sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Verhoilua, viiskytlukua ja itsearviointi

 

On ilo esitellä vastavalmistunut verhoiluprojektini. Se otti melkein vuoden, huh! En ihmettele, että verhoilu on kallista, vaikka toki amatöörillä aikaa tuhraantuu yksityiskohtiin enemmän kuin ammattilaisella ja välillä projekti jää tuskatauolle. No mutta, olen löytänyt ihanan harrastuksen, joka sopivasti haastaa.

50-luvun tuolit ostin huutokaupasta ykköskotia varten - ja harjoittelua varten, sillä tuolien malli on vielä astetta helpompi kuin mikä minua odottaa seuraavissa, Iduriin kunnostettavissa, käsinojallisissa tuoleissa. Pyrin huolellisuuteen ja työstin kahta tuolia samanaikaisesti, jotta niistä tulisi identtiset, ei harjoittelu- ja priimaversiota erikseen.

Tästä lähdettiin liikkeelle: 2 tuolia 40 eurolla + kuljetuskulut:


(kuvat: Bukowski)


Tuolit oli verhoiltu ruskealla plyyshikankaalla (yök) huolimattomasti (hah, amatöörin tekosia). Aloitin purkamalla kankaan ja sen alla olevan aluskankaan. Tässä vaiheessa projektia iski ensimmäinen väsähdys ja ranneongelmat, kun irrottelin 1000 niittiä ja 100 nastaa...



Olin varautunut purkamaan kaikki täytteet, mutta pehmusteet olivatkin ok, samoin jouset käyttökelpoiset. Harmi, etten huomannut kuvata tuoleja alhaalta päin, sillä suurin ongelma olivat huonosti kiinnitetyt satulavyöt, minkä seurauksena tuolinpohjat pullottivat alaspäin rumasti. Tuolit olivat myös siksi istumakelvottomat.

Onnistuin hyödyntämään vanhat jouset sekä kiinnittämään uudet satulavyöt päälipehmusteita purkamatta. (Tällaista oikaisua ei kyllä ammattilainen tekisi periaatteesta.) Sain kuin sainkin jouset kiristymään ja alapinnan litteäksi. Satulavöiden kiristys on kriittisin vaihe, koska sen epäonnistuessa koko projekti menee pieleen.    


- Kestääkö vielä pitkään?


Seuraavaksi juuttikankaat tuolien pohjaan ja vähän lisätäytettä selkäpuolelle.


Päälle valkaisematon lakanakangas, jonka laittaminen on jo päälikankaan varalta hyvää harjoittelua.


Samettikuvioinen tuolin henkeen sopiva verhoilukangas oli löytö, josta olen kovin innoissani. Löysin viimeiset metrit Eurokankaasta, jonka 2016 syksyn mallistoon kangas oli kuulunut. Jouduin oikein käyttämään kaupassa aikaani pohtiakseni, millä tavalla saan kankaan riittämään ja palat leikattua.

 



Seuraavaksi taustapahvit tukevoittamaan selkänojia ja vanu pehmikkeeksi. Nämä jätetään tässä vaiheessa yläosasta niittaamatta, jotta selkämyksen kankaan saa kiinnitettyä pahvin alle. 


Yllä olevasta kuvasta muuten näkee tuon tuolin pohjan, ja että onnistuin saamaan jouset ja satulavyöt ihan litteäksi.  

Jee, viimeinen vaihe: selkämyksen kangas. Kankaan yläreuna jää pahvin alle piiloon. 



Kangas piti saada taitettua siististi pahvin reunaa myöten. Luulin, että niitit jäisivät esille ja tarvitsisin koristenauhan (nastoja en halunnut) peittämään sauman, mutta yllätyksekseni niitit painuivat tuohon vakoon todella siististi, kun jaksoin juntata ne syvälle ja laittaa maailman suorimpaan jonoon. Purin heti niitin pois ja kokeilin uudestaan, jos joku meni vähänkään vinoon tai jäi liiaksi näkyville.


Aikamoista. Osasin verhoilla nämä. Materiaalikulu per tuoli oli noin 75 €.


