maanantai 21. syyskuuta 2015

Kierros päätalossa

Meiltä on yhä enevässä määrin kyselty, miten kunnostusurakkamme etenee, mitä seuraavaksi ja milloin alatte kunnostaa päätaloa. Niin, sitä samaa kysymme itseltämme :)). Vaikka toden nimissä täytyy myöntää, että meillä on vielä yhdeksi vuodeksi alhaalla vesirajassa keskeneräisiä töitä ja uusi kasvihuonekin houkuttaisi. Samaan aikaan ajatukset kääntyvät myös päätaloon: olisi se vaan niin ihana saada työn alle!


Kysymys etenemisaikataulusta on kuitenkin monesta asiasta kiinni: Mikä on oma jaksamisemme ja kykymme tehdä mitäkin? Miten resurssoimme talon remontin? Miten kunnostus tulisi vaiheistaa töiden ja talouden kannalta? Ja niin edelleen. Rahakysymys on nyt kaikkein suurin - suoranainen ongelma, koska tosiasiassa venevaja söi alunperin päätaloon korvamerkityn remonttikassan. Huolimatta näistä avoimista kysymyksistä, aina voi suunnitella - se ei maksa mitään!

Viikonloppuna kuljeskelimme ja oleilimme talossa pohtien yllä mainituja asioita. Napsin kuvia joka huoneesta, koska taloa en olekaan koskaan täällä blogissa esitellyt kokonasiuutena. Tervetuloa siis pienelle talokierrokselle; tarkastellaanpa hieman torpan tilaa:

Ulko-ovesta astutaan sisälle eteiseen. Ovi vasemmalla vie tupaan, turkoosi paneeliovi vintin portaikkoon.



Nyt porstuassa on säilytyksessä erinäköistä, -kokoista ja -ikäistä tavaraa. Kyllä tästä ikkunanedustasta saisi aika viehättävän ja kutsuvan sisääntulon pienellä ehostuksella. 


Tästä astutaan tupaan.


Talon ainoa säilynyt tulipesä on Högforsin hellauuni 1920-luvulta.


Tupa toisesta suunnasta katsottuna. Kaikkialta lattioista olemme purkaneet muovimaton. Lattia notkuu, eli on aavistuksen vaarallinen nyt. 


Tupakin on täynnä tavaraa, astioita ja kalusteita. Seinistä olemme repineet auki eri kerrokset nähdäksemme rakenteiden kunnon. Kaikki seinät talossa ovat ok. 


Alimmaisimmasta kerroksesta löytyi kaunista sinisävyistä kukkatapettia, mikä houkuttelee miettimään ehkä jotain vastaavaa tupaan. 


Tuvasta mennään kamariin, joka on ollut nyt siivottuna poikien käytössä...


…vaan pojatpa ilmoittivat haluavansa sieltä jo pois, joten jäljellä on yksi talonpoikaissänky satunnaista lepäilijää odottaen...



Kamari antaa viitteitä talon tunnelmasta, mutta senkin lattia kaipaa remontin. Tulisiko tännekin seiniin tapettia vai jättäisikö hirrelle?



Kamarista on aikoinaan purettu pyöreä kakluuni tai pönttöuuni. Viereiseen kamariin johtavan oviaukon peitin muovilla ja verhoilla, sillä siellä on jo tehty pöllyäviä purkutöitä.


Tältä näyttää kakkoskamari. Kuten näkyy, täällä notkuvan lattian koolingit olivat jo pettäneet. Hirsihommia tiedossa...



Myös täältä on joskus poistettu kakluuni, joka on ollut aavistuksen suurempi.


Talossa voi kulkea ympäri, eli kamarista kuljetaan eteisen kautta kuistille, jonne menemme piiloon muun talon kaaosta.


Viime viikonloppuna podin minä vuorostani flunssaa, joten makoilimme täällä Mauron kanssa vällyjen alla ja suunnittelimme talon yksityiskohtia.


Mauro haikaili jo ulos pääsyä. 


Minä puolestani katselin oven ohi: tähän olemme suunnitelleet kasvihuonetta, joka saattaa mennä hankkeena päätalon edelle - tai sitten ei.


