keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Maailman söpöin pelastui

Meillä on ollut yhden lampaan kanssa vähän murhetta - ensin pientä huolta - sitten isompaa, kun huomasimme sen tilan dramaattisesti heikkenevän. Nimittäin toiseksi pienin karitsamme yski harvakseltaan jo alusta asti, mutta jossain vaiheessa huomasimme yskimisen lisääntyneen. Soitimme kasvattajalle kysyäksemme hänen kokemuksiaan, ja hän totesi, että harvoin karitsayskä paranee itsestään, eli kannattaa hakeutua sen kanssa lääkäriin.

Mielestämme lääkäriin lähtö veneellä ja autolla mantereelle tuntui heikon, pelokkaan laumaeläimen kannalta aikamoiselta stressinaiheelta. Mikko soitti kunnan eläinlääkärille, jolle annamme täydet pisteet. Hän ymmärsi, että karitsan kannalta on paras, jos yritämme lääkitä sen tilalla itse. Tarpeeksi ikävää pistoksina annettava lääkintä tulisi jo muutenkin olemaan.

Lääkäri soitti reseptin apteekkiin, jonka kävimme hakemassa mantereelta. Onneksi sen verran on kokemusta pistoksista, vaikkakin ihan maallikkona, että osasimme apteekissa myös katsoa mukaamme oikeanlaiset ruiskut ja neulat noin 8-kiloiselle karitsalle. Farmaseutti ei ollut niin sanotusti vahvuusalueellaan! Uskoimme selviävämme lihakseen annettavasta viiden päivän penicillin-kuurista, kunhan vain saisimme säikyn eläimen kiinni. Lääkäri ohjeisti, että pistos annetaan pakaraan. Päätimme antaa kumpaankin pakaraan vuoropäivin, ettei pistoskohta kipeydy. Eläin oli niin laiha, ettei sillä ole juuri mitään luiden ympärillä. Se lisäsi hieman haastetta.







Tämä oli meillekin ihan uusi tilanne, missä kykymme joutuivat jo vähän koetukselle. Taisimme olla aivan viime tipassa asialla. Karitsa oli ensimmäisenä lääkintäpäivänä niin voipunut, ettei se jaksanut edes juosta pakoon vaan jalat pettivät alta. Sitä ennen se oli jo erkaantunut laumastakin, kun ei jaksanut kulkea sen mukana. Sydän oli kyllä ihan syrjällään meillä kaikilla sen puolesta!!

Karitsa oli Mikolla tai pojilla sylissä ja minä annoin pistoksen. Karitsa otti sen hyvin. Syötimme sille joka kerta pistoksen jälkeen vedessä pehmennyttä leipää, ja sillä oli ilmeisesti aikamoinen ravinnontarve ja nestehukka elimistössä. Jo ensimmäisestä ruokinnasta lähtien se alkoi vaikuttaa virkeämmältä. Viimeisenä lääkintäpäivänä se edelleen yski, mutta kuurin loputtua yskä talttui, huh. Se pysyi taas lauman mukana.


Arvatkaapa, mitä tästä seurasi? Pikku karitsa on päättänyt pyytää leipää jatkossakin ja olemme katsoneet järkeväksi antaa sille hieman lisäravintoa, koska se on ihan älyttömän pieni edelleen. Nyt sen todellisen koon vasta huomaakin, kun keritsimme sen ja muut muutama päivä sitten.

Sairaana olleesta pikkuruisesta on tullut lauman rohkein. Yksi toinen karitsoista on uteliaana seurannut sen esimerkkiä. Muut tulevat myös aavistuksen lähemmäs, mutta eivät vielä kaipaile rapsutuksia kuten nämä kaksi.


