sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Pieniä kauneuspilkkuja

Terveisiä siivoustyömaalta! Tänä viikonloppuna ei ole paljon muuta ehditty pojan purjehduskilpailun vuoksi. Ehkä jo seuraavassa postauksessa näytän koko rojukarmeuden, mikä on seurausta kesäkeittiövajan ja pikkuvajan siivouksesta. Kiva, että ne saatiin tehtyä, mutta piha on mennyt aika järkkyyn kuntoon. Tämä on siis ennakkovaroitus herkkäsilmäisille. Uuuuh, koskakohan pääsemme kasoista eroon... 

No, mielen puhdistukseksi katselen juuri nyt mieluummin jotain muuta, kuten vaikkapa pieniä kauniita yksityiskohtia, jotka vaan pitää ympärillään havaita. Äitienpäiväkin kun kerran on! Uskon, että tämä 'terapia' on tärkeää. Idurin keskeneräisyyden ja ränsistyneisyyden keskellä on osattava nähdä välillä sen yli. 












 Ja tietysti ihanaa äitienpäivää kaikille äideille 

27 kommenttia:

  1. Kauniita yksityiskohtia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti, niissä silmä lepää suuremman kuvan vielä puuttuessa :)

      Poista
  2. Kauniita kuvia ihanista esineistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saga, kaunista äitienpäivän jatkoa sinulle!

      Poista
  3. Olen ihan fiiliksissä näiden kuvien kanssa. Yritin jo eilen talolta kommentoida tuota kesäkeittiötänne, mutta jostain syystä en saanut ainuttakaan kommenttia läpi. Kesäkeittiö on ihan mielettömän hieno ja nämä yksityiskohdat ehdottomasti sitä samaa. Idurista välittyy ihan oma tunnelmansa ja maailma täynnä menneiden vuosien elämää. Aivan ihanaa kaikin tavoin!

    Ja olet kyllä niin oikeassa tuossa rappion ja kauneuden valinnallisessa katselussa. Näkemällä kauneuden, jaksaa paremmin sen, mikä ei vielä ole kauneimmillaan. Idur tarjoaa teille takuulla viimeistä riittämiin, mutta onneksi sitä ensimmäistä vielä enemmän.

    Aina kun katselen näitä kuvia, korvissa soi lokkien huudot ja nenään tulee meren suolainen tuoksu. Hassua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Jovelan Johanna, sinä se osaat laittaa sanasi niin kauniiseen asentoon! Ja toivottavasti lokit huutelee jatkossakin :))

      Sitä 'omaa tunnelmaa' täytyy vaalia ja toisaalta juuri se tekee kaikesta ihan himpun verran armollisempaakin: meidän ei pidäkään saada aikaan liian puunattua jälkeä. Samalla yritän toitottaa itselleni, ettei pidä vaipua epätoivoon, jos ei aina ole yhtä tehokas kuin Jovelan Johanna!

      Poista
  4. Ihanaa äitienpäivää! Upeita kuvia jälleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tarja. Huomasin, etten ollutkaan aiemmin käynyt blogissasi ja korjasin nyt asian: sieltä vasta löytyikin upeita kuvia!

      Poista
  5. Ihanaa Äitienpäivää myös sinne - kyllä kelpaa noiden maisemien keskellä sitä viettääkin♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti!! Kokonaiskuva ei ihan vielä ole täydellinen, mutta valikoiva katse on keksitty ;)

      Poista
  6. Kauniita yksityiskohtia. Lempparini on tuo siniharmaa verkko punamultaisella seinällä. Onneksi paikassa oli paljon romua, sehän on kuin Aladdinin luola. Mutta tunnistan myös tuon turhautumisen, kun muutin tähän taloon oli täällä kaikki paikat väärällään tavaraa. Sain sellaisen yliannoksen, etten voinut pariin vuoteen mennä kirpputorien lähellekään. Tuosta suuresta sirkelinterästä saisi hienon pöytätason vaikka kukkaruukun alle :)
    Mukavaa äitienpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, välillä tavaran määrä turhauttaa ihan oikeasti ja odotas vaan mun seuraavaa postausta ;)