Sunnuntai-iltapäivällä kuistin ulko-ovi laitettiin taas kiinni, talo lukkoon ja ajatukset saavat muhia mielessä.


Mietteliäs maanantaini onkin kohta takana. Mukavaa viikon jatkoa kaikille!


54 kommenttia:

  1. Hei, pikku homma😄. Voin kyllä kuvitella miten hienon talon saatte. Lattia vaan uusiksi, siinähän se! Ja kaakeliuuni ja pönttöuuni ja ja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, näin se on, pari pientä kohdetta… Mutta pystyn myös hyvin kuvittelemaan talon valmiina! Tämäkin vaihe on hauska, kun voi vaan haaveilla :)

      Poista
  2. Nimetön23.20

    Oi hieno. En olekaan ennen nähnyt talon sisäpuolta. Pitää varmaankin priorisoida mitä korjaa, mutta mieltänsä voi muuttaa. Täällä seuraillaan mitä päätätte tehdä kun saatte rannassa asiat kuntoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos. Se on juuri näin kun sanot - pitää priorisoida ja päättää. Olemme todenneet, että on tosi hyvä, kun ollaan edetty muiden rakennusten kanssa ensin ja aikaa on jäänyt pohtia päätalon ratkaisuja. Mieli on ehtinyt kolmessa vuodessa muuttua monta kertaa, mitä tulee yksityiskohtiin. Perusteellinen pohdinta tulee varmasti takaisin siinä, ettei tule tehtyä virheliikkeitä.

      Poista
  3. Siitä tulee aikanaan ihana ❤️
    Eikös se vähän niin mene, että on hyvä kun ei hommat lopu? Ei ainakaan ihan heti ole sitä pelkoa :)

    Pojat vissiin hinkuaa sinne venevajan vintille??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin uskon ja toivon ♥. Ei lopu ei… :)).

      Juu, kamari ei enää ollut yhtään kiva, kun alettiin venevajaan rakentaa vinttiä. Ovat joutuneet nyt odottamaan aika kauan, mutta minkäs teet, kun äitiä ja isää on laiskottanut aina välillä ;).

      Poista
  4. Vastaukset
    1. On! Vaihtoehtoja on niin monia: jättää hirsi näkyviin ja käsittelemättä, maalata hirret tai levyttää/pahvittaa ja laittaa tapetit. Aivan aluksi ajattelin, että hirsi jää näkyville ja se maalataan, mutta näistä vaihtoehdoista se on kuitenkin tipahtanut minulla nyt viimeiselle sijalle...

      Poista
  5. Tuo talo on helmi. Urakka on melkoinen ja varmaan vaatii aikaa ja valuuttaa, mutta hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty. Jotenkin itse ajattelen, että omaa intuitiota on hyvä kuunnella. Jos talon kuntoon laittamisella ei ole hoppu, niin laita ihmeessä se kasvihuone. Itse olen iloinnut omastani joka ikinen päivä siitä lähtien, kun se hommattiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu!! Aivan mahtavan hyvä kommentti ja muistutus: mikä ulkoinen pakko meitä tosiaan ajaa tekemään yhtään mitään? Tehdään se, mitä halutaan :)

      Poista
  6. Kiitos ihanasta kierroksesta. Muutama juttu on tosiaan odottamassa, mutta ehtiihän tuota. Jos ei ensi vuonna niin sitten vaikka seuraavana. Teillä on kuitenkin siellä hyvät systeemit oleskeluun jo nyt.
    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutama asia vaan odottaa… ;). Olet Nonna oikeassa ja se onkin nyt kaikkein paras juttu tässä, että meillä ei ole mikään kriittinen kiire talon kunnostukseen. Kaikki oleskelufasiliteetit ovat olemassa ja olemme niin kovasti kiintyneet omaan pieneen rantamökkiimme, missä asumme, että saas nähdä suostummeko koskaan päätaloon muuttamaankaan ;).

