Talviretki

Päättelimme viime viikonloppuna ihan oikein, että jos mielii käväistä jalan saaressa, se on tehtävä nyt. Käyntimme jälkeen on sää huomattavasti lämmennyt. Jäivätköhän viime viikonlopun talviset tunnelmat saaristossa vuoden viimeisiksi? 

Matkasimme linnuntietä saarten läpi meille ihan uutta reittiä, ja olikin mielenkiintoista nähdä lähisaaristoa taloineen ihan eri perspektiivistä. Aiemmin hyväjäisenä talvena olemme valinneet toisen reitin, jossa kuljetaan enemmän jäällä ja puikkelehditaan vähemmän saarten läpi. 

Nämä harmaat kuvat jäivät muistoksi tästä talvesta - yhtään ei aurinko paistanut. Menomatka kesti noin 50 minuuttia, kun koputtelimme sauvoilla jäätä edessämme. Paluu samaa reittiä pitkin sujui vähän sutjakkaammin. Saarilla oli aika isot lumikinokset, joten rämpiminen nosti ihan hien pintaan.

Jäällä oli paikoin floskaa ja runsaastikin vettä, mutta kun ohi ajoi tuo mönkkäri isot pöllit lavalla, en enää pelännyt kantavuutta. Tarkkanäköisimmät ehkä huomasivat alkupuolen kuvista, että tein ylitykset pelastusliivit päällä :). Kuluneen viikon lauhtuneen sään jälkeen en enää jäälle lähtisi. Kiva, että päästiin edes tämä yksi reissu tekemään ja toteamaan, että siellä se tila uinuu. Tunnelma oli niin pysähtynyt, että ihan tuli tunne, ettei meitä siellä edes kaivata ;).  

Lempeää lauantaita,

Hihkuntaa ja varoituksen sana

Tipautan tänne kuvat tilaamistani päiväpeitekankaista, koska ne nähdessäni yhtäältä hihkuin innosta, mutta toisaalta minulle myös valkeni, miksi osa Fabric.com:ista tilaamistani kankaista on niin edullisia.

Pieni pelko elää aina nettitilausten kanssa, että näyttääkö ostettu juttu todellisuudessa yhtä hyvältä. Nyt ei olisi kuosien suhteen voinut käydä paremmin: vaalea kasviaiheinen kangas, jonka sävyjen suhteen olin hyvin vaativainen, osoittautui luonnossa vieläkin kauniimmaksi kuin myyntikuvakkeessa. Sävyt ovat todella intensiiviset, joten saan tästä hienon lähtökohdan vintin muille värivalinnoille ja koko sisustukselle.

Kuviointi on ihanan isoa ja hienoja sävyjä on vaikka kuinka paljon. Sävyjen kirjo ei oikein pelkästä kuvasta erottunut, mutta koko skaala kyllä sopii aivan täydellisesti merelliseen ympäristöön. En voisi olla tyytyväisempi!

Kangas on myös laadukkaan oloinen, pellavan tyyppinen. Ripaus ylellisyyttä sopii tähän tarkoitukseen paremmin kuin hyvin. 

Toinen helpotuksen aihe oli tumman kankaan pohjasävy. Kuvakkeessa se näytti melkein mustalta, mutta kyllä se tosiaan on ruskea, kuten pitikin. Tykkään tästäkin! Mutta...

…tämä kangas toimitettiin minulle yllättäin kolmessa palassa! Mikä onni, että paloina oli juuri tämä ruskea, sillä siitä minun on muutenkin tarkoitus leikellä tilkkutäkkimäisesti kaistaleet vaalean kankaan ympärille. Tilasin näiden lisäksi myös pojan huoneeseen verhokankaan ja sekin tuli useamman palan osina. Tämä oli minusta aivan törkeän huono juttu, mutta onni onnettomuudessa oli nyt se, että tilasin sitä kangasta riittävästi ja sain tasattua kuviot. Pääasia oli, että vaalea kangas tuli yhtenä kappaleena! Mikä ongelma olisikaan tullut, jos isokuvioista, ja vähän kalliimpaa, kangasta joutuisi yhdistelemään pienistä paloista.