 Nämä kuvat otin tänään, kun pieni rääpäleeni - tosin jo terhakka sellainen - tuli taas juoksuaskelin leivänhakuun:







Suojeluvaistot kyllä heräsivät. Ihan sama, vaikkei ole enää luomulihaa, mistä teinari sarkastisesti pääsi huomauttamaan. Pääasia, että tämä maailman söpöin pelastui! ♥

47 kommenttia:

  1. No on söpöin <3 Onneksi huomasitte ja sai lääkettä. Minun silmissäni tuo on vielä ihan täysin luomulammas :) Ja eiköhän se antibioottikin ole hävinnyt siihen mennessä kun on pataan päätymisen aika.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai no, maailman söpöin ehkä jaetulla ykkössijalla teidän kissanpentujen kanssa :))

      Poista
  2. Hyvä että pieni ihanuus toipui :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö! Ja onneksi e tautii tarttunut koko katraaseen.

      Poista
  3. En epäile hetkeäkään, ettei suojeluvaisto tuollaisessa tilanteessa herää!
    Onneksi kaikki hyvin :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, nyt siinä olisi ainesta vaikka laumanjohtajaksi paitsi ei taida koon puolesta mennä muille läpi :)

      Poista
  4. Voiiiih miten onnellinen juttu! :D Mie tääl hehkutan tolle paremmalle puoliskolle et katto, ny se tulee rapsutettavaks ja oletettavasti tahtoo taas leipää (<- katto mua vähä kieroon.) Hihih, ihanat.. :D Pst. näin matontekijää viikonloppuna ja hän kertoi aloittaneensa toisen maton. Ensimmäinen siis tehty!! Jippiii. Infoon taas lisää kun kuulen jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh heh, ymmärrän kyllä reaktiosi ;)). Kiitos väliaika tiedosta, odotan mattoja innolla!!!

      Poista
  5. Voi toista...Liikkistarina, tippa tuli linssiin, onneksi loppuhyvin kaikki hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voit varmaan kuvitella, että täälläkin on oltu ihan tippa linssissä, mutta ihanaa kun lopulta se kuntoutui ihan silmissä, vaikka oli niin huonona.

      Poista
  6. Onneksi sai avun. Lammas on niin viisas, että nopeasti nuo herkkuhetket oppii. Minulla oli kerran emon hylkäämä karitsa jota syötin sitten tuttipullosta ja sitä se vaati vielä sittenkin, kun oli jo iso ja vahva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika nopsaa ne näköjään oppivat vaatimaan :)). Tässä tapauksessa hyvä niin, että vähän miehistyy!

      Poista
  7. Kaikenlaista teidän eteen tulee! Hienoa, kun reakoitte nopeasti. Yskänrohtoa ja rakkautta, ihan mahtavaa kun toimi! Onnellisia ja terveitä kesäpäiviä Iduriin! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitä minäkin mietin, että tällaistakin tässä opetellaan ;). Taas yhtä kokemusta viisaampana ja onneksi oli onnellinen loppu!

      Poista
  8. Voi ei, onneksi saitte luomulihanne pelastettua ;) T: kasvissyöjä
    Ei, itsekin "haaveilen" palaavani eettisesti tuotettuun lihana, mutta kävisi varmaan juuri noin. Jollekin lampaalle kävisi haaveri, hoivavietti löisi päälle ja sitten loppu olisikin pelkkää lässytystä ja sydämiä. Koirienkin kohdalla olen huomannut, että rakkkaimpia ovat olleet ne, joilla on ollut eniten hoidettavia terveysongelmia. Mukavaa jatkoa koko lammasjengille ja teillekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiintymisen vaara tässä kyllä nyt on, tai se on tainnut jo realisoitua. No, ajattelen sen vain niin, että eläimistä on huolehdittava ja taattava onnellinen elämä. Omat tunteet on opittava hallitsemaan ja niiden mukanaololta ei voi välttyä.

      Poista
  9. No voi toista! On nyt sitten pilkettä silmissä, eipä näy ensimmäisissä kuvissa, ei!
    Hyvä kun pieni sai hoitoa - ja te vielä kaupanpäälle kontaktia jo pariin lampaaseen :)
    Eli ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on nyt ihan pirteä, jopa eloisampi kuin monet muut näistä.

