Kaupan päällisiksi kävin kiinnostavan keskustelun myyjän kanssa, joka paitsi kehui uutta tuoliani, oli utelias tietämään verhoilisinko sen itse. Ja kun kerroin, että tämä oli suunnitelmani, sain kuulla hänen olevan ammatiltaan verhoilija. Nöyränä kerroin, että minulla kyse on uudesta harrastuksesta, mutta sain hyväksyviä nyökytyksiä, kun kysyttäessä kerroin käyttämistäni materiaaleista, juutista, hampusta, puuvillavanusta ja niin edelleen :). Lähdin tuolini kanssa liikkeestä täynnä intoa ja itseluottamusta.
Olen keräillyt matkan varrella pieniä eriä kauniina pitämiäni kankaita, joten kankaan valinta tapahtui omista varastoista. Kerron tuonnempana valintaperusteistani. Kangaspäätöksen tehtyäni ryhdyin pohjatöihin. Nyt seuraa aikamoinen kuvapläjäys työvaiheista:
Ensin irto-osan pohjaksi juuttia
Sitten merkkasin solmukohdat ja ompelin täytelankalenkit
Jugend-tyylissä suosittiin matalia täytteitä, joten lenkit ovat siksi matalat. Luulin tätä vaihetta vaikeaksi, mutta käyräneulalla se sujui. Innostavaa, kun työ eteni niin sutjakkaasti!
Nooh, joku vieressä väsähti kannustamiseen, vaikka tietämystä ja taitojani alleviivatakseni selostinkin vaiheita koko ajan kovaan ääneen muulle perheelle.
Hampputäytteet lenkkien alle
Seuraavaksi laitoin vanukerroksen, jonka alle tupottelin yhdeltä sivulta vielä lisää hamppua, koska sileän muodon saaminen oli haasteellista.
Sitten kiristin lakanakankankaan levyn yli. Kuten kirjoissa lukee, lakanakankaan pitää olla valkaisematonta, ettei se ei repeydy. Kunnon kiristys onnistui hyvin.
Vihdoin päällyskankaaseen. Kiinnitin sen ensin vain yhdeltä reunalta levyn alapuolelle tarkistaakseni, että kuviot kulkevat suoraan.
Päädyin tähän raikkaaseen mustikan ja luonnonvalkoisen sävyiseen kankaaseen, koska kuviointi on sattumalta kuin talonpoikaisjugendia. Kangas sopii minusta mainiosti tuoliin - olematta vanhahtavaa, raskasta jugendia - joten olen innoissani, että sitä tuli joskus hankittua.
Kaikkein vaikein kohta oli saada kulmat tehtyä niin, ettei päälipuolelle jää yhtään ryppyä näkyviin.
Jonkun kulman jouduin ryppyjen takia irrottamaan ja tekemään kahteen kertaan, mutta lopulta onnistui.
Vielä vaikeammat olivat istuinosan takareunan lovet, mutta kärsivällisesti mallailemalla nekin menivät siististi.
Kankaan kunnollinen kiristys joka reunalta viimeistelee jäljen.
Tässäpä se, aikaa kului n. 2,5 tuntia
Nyt vain istumaan. Ei vaiskaan! Olen vahtinut, ettei kukaan istu siihen, hehee, ilman suojamuovia. Pyhävaatteissa siinä saa sitten joskus istua päätalon kirjastohuoneessa ;).
No, pilailin vain, kyllähän tämä käyttöön otetaan ennen sen pääsyä päätaloon. Vaalea kangas on tietysti aina hieman arka, mutta käyttöä varten tuolin tein, en pelkäksi koristeeksi. Kankaan voi aina pestä tai jopa vaihtaa.
Hyvällä tuurilla viikon päästä pääsisi kulkemaan saareen. Tämän viikonlopun ohjelmassa onkin veneen keväthuolto!
PS. Luetko blogiani mobiililla? Ovatko kuvat ihan eri marginaaleissa? En
ymmärrä, miksi kuvat hyppivät omassa mobiilinäkymässani ihan oudosti,
vaikka teen postauksen koneella ja siinä ne näyttävät jotenkuten pysyvän
samassa rivissä. Tylsää - pahoittelut mobiililukijoille :(.
hienoa työtä!