      Ihan mahtava idea tuo sirkkelitaso. Päätinkin, että jotain kivaa siitä pitää keksiä kun on niin upeasti ruostunut. Meinasin ripustaa terän vajan ulkoseinässä olevaan naulaan, kunnes tajusin, että a) naula on vanha ja ruosteinen ja b) terä painaa hirmuisesti, joten jätin ripustamatta: giljotiini-idea hylätty :)

      Poista
  7. Verkot ovat kauniita katsella ja vielä ihanampia, jos niitä jaksaa käyttää. Tuoretta kalaa, nam!
    Ihana fiilis kuvissa, kyllä se kokonaisuus muokkautuu pikkuhiljaa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos RK ja odotapa, kalastusaiheinen postaus tulossa. On tehnyt mieli kirjoittaa kalastuksesta jo jonkin aikaa, mutten ole ehtinyt. Saas nähä :)

      Poista
  8. Hyvin nähty!!
    Sinullahan on kauneytta ympärillä vaikka kuinka, täytyy todella vain pysähtyä huomaamaan se.
    Pitääköhän se oma huomioni muidenkin kohdalla piakkansa, että kun on kamera kädessä, maailmaa katsoo jotenkin toisenlaisin silmin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä, täytyy osata pysähtyä. Kyllä se varmaan on niin, että kuvaamismielessä kun liikkuu, katsoo eri tavalla. Siksi kai kuvaaminen onkin niin hauskaa, että se myös opettaa katsomaan.

      Poista
  9. Nuo kuvat eivät paljon sanoja tarvitse...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sara, eipä kai!

      Poista
  10. Täydellinen valitseva kauneudenkatse :) Tuon kaltaista katsomisen terapiaa tarvitaan välillä meilläkin päin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä tarvitaan kai joka paikassa joskus! :) Meillä ehkä harvinaisen paljon juuri nyt!

      Poista
  11. voi miten ihania kuvia oot ottanut, mie tykästyin tuohon , missä auringonvalo tulee seinien raosta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joo se on hauska, ihan kuin olis ledivalot asennettu ;)

      Poista
  12. Upeaa miten löydät kaiken sen kaaoksen keskeltä näin upeita tunnelmia ja jaat ne meille. Upeita kuvia :)

    VastaaPoista
  13. Kyllä ne kasat siitä, usko pois! Viimeisiä itsekin potkiskelen ja olen päättänyt tehdä niistä permakulttuurin mukaisia hassuja yrttiympyröitä sun muita peittämällä hiekkatiilisavisahanpurut lehdillä, mullalla ja istutuksilla... maisemoin ne uuteen uskoon ja ruuaksi:) Teillä on kaunista ja miten hauskoja siivous- ja rojumuistoja sitten joskus muisteltavaksi!

    VastaaPoista
  14. Jopas onkin kauniita pilkkuja! :) Ihan justiinsa minunkin makuuni.

    Minä olen koitellut siirtää rojukasoja vähän sivumpaan ja peittää jotenkin kauniisti vähän nätimmillä pressuilla. Ihan vain omaa silmääni ajatellen, muut eivät (ihme kyllä) tunnu kiinnittävän niihin juuri mitään huomiota. En tiedä, ehkä se on joten kuten toiminut :) Parasta tietysti on aina kun jonkun kasan saa pois kokonaan. Näin reilun neljänkin vuoden jälkeen on vielä kaksi pressukasaa jäljellä… Tosin niissä on enää lautaa ja kivituhkaa, huh.

    VastaaPoista
  15. Kiitos Ammari, Maarit ja Taru! Toivon todella, että aika kuultaa myös rojumuistot, kuten Maarit uumoilet! :))
    Ja Taru, älä viitsikään manata, että ne olisivat meillä vielä neljän vuoden jälkeenkin!!

    VastaaPoista
  16. Hyvät kuvat kauniista esineistä!

    VastaaPoista

Kiva, kun jätit viestin!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...