      Just niin, mietin myös, että pikkuinen toimi viestinviejänä :)

      Poista
  10. Voi pie-ni! <3 Olipa liikuttava ja onnellisesti päättynyt tarina. Näin se usein on eläinten kanssa: vaikeuksien kautta läheisiksi ja usein se hankalin tai jollain tavalla surkein yksilö on se, josta tulee rakkain.

    Jos veneillessä joutuu pätevöitymään monenelaisiin hommiin, niin ihan varmasri myös saaristotilalla. Eläinlääkärin hommat nyt eivät heti ensimmäisenä tulleet mieleen... Kylläpä hoiditte homman hienosti! :)

    Ihanaa kesän jatkoa, voimia ja intoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kuule älä muuta sano, sähköteknikon ja putkimiehen "ammattikurssin" suoritettuamme olemme siirtyneet eläinlääketieteeseen :)) Mitäköhän seuraavaksi? ;)

      Poista
  11. Voi mikä muodonmuutos. Ensimmäisissä kuvissa on niin reppana sumusilmä, ja lopussa iloinen vilkkusilmä :) Suloinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä sulosilmä on nyt ihan toista maata. Huokaisen helpotuksesta!

      Poista
  12. ihana, että pikkuinen selviytyi!

    Olen lukenut lihakarjan kasvattajasta, joka muuten noudattaa luomusäännöksiä, mutta lääkitsee aina sairaat. Niin tulisi itsekin tehtyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä, missä menee luomun raja, mutta meillä mennään sydämen saneleman etiikan mukaan. Jos pelastaa voidaan, se tietenkin tehdään.

      Poista
  13. Voi huokaus miten liikuttava tarina ja söpö lammas! Sitä en kyllä ollut tiennytkään ettei luomulampaita saisi lääkitä, enkä suoraan sanoen moista edes ymmärrä. Onneksi teidän pikkuisenne sai hoitoa ja parani :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keskeneräinen tuossa alla tiesikin jo kommentoida, että lääkinnästä ei luomu-status mene. Ja tosiaan ihan sama, vaikka menisikin, kun omista eläimistä ja lihoista on kyse, ei mistään sen virallisemmasta. Oltiin tosi huojentuneita, että annettu kuuri tepsi ja ettei se tartuttanut muuhun laumaan samaa.

      Poista
  14. Onpa kyllä aivan suloinen!!! Onneksi kaikki meni hyvin pikkuruisella ja lekurillakin oli järki päässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä ja onneksi lääkäri uskoi näkemättä, sillä sekin olisi ollut viivästystä hoitoon lähteä odottelemaan häntä ensin saapuvaksi. Ilmeisesti oli kuitenkin tuttu tauti hänelle ja saimme vakuutettua, että karitsalla on vielä toivoa :).

      Poista
  15. Eikös luomussakin saa eläimiä lääkitä tarvittaessa, kunhan ei syötä kaikille antibiootteja jatkuvasti rehun joukossa, niin kuin lihankasvattajat tekevät maailmalla. Penisilliinin varoaika on varmasti jo mennyt umpeen, kun se hetki koittaa.

    Hienoa eläinlääkintää! Hyvä te!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se varmaan on. Ei olla niin perehdytty luomun säännöksiin, kun vain omiin tarpeisiin tätä lihaa tuotetaan ja aika perinteisesti hoidettu, eli ns. mutu-luomua kasvatusta :). Mutta virallisten luomukasvatuseläinten kannalta on siis hyvä kuulla, että niitä voidaan sairaustapauksissa lääkitä!

      Poista
    2. Anonyymi21.43

      Luomusäädökset vaihtelevat lääkityksen suhteen eri maissa; esim. Yhdysvalloissa ei luomueläimiä saa lääkitä (kysyn vaan, miten eläinystävällistä se on...), mutta Suomessa saa. Varoajat lihalle ja maidolle ovat kaksinkertaiset ei-luomueläimiin verrattuna, joten teillä luomuperiaatteella lihan varoaika (viimeisestä lääkityksestä teurastukseen) tulee käyttämällänne valmisteella olla 28 vrk.
      Tuon varoajan pidentymisen lisäksi luomueläimillä on rajattu lääkityskertojen määrää. Alle vuoden kasvatettavilla luomueläimillä saa olla korkeintaan yksi hoitojakso ja muilla kertojen määrä on rajattu vuosittain kolmeen eli neljännestä vuoden sisällä annettavasta lääkekuurista menee virallisen luomueläimen luomustatus.
      (sori, oli pakko vastata tähän vanhaan keskusteluun ;)