      Poista
  7. Wau, kyllä tuossa talossa on tunnelmaa. Poikien huone on minusta oikein hieno noinkin, hirsipinnalla. Varmasti purkutöihin menee paljon aikaa, siinähän samalla ehtii miettimään, mitä talolle on tarpeellista tehdä. Hirsipintaa on helppo myöhemminkin tapetoida, jos ei heti viitsi paisuttaa budjettia hintavilla tapeteilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä vinkki Elina, kaikkea ei tarvitse ajatella tekevänsä kertarysäyksellä, vaan juuri esim. ensin jättää hirret näkyville ja jatkaa sitten eteenpäin, jos siltä tuntuu. Juuri näitä vaiheistuksia on nyt tärkeää suunnitella. Kiitos!

      Poista
  8. Melkoinen työmäärä teillä takana ja melkoinen edessä, mutta koko ajan näyttää hyvin vahvasti siltä että homma on hanskassa ja tekemisen arvoista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylläpä ilmaisit kannustuksesi kivalla tavalla - kiitos! Epävarmuutta on koettu tässä matkan varrella paljonkin, mutta aina silloin kun hommaan tarttuu, pitää olla jo vakuuttava suunnitelma ja sitten uskoa asiaansa :). Kyllä päätalostakin varmasti aikanaan tulee hyvä, mutta työmäärä on valtava ja nyt jo osaa siihen realistisesti suhtautua.

      Poista
  9. Miten mielenkiintoista päästä talokierrokselle! Minulle tuli vahva déjà-vu kuviasi katsellessa. Juuri tuolta näytti myös meillä silloin aikanaan. Taidatte tietää tulevan työmäärän ;). Mutta saatte talosta aikanaan upean <3. Olen varma siitä. Teette kaiken vielä sellaisella pieteetillä ja vanhaa todella kunnioittaen, nostan hattua! Me sentään oioimme omassa rempassa mutkia, kun emme lähteneet vanhaa niin paljon säilyttämään.
    Ihana kuvasarjasi alkoi ja päättyi ihanalla tavalla. Mitä valon ja varjon leikkiä ovessa, josta käydään vielä moneen <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että tuli déjà-vu :). Juu, ei tarvitse kertoa työmäärästä, heh. Olemme kyllä ihan valmiita uusimaan osia, mutta toki on tärkeää säilyttää wanhan talon henki. Periaatteessa talossa on osia eri aikakausilta, joten mitään yksiselitteistä ohjenuoraa ei tähän taloon edes voi soveltaa. Toivotaan, että kärsivällisyys riittää vielä tähänkin projektiin - eiköhän!

      Kuvat muuten eivät ole mitään ihmeellisiä, mutta kiitos, ovikuvista tykkään itsekin, kun aurinko osui siihen niin hienosti ja satuin sen huomaamaan.

      Poista
  10. Hei Pilvi! En tiedä, kommentoinko ensimmäistä kertaa blogissasi, mutta pitkään olen jo teidän juttuja seurannut. Ajattelin kysäistä, minkälainen pohja/perustus teidän torpassa on? Etsin nimittäin kokemuksia multiaspohjaperustuksesta, joka meillä on (tai ainakin sen tapainen) keväällä ostamassamme torpassa. Aiheuttaa pientä päänvaivaa, kun pohjaa ei pääse katsomaan muutoin kuin purkamalla lautalattiat. Ja arvaa haluaako sellaista nyt tehdä ihan vain tarkistaakseen…? Haastavia tapauksia nämä vanhat talot, ja ymmärrän kyllä, että tuo voi näyttää todella pikku hommalle, mutta vanhoja taloja korjanneena ainakin itse voisin vähän pelätä etenkin sitä, kuinka paljon aikaa tuon korjaaminen vie (kun arviot ajankäytöstä yleensä vähintään 3-kertaistuu ;). Jos itse osaa, kustannukset ovat toki pienemmät, ja jos saa vanhoja materiaaleja käytettyä mahdollisuuksien mukaan uudestaan. Mutta himpurapimpura, kun se vie aikaa ;D Tervetuloa vastavisiitille kurkkaamaan meidän torppaan ja kaupunkikotiin - kummatkin 1900-luvun alussa, ja tietenkin rempan alla ;D

    Tsemppiä sinne; ajan kanssa teidänkin torpasta tulee aivan mahtava <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Mrs Sinn - kivaa, kun jätit viestin! On niin mukava saada kuulla muiden vastaavista kokemuksista.