Ruskea kangas on pienikuvioista, joten pärjään palojen kanssa kyllä tässä projektissa. Halusin kuitenkin kertoa tämän varoittavana esimerkkinä, jos päätätte hehkutuksieni johdosta tilata samasta paikasta kangasta. En ainakaan itse ollut huomannut tätä mistään toimitusehdoista. Näyttäisi siltä, että syynä paloitteluun oli joko kankaan edullinen hinta tai määrä: ennenkin, kun olen tilannut pienemmän määrän, noin 2 metriä, kangas on tullut yhtenä palana, mutta isommat metrimäärät (4-6 m) toimitettiin useammassa osassa. Lähetys muuten oli supernopea ja tapahtuu suoraan ovelle - siitä plussaa.

Viikonloppu on vierähtänyt erilaisten käsitöiden merkeissä. En tosin vielä ehtinyt työstää päiväpeitettä (vaan tein pojan huoneeseen verhot), mutta päätin illan puhteeksi kokeilla sytykeruusujen tekemistä. Olen miettinyt pitkään niiden tekemistä ja kimmokkeena toimi myös syksyllä naapurilta lahjaksi saatu kaunis ruusuasetelma. Opin hain muista blogeista. Sulattelin syksyn ja talven kynttilänloput Idurin "kaatikselta" löytyneessä pannussa.

Ruusut syntyivät eri värisistä kananmunakennoista, joten käytin vain valkoista talia.

Kennot loppuivat kesken, joten pyörittelin ja solmin juuttinarulla lisää ruusuja joululta yli jääneistä paperiserveteistä ja huursin talviseksi valkoisella talilla.  

Osasta tuli monivärisiä, koska ruusujen sisustaan käytin myös värikkäitä joulukortteja.

Sytykeruusuista saa kauniita asetelmia vaikka lumiselle pihapöydälle. Niin no, nämä on toki tarkoitus polttaa…

Tekeminen oli yllättävän helppoa, mutta aikaavievää. Teen kyllä näitä varmasti uudelleenkin, sillä käyttötarve on suuri ja materiaali luonnollisesti kertyvää.

Pst, ensi viikonlopulle suunnittelemme saareen patikointia - kivaa.   

Touhukasta sunnuntai-iltaa ja alkavaa viikkoa kaikille! 

Ikkunanmetsästystä löytöjen lomassa

Taas on viikko vierähtänyt ja vasta nyt saan aikaiseksi palata viimeviikkoiseen kierrokseemme Billnäs-Fiskars-Karis -akselilla. Pääasiallisena kohteena meillä oli varaosapankki, josta toivoimme löytävämme ikkunan tai ikkunoita pieneen suolavajaamme, jonka kunnostus on ensi kesän juttu. 

Valinnanvaraa täällä ainakin riittää.

Tinkimisen jälkeen mukaan tarttuivat nämä kaksi 85 x 65 -kokoista puuosistaan hyväkuntoista ruutuikkunaa:

Totta kai vierailimme myös Rakennusapteekissa ja tottakai turistikuvan voi aina ottaa :)

Muutoin tyydyin vasta suunnittelemaan messinkikoukkujen hankintaa.  

Rakennusapteekissa löytyy aina kanava pienille haaveille: sitten joskus, kun on kaakelien aika.

Pyörähdimme Fiskarsissa näyttelyä katsomassa, jonka jälkeen suuntasimme kirppiksille.

Tätä laivaikkunaa mietimme jonkin aikaa, mutta hinnan vuoksi (yht 40 €) se sai jäädä hyllylle. On kyllä jäänyt mietityttämään...

Olen kovin viehättynyt messinkisiin kynttilänjalkoihin, sillä ne sopivat molempiin koteihimme, mutta voih, mielestäni näidenkin hinnat 25-35 € olivat liikaa...

Ostamatta jäi myös Fasaani-sarjan pikkutarjotin, jota hypistelin jonkin aikaa. 