      Poista
  16. Hienosti toimitte ja hienoa, että tauti selätetty... pääsee pikkunen nauttimaan olostaan kavereiden kera :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, nyt näyttää siltä, että se ottaakin elämästään kaiken taas irti ja yrittää leivän suhteen nauttia vähän enemmänkin kuin mitä alunperin, heh :)

      Poista
  17. Voi toista pientä! Onneksi parantui, kiitos eläinlääkärin ja teidän esimerkillisen toiminnan ♥ Täällä liikutuksesta ja onnellisesta lopusta sydän sykkyrällään toivotan teille ihanaa kesän jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ansku, nyt on taas huolet onneksi takana päin - saas katsoa, ettei vaan pikkuruisesta tule meille maanvaivaa ;)

      Poista
  18. Onneksi maailman söpöin ei mennyt muiden lampaiden luo ja kertonut " mä tiiän mistä saa herkkuja, meette tonne aidan viereen ja yskitte ni sitt sitä leipää tulee kupissa ihan suuhun asti" ;)

    VastaaPoista
  19. Voi pientä! Ihanaa, kun tarinalla oli onnellinen loppu :)

    Katselin taatuvasti myös navetta-varaston uppauksen. Ristus! Sehän on ihan eri rakennus nyt ja miten hauskat nuo pojan tekemät salmiakit! Kävimme eilen Raumalla ja otin paljon kuvia juuri ikkunapuista, jos mekin jossain vaiheessa jotain puuhailisimme ja salmiakkikuviot kiinnittivät sielläkin huomion!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna, rakennus on ihan eri nyt! Meillä on päätalossa salmiakkeja ja niitä on kans katseltu muuallakin. Ne ryhdistävät kivasti ja yksinkertaisesti rakennuksen.

      Poista
  20. Reippaasti saitte pikkuisen hoidettua kuntoon. Kyllä se pienen pieni onkin, mutta ilmeisen luottavainen. Nyt saavat isommat ottaa esimerkkiä pikkuisesta. Ihana tarina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irene! Niinpä, laumanjohtaja-ainesta :)

      Poista
  21. Voi söpöliiniä! Onneksi tokeni ja vielä hienompaa, että tästä on seurannut teidän lähentymistä rapsuttelun merkeissä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, pientä - mutta vain pientä - lähentymistä ilmassa ;)

      Poista
  22. Voi miten ihanaa, että pieni karitsa pelastui :) ja on noi lampaat niin suloisia. Mä en ehkä pystyis syömään niitä. Onneks meillä on vain kesäpossuja, ne on helpompi laittaa pataan, kuin tuollaisia suloisia otuksia... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Kyllä mä luulen, että ne kaupan fileetkin on olleet joskus söpöjä :), vaikka myönnän, että mielessä jo kuohahti jo ajatus, että tätä yksilöä en ainakaan aio syödä! Yritän itse ajatella kaikesta huolimatta, että tämä on lihan tuotantoa ja kiva, että eläimet myös sulostuttavat olemuksellaan pihapiiriä.

      Poista
  23. Mukava kuulla, että lääkintä tepsi! Toivottavasti on jo palautunut ennalleen! Vinkkinä muuten FB:n Lampola -ryhmä. Sieltä moni saa kokeneemmilta lampureilta hyviä vinkkejä, milloin mihinkin ongelmaan tms. On todella aktiivinen palsta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihan älyttömästi tuosta fb-vinkistä!!! Tässä tapauksessa olisi varmasti siitä ollut nopeampaa apua kuin vain pähkäillä ensin asiaa yksikseen!

      Poista

Kiva, kun jätit viestin!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...