      Meillä on kivibetoniperustus. Tuvan alle pääsee, mutta muihin tiloihin lankun alle ei pääse näkemään mistään muualta. Koska kuitenkin lattiat notkuvat osin pahasti, olemme päättäneet aloittaa siitä, että avaamme kaikki lattiat. Ensimmäisestä huoneesta, jonka purimme, löytyikin heti vaurio. Mutta sanoisin, että jos teillä lattiat vaikuttavat tukevilta, kannattaako niitä siinä tapauksessa lähteä avaamaan. Tai enkä varovasti katsoa jostakin kohdasta?

      Meitä ei ehkä niinkään enää pelota työn määrä tai edes projektin kesto. Enemmän pelottaa rahanmeno ja jos suunnitelmiin tulee paljon yllätyksiä, niin mitä se vaikuttaa kustannuksiin. Mutta juuri niihin yllätyksiin pitää ymmärtää varautua!!

      Tulen ehdottomasti kurkkaamaan ja kiitos tsemppauksesta!

      Poista
  11. Upea talo! Sanotaan, että vanhan talon remontointi on elämäntapa, joka etenee omaa tahtiaan. Tarkoituksena ei olekaan saada kaikkea valmiiksi tarkalla aikataululla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on, elämäntavaksi jo meillekin muodostunut, eli emme turhia hoppuile. Vuosia tämä tulee ottamaan!

      Poista
  12. Mulla jätti kuule sydän pari lyöntiä väliin, kun näin kuvat. Tuli niin hassu tunne, koska talo on lähes identtinen mun ystäväni omistaman reilut 100-vuotiaan hirsitalon kanssa. Puuhellakin on ihan samassa paikassa ja kulut tuvasta molempiin kammareihin ihan just kuin teillä. Lieneekö teidän päätalo samaa ikäkaliiperia?

    Tein siihen mun ystävän taloon kolme vuotta sitten Sisustusakatemian lopputyönä suunnitelman, jota ystävä on sitten ilokseni toteuttanut. Paikoitellen rankka homma, mutta lopputulos on kyllä ihana. (Taloon oli ystäväni eno, vai oliko se veli, päättänyt 70-80-luvulla rekentaa nykyaikaisia mukavuuksia eli veskin ja kylppärin... Eli ei muuta kuin lasivillaa eristeeksi, levyt seiniin ja siihen sitten vesivaraaja ja putket... Sillä seurauksella, että niiltä osin tupa lahosi sekä lattiastaan että alimmaisesta seinähirrestä, jotka aiheutti vähän ylimääräistä päänvaivaa).

    Kaikkein hyväkuntoisimmat seinät, joista sai putsaamalla siistit, jätettiin hirrelle. Osa pahasti tummuneista maalattiin ja osa pinkopahvitettiin ja tapetoitiin. Lattialankkuina käytettiin vanhat niin pitkälle kuin riittivät. Lisäksi ostettiin valmiiksi vanhoja samaa kaliiperia olevia lankkuja, jotka kaikki maalattiin. Katto oli pakko purkaa ja paneloida uudelleen. Tai siis välipohja. Siihen oli varmaan joskus 60-70-luvulla (?) asennettu sellaset styroksilevyt, joissa oli erilaisia kukkakuvioita :). Säästettiin osa penkinlämmittimiksi pehvan alle tulevia ulkojuhlia varten...

    Vanhassa blogissa mulla oli siitä kuvia. Nyt ne on jälkikäteen katsottuna niin kehnoja, ettei huvita niitä uudelleen käyttää, mutta joskus vois uudistaa tarinan.

    Ja haaveilla voi tosiaan aina, jos ei muuta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tapettikerroksia löytyi kaikenkaikkiaan 8... Saatiin palasia talteen ajatuksena tehdä niistä "muistotauluja" ja kehystää vanhoilla ikkunanpokilla.

      Poista
    2. Älä ny hermostu tähän mun yksinpuheluun, mutta sekin vielä, että sisääntulokuistilla on myös mun ystävän talossa tollaset vaaleansiniset/turkoosit pystypanelit komeroissa...

