sunnuntai 10. heinäkuuta 2022

Kuulumisia kamareista

Tervehdys! Yleisön pyynnöstä tartuin pitkästä aikaa blogikirjoittamiseen. Kyllä, sain lukijapalautetta, että blogi päivittyy nykyisin liian harvoin ja olen siitä sekä otettu että samaa mieltä :). Nyt päivitettävää onneksi onkin (ja ainahan sitä olisi kaikista ihan pikkiriikkisistäkin asioista). 

Olemme vähitellen siirtymässä omaan vuotuiseen toiverytmiimme, mikä tarkoittaa sitä, että kesälomilla pääsääntöisesti olisimme purjehtimassa eli myös lomailisimme emmekä pelkästään remontoisi tilalla. Mutta, tiedostamme toki keskeneräisen projektimme viimeiset kalkkiviivat. Niinpä päätimme, että yritämme rykäistä heti loman alussa urakkaa isosti eteenpäin. Suoraan sanottuna minulla on ollut huono fiilis siitä, että päätalo on edennyt viime aikoina liian hitaasti. Toisaalta sekin on hyväksyttävä, että talvi alkoi aivan liian aikaisin ja loppui aivan liian myöhään. Näin syksy jäi vähän vajaaksi ja muut kevättyöt pihalla menivät edelle, kun lopulta saareen päästiin. 

No, asiaan, eli siihen, mitä talolle kuuluu juuri nyt. Ensinnäkin olemme tuoneet saareen rakennusmateriaaleja, kuten huokolevyjä ja seinäpaneeleja. Oma hommansa aina siinäkin. Itse rakentamista ajatellen meillä kävi todellinen tuuri, sillä saimme nuorisoa työmaalle avuksi. (Välihuomautus: tämän pitkän projektin hyvänä puolena näyttäisi olevan se, että jälkikasvu on kasvanut työikään ja näköjään tullut tässä sivussa kasvatettua samanlaisiksi hulluiksi kuin me: heille on ihan ok käyttää kauniita kesäpäiviä tähän projektiin ja vieläpä valitsevat ystävänsäkin sen mukaan, että samaa hullutta löytyy heistä, heh). Eli kolme nuorta aikuista huhki tällä viikolla apunamme usean päivän ajan. 

Tuleva makuukamari oli vielä huokolevyttämättä. Nuoret ottivat asian hoitaakseen ja levyttivät koko huoneen omatoimisesti ja upeasti. On aina hieno tunne, kun jokin asia tulee ihan alusta loppuun valmiiksi. Tämän huoneen myötä levytykset on talossa taputeltu! 

Tämän jälkeen esiliisteröimme huokolevyt, jotta tapetti pysyisi levyn pinnassa. Onneksi minulla oli liisteriä ja makulatuuritapettia eli aluspaperitapettia varannoissani, niin päästiin etenemään. Usein työ saaressa seisahtaa siihen, että jokin materiaali vaan loppuu eikä sitä kannata yksistään lähteä mistään hakemaan - tilaustavaroiden aiheuttamista hidastuksista puhumattakaan. 

Levyjen kuivuttua aloitimme makulatuuritapetoinnin ja sekin saatiin kokonaisuudessaan valmiiksi. Samalla todettakoon, että myös alustapetointihommat on nyt kokonaisuudessaan talossa taputeltu! 

Viime kesänä tein jo lattiamaalin kanssa sävykokeiluja. Kokeilujen jälkeen päädyin Virtasen maalitehtaan Saariston värit -värikartan vaaleanharmaaseen Jurmoon. Hylkäsin Helsinholmenin ja Tuohisaaren liian sinisinä. Valitsemani maali on siis Porstua-puulattiamaali silkinhimmeänä vaihtoehtona. Virtasen maaleilla maalasin taannoin myös sisäkatot ja tuvan seinäpaneelit eli samalla perinnemaalivalikoimalla jatkettiin. 

Kuvakaappaus sävykartasta:

Nuoret maalasivat kirjastokamarin lattian ensimmäisen kerroksen ja minä maalasin toisen. Koska lakkabensiini (ohenne) loppui, isossa purkissa oleva maali paksuuntui aikalailla, mutta toisaalta näin tarvittiin vain kaksi maalauskerrosta. Yritin muuten ohentaa varovasti maalia tärpätillä, mutta se leikkasi kiinni. Sitten löysin kalastajan varannoista vanhan purkinpohjallisen pineenitärpättiä ('pinen' på svenska), joka osoittautui sopivaksi ohenteeksi eli lakkabensiinin serkuksi. Sitäkään ei ollut tosin kovin paljoa, mutta tulipahan käytettyä purkinpohjallinen loppuun. 


Kamarin lattian valmistumisen jälkeen siivosimme tuvan ja nuoret siirtyivät pohjamaalaamaan tuvan lattiaa. Seuraavana päivänä pääsin maalaamaan lattiaa toiseen kertaan. Tässä vaiheessa alkoi jo ottaa selkään ja jalkoihin, mutta ah, on tuhat kertaa helpompaa maalata lattiaa kuin kattoa! Valmista tuli siis kahdessa huoneessa lattioiden osalta. Ai että, kun valmis maalipinta näyttää aina niin hienolta. Kuvissa sävy vaihtelee nyt aikalailla auringon, valotuksen ja tapettienkin heijastusten mukaan, mutta luonnossa lattiat näyttävät samansävyisiltä. 

Muutakin tehtiin, mutta tässä näkyvimmät ja tärkeimmät aikaansaannokset. En voisi olla tyytyväisempi :).

Myhäillen,




7 kommenttia:

  1. Anonyymi9.00

    Ihana värimaailma, todella rauhallista ja kaunista! t:Merja

    VastaaPoista
  2. Oijoi miten kaunista ja harmonista. Se on kiva kun lapsista on ihan oikeasti apua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja! Kyllä, olen ihan ihmeissäni, miten iso apu he ovat - ja otettu <3

      Poista
  3. Anonyymi22.00

    Ihanaa kun kirjoitit! Tätä blogia on niin mahtavaa seurata. Olen oppinut paljon saaristosta ja remontoinnista. Ja elämästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, lämmin kiitos, tuo on paljon sanottu, joten olen todella otettu!

      Poista
  4. Kylläpä tulee kaunista jälkeä! Lattian sävy on hieno. Minäkin odottelen aina näitä kirjoituksiasi. :)

    VastaaPoista

Kiva, kun jätit viestin!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...