VastaaPoistaTuoli muistuttaa äidinäidiltäni periytynyttä tuolia, joka meillä on keittiössä.
Voi kiitos!
PoistaTuolista näkee, että olet hyvin oppinut uuden taidon. :)
VastaaPoistavau, ihanaa, jos siltä näyttää!
PoistaHienoa työtä olet tehnyt ja kangas on tosi kaunis!
VastaaPoistaLuen yleensä läppärillä, mutta nyt kun katsoin puhelimella, niin muutama kuva totta tosiaan on keskemmällä kuin muut.
Voi kiitos. No hyvä, jos luet läppäriltä :)
PoistaKaunis tuoli ja upeasti verhoiltu! Tosi mielenkiintoista nähdä eri työvaiheet. Olet tosi viitseliäs! :)
VastaaPoistaKiva kuulla, Maria ja kiitos kivasta kommentista!
PoistaKaunismuotoinen tuoli ja siististi verhoiltu. Sulla on taito hyppysissä!
VastaaPoistaIhastuin tuolin linjoihin, ei ole onneksi liian kruusattu. Arvostan kokeneemman verhoilijan mielipidettä!
PoistaVau! Tuosta tuli todella hieno!! Kangaskin on juuri nappivalinta. Nyt siis seuraavan verhoilun pariin :) Mukavaa viikonloppua sinne!
VastaaPoistaJee, kiitos Anu! Joo, seuraavaa putkeen :). Samoin sinne!
PoistaHei, Samoin ajattelin kuin Maria, joka aiemmassa kommentissa mainitsi mielenkiintoisista työvaiheista ja mukavaa kun kuvasit ne. Aivan Upea tuoli, miten siinä oikein raaskii istuakkaan:)
VastaaPoistaKiva, kun vaiheet kiinnostivat. Kuvaaminen joka välissä tosiaan vähän hidastutti prosessia, mutta kiva itsellekin muistuttaa ne mieleen.
PoistaJaa-a, pitäisikös sittenkin pistää totaaliseen istumiskieltoon ;)
Kylläpä tuli kaunis, selvästi tiedät mitä teet 😊 Mukavaa sunnuntaita!
VastaaPoistaVoi kun kiva kommentti, Mari :). Kiitos samoin!
PoistaKuten on jo sanottu, nätiksi osasit tuolisi tehdä. Olispa aikaa ja sinniä...
VastaaPoistaMotivaatio on täällä kohdillaan, silloin yleensä onnistuu :). Kiitos Antti!
PoistaHieno siitä tuli. Tykkään tuosta kangasvalinnasta!
VastaaPoistaKiitos Nonna! Tällä kankaalla tuoli miellyttää minuakin kovasti.
PoistaTabletilta luen ja niin on kuvat kohillaan, että kateeksi käy ;) Etenkin tuota uuvahtanutta teknistä avustajaa... Sen takia en ole vielä rohkaistunut mökin vanhoja nojatuoleja (ei antiikkia, retroa vaan, mutta pahasti väärän väriset) restauroimaan. Et lainais tuota Mauroa, kun jälki näkyy olevan noin loistavaa ;)
VastaaPoistaTekninen avustaja ei nyt ihan antanut parastaan, olisin vähän isompaa kannustusta ja herkeämätöntä ihailua halunnut saada osakseni. :)
PoistaMinullakin on seuraavaksi vuorossa 30-40-luvun nojatuolit, eli sama haaste. Nojatuoli on vaikeampi kaikenlaisten kulmien ja sivujen vuoksi, joten rohkeuden puute on ymmärrettävä. Kesällä nähdään, miten minun käy, koska aion kyllä ottaa aikaa ainakin yhden tuolin verhoiluun.
Ei-antiikkituolien ongelma on mielestäni juurikin se, että jos tuoli itsessään ei ole arvokas niin kynnys viedä sellaista ammattiverhoilijalle kalliiseen käsittelyyn on ainakin minulla korkealla. Siksipä on yritettävä itse, kun harmittaa nurkissa lojuvat väärän väriset vanhat tuolit!
Voi miten kaunis siitä tuli! <3 <3 Kangas tosiaan, kuin tehty tuolin muotoihin ja tyyliin.Ja miten varmasti oletkaan ylpeä, kun itse verhoilit.