      Vintti siellä on lähinnä hengenvaarallinen, jos jalka kävellessä vähänkään lipsahtaa tukipalkkien päältä.

      Poista
    3. Ihana yksinpuhelu Annukka :)) Kiitos! On niin mielenkiintoista lukea kokemuksestasi - aikamoinen ja totaalinen projekti näköjään oli, matskuja hyödyntäen ja modernisoituja vaiheita pois purkaen. Kuulostaa niin tutulta :). Tätä samaahan on meilläkin luvassa, ehkä en projektin laajuutta vaan ihan edes käsitä. Hulluna sitä hyppää tällaisiin asioihin ja vasta jälkikäteen ihmettelee, että miten ihmeessä me pystyttiin tähän, heh. Toivottavasti näin käy.

      Tämä talo on viime vuosituhannen vaihteesta, ensin ollut muualla ja sitten siirretty ja rakennettu tähän paikkaan 1920-luvulla. Näin ollen talossa on osia ja piirteitä, jotka ovat 1890-luvulta ja toiset piirteet viittaavat taas pystytysajankohtaansa. Olen yhdestä kirjasta löytänyt maininnan, että juuri tämänkaltainen pohja yleistyi 1890-luvulla ja varmaan tällä jäsentelyllä on sitten jonkin aikaa rakennettu taloja. Hauska yhteensattuma ystäväsi talon kanssa! Mielenkiintoista.

      Poista
  13. Kiitos kierroksesta! Kovin on tutun näköistä ja sen voin sanoa että työtä on paljon! Minun neuvoni on - edetkää rauhassa! Meilläkin se on omasta jaksamisesta kiinni kaikki ja tietenkin rahasta. Kaikki tehdään itse, tai se mikä vaan voidaan. Nuo alapohja kuvat ovat hyvinkin tuttua puuhaa täälä ja vielä sitäkin on edessä. Mutta nämä vanhan talon remontit eivät kauhistuta tai pelota minua ainakaan ollenkaan - ne kiehtovat hyvinkin paljon ja antavat paljon! Minä ainakin näen teidän talossa heti vanhan talon kauneuden, siitä tulee upea! Kammari on todella kaunis, jättäisin ehdottomasti hirret esille.
    Kehotan kyllä miettimään tarkkaan vaihtoehtoja ja tekemään sitä mikä itsestä tuntuu tärkeälle!
    Tämä oli taas niin mielenkiintoinen postaus Pilvi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin hauskaa, kun kerroit fiiliksistä ja olen huomannut blogissasi, että on ihan identtisiä juttuja, mitä olette jo läpikäyneet ja me vasta suunnittelemme. Neuvosi on arvokas; hitaasti eteneminen on nyt myös väistämätöntä, mutta toisaalta se on hyvä muistaa, että hitaasti myös tulee hyvää jälkeä. Ajattelimme ensin, että vinttikin laitetaan kerralla kuntoon, mutta nyt olemme alkaneet miettiä, että priorisoidaan alakertaa ja antaa vintin odottaa. Tilan takia emme onneksi sitä vinttiä niin tarvitse.

      Kiitos Mia kehuista ja kannustuksesta. Näen myös kaiken huonokuntoisen takaa myös viehättävän talovanhuksen, joten siinä mielessä juuri sormet syyhyävätkin, että pääsisipä sitä ehostamaan pian arvoisekseen rakennukseksi!

      Poista
  14. Komeat puitteet teillä siellä! Varmasti paljon tekemistä ja organisoimista. Jotenkin syksy ja vanhat talot sopivat yhteen. Kaunis tuo ensimmäisen kuvan pitsivarjo ovessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ihan samaa mieltä tuosta syksy-yhteydestä. Täytyy nimittäin myöntää, että nämä pohdiskelut ovat heränneet meillä aina edellisinäkin syksyinä! Tavallaan sen ymmärtää, olisi niin mukava ajatella käpertyvänsä jo valmiiseen tupaan tai kamariin kakluunin äärelle, kun ulkona viilenee. Vielä sitä luksusta meillä ei ole vaan on tyytyminen pikkukamiinaan rantamökissä :).