Tätä kannoin jo kassan suuntaan mukanani, koska myös öljylamppuihin olen heikkona, 

mutta lampun henki ei kuitenkaan voittanut ja panin sen takaisin hyllyyn. Syynä se, että meillä on kaksi saman kokoista öljylamppua, joista toinen on hyvin tämän näköinen ja toinen vielä kauniimpi. Tätä ei siis tarvita, vaikka hinta olisi ollut ihan kohdallaan.  

Suosikki-kirppikseni ei pettänyt. Löysin messinkisen kynttilänjalan eurolla :D.

Väitän, että vanhat vaatepuut tulevat vielä nousemaan arvossaan. Olisin maksanut jotain pientä näistä henkareista, mutta ne lykättiin mukaani ilman veloitusta, hah. Erityisesti yksi näistä oli oikein muhkeaa puuta sorvauksineen. Henkarit aion maalata tai petsata sekä ottaa käyttöön venevajan vintin ovensuuhun tulevaan vaatenaulakkoon. 

Ikkunat 45x45 cm löytyivät myös kirppikseltä 6 €:n hintaan. Yksi pikkuikkuna saattaa päätyä suolavajaan - ehkä salmiakiksi katonharjaan tai jotain. Nämä mukana lähdettiin kotimatkalle. 

Irrotimme ikkunoista haat, jotka ovat melkeinpä ikkunoiden arvoiset. Niille on jo käyttöä  tiedossa. 

Kynttilänjalka päätyi toistaiseksi vielä mitättömän messinkikokoelmani jatkeeksi. Pakkasviikolla on ollut kiva poltella kynttilöitä joka ilta.

Lunta, luistoa ja leppoisaa päivää kaikille,

  

Riskillä mennään

Kiitos kaikille mielipideavusta kankaan valinnassa; hauskaa, kun niin moni innostui pohtimaan asiaa!! Gallupista oli selvästi apua, koska lähdin sen avulla tiputtamaan vaihtoehtoja pois. Äänet tuntuivat jakautuvan hyvin tasaisesti, joten otin kiltisti kynän käteen ja laskin tukkimiehenkirjanpidolla pisteet kullekin kankaalle. Lukijoiden puolisoidenkin äänet laskettiin - myös minun puolisoni - mutta itse en antanut tässä vaiheessa ääntäni vielä yhdellekään.

Aloitetaan häntäpäästä. Joukkomielipide auttoi tiputtamaan pois kaksi ehdokasta: punasävyinen ja hailukka saivat vähiten ääniä, vaikka etenkin tuosta hailukasta tykkään kovasti!! Se oli oma vahva ennakkosuosikkini, mutta ehkäpä tämä hienostunut kuvio pääsisi paremmin oikeuksiinsa vaikka päätalossa myöhemmin.

Täten näitä kahta meille ei ainakaan nyt tule:

Toinen punasävyinen sijoittui jaetulle kolmannelle sijalle sekä ihastusta että inhotusta herättäneen kelta-sini-vihreän kanssa. Äänestystä seuratessa ja kankaita tuijotellessani minulle varmistui, että näin vahvasti punasävyinen ei toimi, koska alkoi jo nyt harmittaa, että siitä puuttuu vihreä ja sininen kokonaan. 

Pois siis kylmästi nämäkin kaksi upeaa kangasta:

Yhden pisteen päähän voittajasta, eli toiselle sijalle suoriutui Mikon ja monen muun suosikki:

Ja äänestyksen voittaja yhden äänen erolla edellisestä:  

No mihin sitten minä päädyin? 

Gallup-voittaja oli aivan aluksi myös oma kaikkein vahvin suosikkini. Siinä on leikkisyyttä ja luonnetta. Mutta sitten alkoi arveluttaa kankaan sinisyys. Nyt sitä vihreää tänne, kun sinistä meillä on aina joka paikassa! Toiseksi tullut kangas alkoi siis viehättää koko ajan enemmän ja enemmän, ja kun oikein sitä tarkastelen, siinä on kaikkia vintille toivomiani sävyjä: sinistä, vihreää, ruskeaa. Jopa löydän siitä häivähdyksen punertavaa tai ainakin potentiaalin punaisen yhdistämiseen. Annoin oman ääneni sille - ja olenhan asiassa vaa'ankieliasemassa :). Olin tyytyväinen valintaan ja siihen, että Mikon kanssa päädyimme samaan. 