VastaaPoistaVäsähtänyt kannustajakin sopii kuviesi värimaailmaan täydellisesti. :)
Minullakin maalla odottaa tuoliprokkis.Pitää ruma lakka hioa pois ja naputella nastoilla uusi kangas.Mitään omasi veroista verhoilua ei kuitenkaan minulla tiedossa, ei taidotkaan riittäisi. :)
Ihana kommentti, kiitos! Olen ylpeä, kun en ole ennen tehnyt pohjista asti verhoilua näin kunnollisesti, yleensä olen vain laittanut kankaita tai tehnyt jotenkin itse keksien.
PoistaHee, huomasin kuvia valitessani ihan saman, että Mauro on ihan sävy sävyyn tuolin kanssa ;).
Nastoilla uuden ilmeen luominen onnistuu helposti eikä sen kummempaa tarvitsekaan, jos pohja on ok kunnossa, joten tsemppiä projektiisi!
Tulipa kaunis 💕
VastaaPoistaMinä luen nykyään pääsääntöisesti puhelimella, mutta uskothan, että en edes kiinnittänyt huomiota kuvien keskittymiseen ennenkuin mainitsit sen! Niin keskittyneenä ihastelin kuvia 😊 (Onhan ne vähän eri reunoilla. Mutta mitä sitten! Ei haittaa.)
Kiitos Pepi! No hyvä, jos ei haittaa, koska kuvat ovat varmasti jatkossakin vinksin vonksin. En vaan jaksa selvitellä, miksi kuvat asettautuvat mobiilissa eri tavalla, ehkä syy on bloggerissa, ei minussa ;).
PoistaTosi mielenkiintoinen kuvasarja ja lopputulos on upea.
VastaaPoistaLuen usein blogiasi puhelimella, mutta nyt on kyllä jotain kummallista tapahtunut, sillä osa tekstistä on kuvan sivulla oikealla. Sitä on vähän hankala lukea, koska siihen mahtuu vain pari kirjainta per rivi :D Ei se ihan tältä ole ennen näyttänyt. Ja vanhoissakin jutuissa näyttää olevan nyt sama ongelma, mut ei se maailmaa kaada ;)
Riina
Kiitos Riina. Voi itku, en yhtään tiedä, mistä voi olla kyse. Yksi vaihtoehto olisi laittaa blogin asetukset niin, että vain internet-versio näkyy, ei ns. mobiilinäkymä ollenkaan. Mutta en taida viitsiä, kun silloin taas teksti pienenee jne jne. Harmi homma, koita kestää :)
PoistaMyös läppärillä näkyy osa tekstistä kuvan sivulla. Mutta tuoli on oikein hieno :)
PoistaNo höh. Muutin marginaalin leveyttä, eli johtuu varmaan siitä. Ja siitä, että näkymä on eri selaimilla eri. Täytyy tutkia ja kiitos kun kerroit!
PoistaNina, mikä selain sulla on? Tarkistin, että pitäisi näkyä ok:sti Safarissa, Firefoxissa ja Chromessa...
PoistaMarginaalin leveys tms. mitä ikinä teitkin korjasi mun ongelman. Kuvat ja teksti ovat taas oikeilla paikoillaan. Taitavaa työskentelyä, kiitos:)
PoistaRiina
No hyvä!!! Kiitos tiedosta!
PoistaEihän tätä rojektia jaksa seurata Maurokaan! ;-) Ehkä ei, mutta minä kyllä jaksoin huolellisesti katsella jokaista kuvaa, jotka muuten mun windows-kännykässä näkyivät ihan säntillisesti alekkain. Tosi kaunis tuoli ja hienosti onnistui verhoilu. Sanottiinhan me, että sulta se onnistuu :-) Sitten niiden toisten tuolien kimppuun...!!
VastaaPoistaNo niinhän te sanoitte ja olenkin ikionnellinen saamastani kannustuksesta, jolla on ollut iso merkitys opettelussani. Niinpä, nyt Mauron harmiksi pitää käydä taas uusien tuolien kimppuun ;))
PoistaOlipa kiva nähdä kuvat eri vaiheista. Ja lopputulos on juuri niin kaunis kuin osasin odottaakin :) Voit olla ylpeä itsestäsi ♥
VastaaPoistaIhan pian päästään saareen, ihanaa!
