäkin tehostetta sopivasti. Saas nähdä tuleeko meikäläiseltä sitten joskus takoraudat korvista ulos, jos menee överiksi! :))
Poista:D Alkoi naurattaa kun mietin, että kohta villa Idurissa on joka puolella takorautaa, kaikki seinät isketty täyteen koukkua ja koristetta...mutta kukin tyylillään! :D
PoistaKyllä! hyvä muutos, ehdottomasti sopii nyt ympäristöön paremmin !
VastaaPoistaKiitos riikka, hauska kuulla!
PoistaMukavasti sopivat auringon paahtaman puuseinän seuraksi sekä amppelit että takorautapidikkeet.
VastaaPoistaKiitti, näyttäisivät sopivan :))
PoistaKiva muutos :)
VastaaPoistaKyllä, hyvä näin!
PoistaIhanat löydöt ja onnistunut tuunaus :))
VastaaPoistaOikein mukavaa viikkoa!
Ja ainakin superedulliset. Samoin sinne Marru, hauskaa viikon jatkoa!
PoistaIhanat gurmeet edellisessä postauksessa :) tuollaisia amppeleita ei ole koskaan liikaa, kauniit. Oikein mukavaa ja aurinkoista vappua teille.
VastaaPoistaSinun blogistasi ne parhaat gourmeet taitavat kyllä löytyä!! Aurinkoista vappua myös sinne!
Poista