      Poista
  15. Voi miten mahtavaa päästä näkemään talonne sisältä. Ja tiedätkö, että aika tutulta näyttää. :) Ihan samannäköistä oli meilläkin alussa. Tuo ovi poikien huoneeseen on aivan samanlainen kuin alkuperäiset täällä oven kahvaa myöten, ja nuo vintin portaat... siis aivan samanlaisethan ne täälläkin olivat. Ja tuo sama turkoosi väri oli yläkerrassa vintin kaiteissa.

    Ihanat nuo makuukamari ja kuisti tunnelmaltaan. Talosta tulee upea, kun se aikanaan valmistuu. Ja valmistuuhan se, siitä olen ihan varma. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että näyttää hyvin tutulta ;). Mutta hyvä kun et kertonut kuinka kauan teidän remontissa meni!

      Ei vaiskaan, kyllä tämä joskus valmistuu eikä sillä ole niin kiirekään. Pääasia, että tulee hyvä sitten kun aletaan tehdä. Miltä vuodelta teidän huvila olikaan? Tai täytyy tulla blogiisi metsästämään tätä tietoa. Tuo meidän ovi taitaa olla 1800-luvun lopulta. Niitä on talossa kolme. Loput ovat uudempia.

      Kiitos Päivi!

      Poista
    2. Kaikissa käsiimme saamissamme dokumenteissa sanotaan, että talomme on valmistunut 1910-luvun alkupuolella. Sen tarkempaa rakennusvuotta ei ole löytynyt. Luulisin, että myös ovet on tehty silloin. Joka tapauksessa malli on ihan sama kuin teillä. :)

      Poista
  16. Ohhoijaa, kyllähän tuo "pientä" laittoa vielä vaatii, mutta varmasti siitä tulee aikanaan tosi hieno! Vanha hirsipinta on aina ihan tavattoman tyylikästä.

    Se turkoosi paneeliovi sai mut taas ihmettelemään tuota turkoosia maalia. Sillähän on joinain vuosikymmeninä maalattu puoli Suomea - seiniä ja kalusteita. Miksi? Minä vuosina tuota maalia käytettiin ja mistä sitä oikein tuli eli kuka sitä valmisti? Miksi se oli turkoosia? Ilmeisesti se oli ainakin halpaa. Mutta eikö esim valkoista maalia ollut saatavilla ollenkaan? En ole tähän löytänyt vastausta ainakaan googlaamalla...keltähän pitäisi kysyä...joltain kulttuurihistorijoitsijalta varmaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Damn, minua on petetty: sivuaineeni kulttuurihistorian opinnoissa ei kerrottu tästä turkoosin megatrendistä mitään! Se vain kerrottiin, että tummat ja kirkkaat sävyt olivat muodissa 1700- ja 1800-luvuilla, jonka jälkeen muotiin tulivat vaaleammat sävyt. Mutta tuskin tämä totaalinen ja läpitunkeva tapa pelkällä muoti-ilmiöllä selittyy ;). No, tänä päivänä voisi tehdä kunnon kulttuurihistoriallista aikalaistutkimusta valkoisen maalin ylivallasta!

      Poista
  17. Hei mahtavaa! Tosi kivaa nähdä tuo päätalokin kokonaisuutena. Tuosta tulee upea ja upea se on kyllä nytkin. Oikeastaan hitaasti tekeminen on hyvä juttu. Sitä ehtii pohtimaan valintojaan huolellisemmin.

    Kammarin hirsiseinät ovat hienoja paljaanakin. Meillä ei kovin montaa paljasta seinää tänne jätetty, kun seinissä on korjauksia, eivätkä ne sitten näytä erityisen kivalta silmään ja toinen juttu on tietenkin se, että paljaana seinä ei ole ihan niin hyvä lämpömielessä tällaisessa talossa, jossa asutaan ympäri vuoden.

    Ehkäpä itse laittaisin ensin kuntoon tuvan. Tupa on aina niin merkityksellinen monella tapaa varsinkin kun siellä on tulipesä.

    Millaista kasvihuonetta suunnittelet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me olemme miettineet ihan samasta syystä, että eristävyyden takia ehkä kannattaisi harkita hirsien peittämistä. Tarkoitus kuitenkin on, että torppa olisi myös talvella lämmin - ehkäpä täällä oleillaan tulevaisuudessa nimenomaan sydäntalvella ja keitellään joulupuuroa :).