Kyllä tässä vähän ylpeyttä on ilmassa. Tuoli miellyttää nyt kovasti silmääni ja sehän on pääasia, kun itselleen tekee. Superkivaa siinä sivussa on tietysti myös saada tällaisia hämmentävän ihania kommentteja :)
PoistaJee, niin päästään!!
Kaunis tuoli, kaunis kangas..huoh!! Tästä tuli niin sinun näköisesi ja varmasti sopii Iduriin :) Hienoa työtä olet taas kerran tehnyt Pilvi! Pitäisköhän minun tuoda pari tuolia sinulle laitettavaksi ;))
VastaaPoistaMahtava kuulla tuo sinulta, myös se, että tuolista tuli mielestäsi "minun näköinen". Jotain sellaista aina vähän haenkin... Verhoilussa on se kiva puoli, että eri kankaiden kanssa ei tule koskaan tehtyä peruttamatonta muutosta tuoliin, jos vaikka haluaa vähän tyylipuhtaasta esikuvasta poiketa - aina voi kankaan vaihtaa ja kalusteen halutessaan loihtia ihan alkuperäistyylin mukaiseksi.
PoistaHauskaa! Jossain vaiheessa tulee oma tuolikiintiö täyteen eikä voi haalia itselleen omia verhoiluprojekteja lisää, joten käännyn sitten sinun puoleesi, josko voisit antaa minulle vähän verhoiltavaa. Luulen, että kipinä on nyt pysyvästi istutettu eikä tästä enää laannu :). Tehdään sitten vaihtokaupat, otan sulta villasukat!
Upea. Hyvää työtä olet tehnyt. Minä vähän oikaisin omissa tuoleissa.t. elina
VastaaPoistaHei elina, kiitos kommentistasi ja kiva, että pidit! Mielestäni oikaistakin voi eikä siitä ole välttämättä sanottavaa haittaa. Itse muuten oikeasti oikaisin tässä siinä, että hampun päälle olisi voinut laittaa ylimääräisen kangaskerroksen ennen vanua, mutta koska hamppukerros oli niin ohut, katsoin, että voin vetää suoraan vanun. Ajattelen niin, että maalaisjärjen käyttö on verhoilussa sallittua eikä yhtä tuolia tarvitse ylivarustellakaan, jos ei löydä perustetta jollekin vaiheelle.
PoistaTodella seesteisen kaunis tuli <3
VastaaPoistaMahtava kuulla, että aattelet näin :)
PoistaTosi hyvä ohjeet! Mullakin ois tuolla vastaava projekti odottamassa. Helpompi aloittaa, kun tietää mitä tekee :D Ihana blogi sulla :)
VastaaPoistaNo ei muuta kuin tekemään, kiva jos tästä on apua ja soveltaahan aina voi oman projektin mukaan! Kaunis kiitos, Kati, ja kiitos samoin :)
PoistaKyllä tuli kaunis tuoli. Mäkin vähän säätelisin millaisissa vaatteissa tuossa istuttaisiin, on se niin nätti. :D
VastaaPoistaHienoa, että ihmisellä on uskallusta ja kädentaitoa. Ja se ihana tunne kun olet onnistunut. Kannattaa kokeilla, aina siinä jotain oppii.
Mukavaa kevään jatkoa Idurin väelle! :)
Joo, totta, ei remppavaatteissa tälle tuolille :).
PoistaKiitos kivasta kommentistasi ja kannustuksesta. On ollut ilo oppia uutta, mutta vaatiihan se aina jonkinlaista uskallusta. Taitojeni suhteen olen ollut aika epäileväinen, mutta päättänyt vaan tehdä vaikka kuinka hitaasti, jos se sen vaatii. Onnistuminen tuntuu makealta.
Kiitos, tämä postauksen pistän korvan taakse sitä aikaa odottelemaan, kun joskus itse ehdin/saan aikaiseksi alkaa päällystää omia tuolejani.
VastaaPoistaKiva kuulla, suurin työ oli materiaalien hankinta etukäteen, mutta kun kaikki oli käsillä työtä aloittaessa, itse työ sujuikin helposti.
Poista