Kaikki ei ole aina niin suoraviivaista...

… eli eipä tässä kuitenkaan vielä kaikki. Mittoja laskiessani ja tilausta tehdessäni huomasin, että VOIHAN PAHUS, valitsemamme kangas on puolet kalliimpi kuin esim. voittaja ja kangasta menee aika paljon. Voih, äityäkö nyt pihiksi?? Ja sitä paitsi, onko se sittenkin liian herkkä? Argh, taas epävarmuus hiipi mieleeni. Tuskailin, että saan tästä typerästä vatvomisesta vain harmaita hiuksia ja ryppyjä otsaani!

Skrollasin vielä kerran hakusanoilla green, blue ja floral tarjolla olevat kankaat ja sitten löysin yhtäkkiä tämän tummanruskealla pohjalla olevan kuosin! 

Okei, okei - tiedän, että se on aivan liian tumma, mutta mitäs sanotte tästä?

Toisaalta nyt ei auta enää sanoa mitään, kun painoin jo enteriä, eli tilasin näitä molempia kankaita. Tumma oli puolet halvempaa kuin vaalea, joten säästin tällä yhdistelmäkeksinnöllä viitisen kymppiä. Sitä oli vain muutama metri jäljellä, joten jouduin tekemään yhtäkkiä äkkipäätöksen.

Sängynpeitteen pääli- tai keskiosa tulee siis tuolla vaalealla ja reunoille laskeutuva osa kankaasta tulee tummalla kukkakuosilla. Kankaiden väliin ilmettä rauhoittamaan voin halutessani laittaa yksivärisen kaistaleen joko vaaleaa beigeä tai tummanruskeaa kangasta. Tummanruskea sopii varmasti hyvin huonekaluihin ja nyt on ainakin vähän enemmän särmää. Myönnän silti, että pikkuisen arveluttaa, oliko tämä "mummon tilkkutäkki" -ajatus hyvä idea. No, riskillä mennään! Saatte sitten myöhemmin arvioida lopputulosta (tai saatte toki nytkin).

Elämässä pitää ottaa riskejä. Tämä ei ehkä ole niitä kaikkein vakavimpia, joten uskalsin sen ottaa :)

Nyt odotellaan, miltä kankaat näyttävät livenä,

Yhteistoimintaneuvotteluita

Nro 1

(kaikki kuvat: Fabric.com)

Ennen kuin menen varsinaiseen asiaan, lanseeraan pienen mielipidetiedustelun: postauksessa esiintyvät kangasmallit ovat ehdolla venevajan vintille sängynpeitteeksi ja toivon kipeästi teiltä lukijoilta mielipiteitä. Pidän näistä kaikista ja muutamaan olen vähän enemmän kallellaan, mutta pitäisi valita vain yksi. Mitkä ovat kriteerit? Aion loihtia vintille hieman kruusatun ja nostalgisen, mutta modernin captain's cabin -tunnelman, mikä tarkoittaa perusvärien, kuten vihreän, sinisen ja ehkä myös punaisen yhdistämistä tummiin puuhuonekaluihin ja messinkisiin yksityiskohtiin (lamput, koukut, kehykset jne). Vinttihuone on matala, joten siksi esim. kankaassa pitää olla mukana vaaleutta, ettei yleisilme mene liian tummaksi. Valitako vahvempi kuosi, jossa on särmää vai hennompi, joka jättää tilaa muille yksityiskohdille? Mikä kuosi toimisi tarkoituksessa ja näyttäisi kauniilta vintillä?

Nro 2

Ja sitten asiaan - parisuhdeasiaan. Lueskelin juuri tasan kaksi vuotta sitten kirjoittamaani päivitystä meidän keskinäisistä tempperamenttieroistamme kunnostamisen, sisustamisen ja töiden suunnittelun suhteen sekä yhteistoimintakyvyistämme. Jäin miettimään, onko jokin muuttunut.

