Yksi sisustussuunnittelun hauskoista puolista on havaita, kuinka oma maku kehittyy suunnitelmien edetessä. Samalla täsmentyvät elementit, joita ihan välttämättä haluaa saada sisustukseen mukaan ja osa 'alkuihastuksista' karsiutuu pois. Ihan alun perin loin mieleeni esimerkiksi aikan tiukan väriskaalan, mutta nyt mieleni alkaa horjua mm. sen suhteen. Ihan hyvä, että niin käy. Myös huonekalujen suhteen mieleni on muuttunut hitusen, talonpoikaistyylistä enemmän funkiksen suuntaan. Ehkä sellainen kevyt 30-luvun funkis sopisi kesäiseen huvilaan. Tai niiden sekoitus.
Tekstiilit ovat tärkeässä osassa, sillä Idurista löytyi esimerkiksi funkis-tyylinen divaani, joka pitäisi verhoilla. (Sivuhuomautuksena sanottakoon, että pelastin sen viime hetkellä poltettavien romukastasta à la mieheni jäljiltä). Ja löytyi paljon muutakin, mikä voi käydä läpi aikamoisen muodonmuutoksen kankaiden avulla.
Olemme vanhoja purjehtijoita, mutta välttämättä en halua sellaista perus-marine-stailia, mitä venetarvikeliikkeet ja sisustusliikkeet halpahintaisimmillaan tarjoavat. Mielessäni on jotain, mikä vaan pitäisi luoda itse... vaikea selittää. Jollain tapaa toivoisin, että tavoittaisimme merellisyyden sekä saaristolaisluonnon niin karuudessa kuin kesäisyydessä.
Kaikkeen tähän pohdiskeluun minut tällä kertaa innoitti etsiytyminen legendaarisen Svenskt Tenn -muotoilubrändin sivustolle ja nettiputiikkiin, josta Avotakan Vintage 2012 -talvinumero kertoo. Brändin perustajien ideologiasta luen tiettyä skandinaavista merihenkisyyttä ilman, että sitä on toteutettu kliseenomaisesti: kartat, taljat ja kasvipiirrokset kuuluvat kuvaan, jossa ihmisen koko, aitous ja elämänläheisyys ovat etusijalla.
Tällaisia kankaita itsekin voisin valita meidän tulevaan sisustukseen:
(kuvat Svenskt Tenn -nettiputiikkisivustolta: http://www.svenskttenn.se/ )
Tämä alla oleva kuosi ei istu ainakaan alkuperäiseen suunnitelmaani väriskaalasta, mutta se on ihastuttava ja pistää jo sinänsä miettimään, valitako ylipäänsä liian ortodoksista väriskaalaa
Tässä taas on sitä vanhanajan merimieshenkisyyttä ja tatuointi-tyyppistä kuvitusta, joka kertoo TOSImerenkävijöistä. Mytologiakuvastoa modernilla tavalla tyyliteltynä.
Tästä alla olevasta taas tulevat mieleen ne perinteiset joka tytön ja pojan kasvikansiot, joita kansakoulussa kerättiin. Äidilläni oli sellainen.
Ja tältä ne sitten näyttävät tyynyinä. Tämä olis aika makee kolmen kuosin yhdistelmä saaristolaisvillan sohvalla...
Svenskt Tenn tekee paljon muutakin kuin kankaita. Lamppumallisto ei aivan olen minun makuuni, mutta mööbeleistä tämä funkis-henkinen lokerikkolipasto ihastuttaa. Se on vuoden 1938 designina ja nimeltään ”Skåp med 21 lådor” huolimatta siitä, että siinä on vain 19 laatikkoa!
Kello on jo paljon. Nyt nukkumaan, mutta huomiseen kaikille pirteää päivää!
Tulinpa Romppalasta vastavierailulle ja jään myös blogiisi lukijaksi suurella mielenkiinnolla! :) Upeita kuoseja löytämissäsi kankaissa. Onnea taloprojektillenne!
VastaaPoistaKiva, kun tulit ja kiitos!!
PoistaLintukangas on aivan ihana ja sopii tuohon siniseen ja ruskeaan värimaailmaan hyvin. Onneksi kaikkea ei tarvitse päättää kerralla, niin on aikaa miettiä ja vaihtaa mielipidettään ! :)
VastaaPoistaJoo se on yksi parhaimmista minunkin mielestä, mutta tosiaan nyt voi vielä nauttia päättämättömyydestäkin : )
PoistaSe on kyllä jännä, miten asioita kypsyteltyään herää huomaamaan, että se jokin aluksi kamalalta ajatukselta tuntunut asia muuttaa muotoaan juuri siksi, mitä oikeasti haluaakin...
VastaaPoistaMies totesi, että minä varmaan muutan mieltäni seinien värien ja muiden sisustusseikkojen osalta sata kertaa, ennen kuin talo on siinä vaiheessa, että sisäseiniä pääsee maalaaman.. No, enpähän ole vielä puoliakaan päättänyt, muutamien huoneiden seinien värit on toki mietitty sekä keittiön kaappien tyyli, mutta katsotaan millaisiin lopputuloksiin sitä sitten päädytään..
Onneksi seinät voi aina maalata uudestaan, sitten kun alkaa kyllästyttämään ja miettimään, että "mitähän mä oikein kelasin sillon, kun tän värin valkkasin.." :D
Vähän samanlaisia kommentteja on kuultu täälläkin, hee. No, viisasta tietenkin, jos itsekin ymmärtää, ettei ihan kaikkiin intoiluihin ehkä kannata suhtautua niin vakavasti. Päätökset vaativat kypsyttelyä ja eri vaiheiden jälkeen syntyy toivottavasti se TÄYDELLINEN lopputulos, eikö?
Poista