      Ehdotuksesi tuvan laittamisesta on hyvä. Tupa on talon sydän ja muita huoneita ehtii kyllä sitten. Mutta ihan ensiksi on tietenkin rakenteellisten asioiden vuoro ja toiseksi meitä houkuttaa uusia huono ulkolaudoitus, koska myös pihapiirillä ja talon ulkonäöllä on tässä miljöössä niin suuri merkitys. Mutta sisätiloista tärkein on tupa!

      Kasvihuonesuunnitelmat ovat aika alussa, mutta ehkä kierrätysikkunoista itse väkerretty yksilö on päällimmäisenä ajatuksissa. Ja kooltaan sen pitäisi olla sellainen, että sen saa pystyttää ilman erillisiä lupia.

      Poista
  18. Nyt kun esittelit koko talon, niin näin potentiaalin ja paljon työtä - mutta siis upean mahdollisuuden tunnelmalliseen saaristolaistaloon. Tuo porstuan ikkunan edusta on erityisen hieno. Hirsi vai tapetti? Molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja... ymmärrän valinnan vaikeuden. Se voi vaatia useamman sairasteluviikonlopun, ennen kuin ratkeaa. Nuo sini-keltaiset sisustustekstiilit ja tuolit ovat niin nappiin - saaristolaishenkisiä, mutta silti aurinkoisen värikkäitä. Se helppo perinteinen sini-valkoinen on raikas, mutta vähän kylmäkin yhdistelmä.

    Mitä ikinä päädyttekin tekemään - olen varma että siitä tulee upeaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä niin, "remontoijan unelma" ;)). Ei vaiskaan, nimenomaan, mahdollisuudet tunnelmalliseksi saaristolaistaloksi ovat olemassa! mutta heh, aivan varmasti tarvitaan vielä monta sairasviikonloppua ideoiden jalostumiseksi.

      Minuakin alkaa pelkkä sinivalkoisuus jossain vaiheessa puuduttaa, vaikka yhdistelmä saaristoon niin kovin hyvin sopiikin. Taidan kaikessa lähteä aina siitä sinivalkoisesta liikkeelle, mutta tykkään, että eri paikoissa sitä reippaasti höystää jokin muu väri siellä täällä. Uskon, että tällä filosofialla syntyy myös kokonainen tyyli, muttei kuitenkaan tylsä. Se on niin jännä juttu, kun saa tällaisia hyviä kommentteja, sitä omatkin ajatukset kietytyvät varsinaisiksi sanallistetuisi johtoajatuksiksi! Joten kiitos Merenneito.

      Poista
  19. Voi kyllä täällä jo alkoi kynnet syyhyämään ja mielikuvitus lähti lentoon, niin varmasti myös teillä! Pontentiaalia kyllä löytyy, mutta paljon työtähän se vaatii. Kivaa ja mielekästä tekemistä silti. Tuskin maltan odottaa, kun saatte kaiken valmiiksi. Kivaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä, sormet syyhyävät, kun tällaisen ison kokonaisuuden alusta asti tekemisessä näen ihan valtavan potentiaalin ja ainakin minulle tämä on positiivinen haaste. Kiitos, ja kiitos samoin!!

      Poista
  20. Erittäin kaunis talo ja aivan upeat mahdollisuudet! Mielenkiinnolla seurailen, mitä tuleman pitää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, nyt tekee mieli sanoa, että itsekin jään mielenkiinnolla odottamaan, millä tavalla asiat loksahtelevat eteenpäin. Eiköhän joku suunnitelma pian kehkeydy!