- Noniin, keskityttäisiinkö taas johonkin muuhun, kuten vaikka puruluuhun.


Kärsivällisyys oli koetuksella paitsi tekijällä, myös perheellä. Työmaa kun oli levittäytyneenä pitkiäkin aikoja olohuoneessa ;). 

Itsearviointi: Jäihän noihin jotain pieniä kohtia, mihin en ole 100%:n tyytyväinen, mutta sanoisin, että kukaan muu ei niitä huomanne. En ollut koskaan koulun käsitöissä hyvä, joten on vaatinut aikalailla asenteen muutosta uskaltaa tarttua käsitöihin myöhemmin ja opetella mm. tekemään huolellisesti jotain tällaista. Tuoleista antaisin itselleni näillä eväillä arvosanan 9+. Se on jo aikamoinen parannus peruskouluajoilta :D.

Because I can!


maanantai 1. tammikuuta 2018

Uuden vuoden odotukset


"Jouduimme" Uutenavuotena evakkoon saareen juniorin toiveesta. On se vaan hyvä, että meillä teini-ikäisten vanhemmilla on tämä pakopaikka! 

 
Mielenkiinnolla seurailemme säiden kehittymistä - tai kehittymättömyyttä. Tänä vuonna talvi on vasta tekemässä riitettä lahdellamme. Vesi tosin on jäätävää, eli veikkaan meren jäätyvän nopeasti, jos vain pakkaspäiviä tulee. Juhlistimme Mikon kanssa pienesti vuoden viimeistä päivää. Otimme iltapäiväsaunat ja uinnit +1-asteisessa vedessä. No, ehkä en voi omaa kertapulahdustani kutsua ihan uinniksi... 



Saunajuomana oli rosésamppanja (=suhmurainen kännykkäkuva). Olemme aivan liian harvoin skoolanneet paitsi tilalla tapahtuneidelle edistyksille, myös onnistumisille, joita työrintamalla on ollut tänä syksynä. Niinpä skoolasimme vanhalle vuodelle, emme niinkään sen vaihtumiselle. Ensimmäinen vuodenvaihteemme täällä ja nukahdimme aikaisin kuin oravat pesässä. Ei kuulunut ainoatakaan pamausta - ihanaa. Yöllä heräsin pariin otteeseen pitääkseni juniorin kanssa tekstiviestiyhteyttä. Ykköskodissa oli kaikki hyvin ja vuosi vaihtui sielläkin rauhallisesti.


Uusi vuosi tietää likaisia, raavaita hommia: purkutöitä ja vintin siivousta. On se kumma, kun sitä tämmöisestäkin intoutuu..., mutta taloblogien ja torppalehtien selailuun on nyt syttynyt uudenlainen kipinä. Valintoja, valintoja, valintoja on kohta päivän sana, joten on mietittävä jokainen yksityiskohta tosi tarkkaan.

Olisin äärimmäisen onnellinen, jos talo saadaan kesän aikana karsittua lahosta, lastulevyistä ja vuorivilloista. Aion nauttia jokaisen jätesäkin poistumisesta talosta. Vuoden odotukset ovat siis maltilliset, mutta lienee parempi olla iloisesti yllättynyt, jos vielä muutakin ehditään. Suurimmat odotukset asetan meidän molempien päivätöiden sujumiselle hyvin. Niillä kun tämä taloprojekti kumminkin rahoitetaan. Ja pojille toivon paljon pieniä onnistumisia, joilla rakennetaan aikuistumista varten hyvää itsetuntoa ja -tuntemusta.

Mutta, kaikkein tärkeintä on osata elää tässä hetkessä eikä vain haikailla tulevaan. Onko se keski-ikäisyyden merkki, kun alkaa ymmärtää tämmöisen viisauden päälle?



Kiitokset kaikille edelliseen Uudenvuoden lupaus -postaukseeni vinkkejä antaneille! (Saa vieläkin antaa.) Seuraavassa päivityksessä esittelen verhoiluprojektin, jonka sain joululoman aikana valmiiksi.

Innostavaa vuoden alkua toivottaa,


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...