Itse olin vielä kaksi vuotta sitten kovin kärsimätön ja ihmettelin Mikon tapaa salakavalasti ja huomaamattomasti (lue: liian pitkään) prosessoida seuraavaa siirtoa, mikä minulle näyttäytyi siltä kuin hän olisi tekemättä mitään. Mutta nyt olen oppinut, että hän yhtäkkiä - pitkällisen "levon" jälkeen -  tarttuukin määrätietoisena hommaan tietäen, miten se viedään maaliin. Tätä piirrettä olen nyt oppinut lukemaan paremmin, vaikka tässä vähän sarkastisesti sanani valitsenkin ;). Olen oppinut itse visioimaan ehkä vähän vähemmän (luojan kiitos, ajattelee Mikko) ja elämään tässä ja nyt. Odotukset urakan nopeuden suhteen eivät ole enää niin korkealla, koska menetteleehän tämä meidän tila jo tällaisenaankin. Liekö tämä lannistumista, jollaiseksi muistan Valo-blogin Tarun nimenneen tietyn realismin, mikä lopulta koittaa pitkällisessä remontissa?

Nro 3

Toisaalta Mikko on tätä nykyä armollisempi sisustusvohkauksilleni, joten jing ja jang alkavat tasoittua. Suuri saavutus minusta! Lienevätkö syynä tähän kivannäköiset nurkat mökissä, kuistilla ja ruokailuvajassa? Perinteisesti hän on huokaillut, jos meille on ilmestynyt jokin lamppu tai huonekalu ennen kuin sillä on lopullista paikkaa, mutta huomaan pientä lientymistä asenteissa ;). Ihan hiljattain olen yllättynyt parissakin tilanteessa positiivisesti. Kysyessäni mm. häneltä mielipidettä näistä kangaskuoseista, sain karjakkoilmeen (muistatteko Iltalypsy-ohjelman?) sijaan harkitun vastauksen! Miehellä on MIELIPIDE! Lisäksi rakas aviomieheni ehdotti, että "lähdettäisiinkö lauantaina Raaseporin kiertueelle varaosapankkiin, Rakennusapteekkiin ja kirppiskierrokselle". Melkein huudahdin, "siis mitä?, kuka puhuu??!"

Nro 4

Huomenna tietysti lähdemme kiertueelle ja uskon, että meille tulee tosi mukava päivä. Etsiskelemme suolavajaan sopivaa pientä ikkunaa ja pääsen pitkästä aikaa piipahtamaan suosikkikirppikselläni, josta olen tehnyt aiemminkin edullisia löytöjä. Koluamisen lomassa ja automatkalla tulee varmasti pohdittua ja neuvoteltua monta yksityiskohtaa seuraavista työtehtävistä. Huomenna meillä on aikaa ja loistava kehys yhteistoimintaneuvotteluille.

Nro 5

Yhteisen suunnittelumoodin kaikkein pahin tappaja on oikeastaan ajan puute. Aina, kun meillä on aikaa, täytämme sen helposti tulevien projektien - täysin hullujen ja koskaan toteutumattomienkin asioiden sekä konkreettisten työtehtävien - suunnitteluun. Kun aikaa ei ole, kumpikin pohtii asioita mielessään ja joskus huomaan ajatuskulkujemme edenneen täysin eri suuntiin. Sehän ei vaan tässä projektissa käy! Kiire on yleensäkin kaikkien ihmisen arkiongelmien suurin syy. Kiireen tuntu pitää siis eliminoida ja kanavoida se kiireettömyyden tunteeksi - niin remontissa, parisuhteessa, töissä, eli elämässä yleensäkin. Tässä minulle hyvä uudenvuoden lupaus: vältän kiirettä kaikin tavoin, otan aikaa asioille, pysähdyn ja eliminoin olemuksestani viimeisenkin pisaran kaikenlaisesta hötkyilystä.

Nro 6

En viitsi paljastaa, mikä näistä on Mikon suosikki, jottei se vaikuttaisi teidän ajatuksiinne. Itse olen pystynyt pudottamaan näistä pois vasta varmuudella yhden, ehkä kaksi. Olisi mukavaa pystyä tekemään kangastilaus sunnuntai-iltana, joten pliis,

auttakaahan ihmeessä,