      Poista
  21. Kaunis siitä tulee, mutta sitä ennen näyttää hommaakin riittävän ; ) Kamari antaa mukavasti viitteitä tulevasta, voin vain kuvitella miten ihana tunnelma torpassa tulee olemaan. Hiljaa hyvä tulee, joskus vain on niin vaikeaa olla maltillinen. Mutta ei tämä meidänkään tönö ole vielä valmista nähnytkään, vaikka ollaan jo pari vuotta tässä asusteltu. On tosi ihana päästä seuraamaan torpan valmistumista, mutta kiireettähän sillä ei ole...kyllä me täällä maltetaan odotella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta Johanna. Joo, aikaa tämä tulee ottamaan, veikkaan useamman vuoden. Siinä vaiheessa, kun päästään aloittamaan, tuntuu varmaan jo juhlalliselta - nyt kun talo on ollut aikalailla vielä koskemattomana eikä varsinaista suunnitelmaa remontista vielä ole, niin enemmän tämä on tällaista ulkokohtaista pohdintaa. Tekisi mieli jo edetä!

      Poista
  22. Kiitos kierroksesta, oli erittäin mukava 'käyskennellä' talossanne;) Kyllä siitä hyvä tulee, omalla ajallaan.. Aikataulut loksahtelee lopulta melko luontevasti tilanteiden mukaan kohdilleen, itselle juuri sopivasti. Asiat alkaa vaan seurata toisiaan:) Jälkikäteen kun aikaa katsoo taaksepäin, huomaa, että näin sen juuri piti mennä.
    Hymy nousee huulille, aukiolevia lattioita katsellessa, niin tuttu näky;) Siitä se lähtee!! Yksi suurimpia asioita, joista me ollaan taputettu itseämme olalle jälkikteen on se, että kaikki lattiat aukaistiin ja tehtiin pohjat ekovilloja myöten uusiksi, vanhat lattialankut paikalleen palautellen.
    Mukavaa viikonjatkoa Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että miten hauska kuulla onnistuneesta totaaliremontistanne. Näin se on, että kun kerran tämä jossain vaiheessa aloitetaan, on syytä tehdä kunnolla lattianalustat ja muut kriittiset rakenteet!

      Poista
  23. Hei, tupsahdin tänne Vanhan Jäärän sivuilta. Ja pääsin heti kierrokselle! Mahtava projekti teillä! Meillä vanhahko (ei lähestulkoonkaan niin vanha tai hieno kuin teillä) talo läpikäy parhaillaan melkoista remonttia. Mottona on ollut "asia kerrallaan". Itse asiassa eipä tuosta valmiista osaisi niin paljon nauttiakaan ilman, että sen eteen todella on tehty töitä. Tsemppiä! Jään seurailemaan.

    VastaaPoista
  24. Hei, kiitos esittelystä!
    Paljon olette saaneet tehdyksi siellä saarella ja paljon on edessä.
    Jos nyt tulee sellainen olo, että tekisi mieli vaikka kasvihuonetta, sellaiseen voisi vaihteeksi keskittyä. Teillä on kuitenkin siellä jo rakennettu rantaa niin mukavasti. Ja toinen asia on se, että teillä on pojat vielä siellä mukana. Heillä on harrastuksia, jotka myös vievät aikaa. Olette jo paahteneet intensiivisesti niin pitkään, että pieni "sivupolku" tekee ihan hyvää. Tuota päätaloa tarvitaan erityisesti sitten, kun pojat alkavat perheellistyä ja on sitä kautta uudelleen tilantarvetta. Tosin sitä ennen on vuosia, jolloin saatte ihan kahden puuhata saarella. Tärkeintä on kuitenkin kuunnella omia fiiliksiä rehellisesti.
    Joka tapauksessa päätaloa laittoa aloitettessa kannattaa alkaa siitä, että rajaa homman vaan alakertaan ja tekee sielläkin ihan välttämättömämmän. Ajan kanssa voi aina viilata ja parantaa.
    Ihanaa syksyä!

    VastaaPoista
  25. Hei tää oli kiva kierros. Onhan teillä siellä hieman hommia vielä, mutta ai että tulee upee. Sun hyvällä maulla ja teidän taidoilla teette siellä tosi arvokasta työtä <3

    VastaaPoista
  26. Tiedätkö, mulle tuli empatiahiki! Tuohon saa uppoamaan moooonta työtuntia, ja etukäteen uuden urakan aloittaminen aina hirvittää. Lopputulos palkitsee kyllä tekijänsä, uskon. Kiitos kierroksesta ja terveisiä teille! ♥

    VastaaPoista

Kiva, kun jätit viestin!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...