Niin ne vaan päivät vierivät enkä näköjään ennätä tänne kaikkea kivaa jokaiselta päivältä kirjoitella, mutta nyt vihdoinkin viimeksi lupaamaani aiheeseen: Lajittelimme pienen suolavajan sisällön. Lopputuloksena oli viisi jätesäkillistä roinaa ja hieman poltettavia jätteitä. Talteen otimme tietysti kaikki tilan elinkeinoon liittyneet tarpeistot. En tajunnutkaan, että noita vanhoja verkkojakin vajassa oli vielä niin paljon säilössä. Niitä meillä on entuudestaan ollut käytössä ja koristeena ihan riittävästi. Ja nyt on siis hieman lisää :).
Vajassa oli purnukoita, tervattuja köysiä ja sen sellaista. Perällä oli iso kasa vanhoja puulaatikoita sekä hieno tynnyri, joka otettiin nyt esiin ensimmäistä kertaa ja vietiin toistaiseksi venevajaan säilöön. Tynnyri on yhtä nukkaantunut suolasta kuin puretut ulkolaudat, joten tämä lienee viimeisiä tilaisuuksia pelastaa sekin.
Pari vanhaa säkkiä löytyi myös. Toisessa on hieno ankkurilogo ja Portugalin Faron tekstistanssaukset. Näiden lisäksi tilalla on muutamia kiinnostavia vanhoja laatikoita ja tuotepakkauksia, jotka logojensa mukaan ovat tästä näkövinkkelistä käsin peräisin aika eksoottisista paikoista. Ja tavallaan niissä tuodut tuotteet ovat päätyneet aika eksoottiseen paikkaan lähtöpisteestään. Hauska ajatus.
Hirsityöt on vajassa saatu valmiiksi. Eiköhän rakennus siinä seiso taas tulevat 50 vuotta, ellei pidempäänkin :). Seuraavaksi on vuorossa koolausten teko ja sitten laudoitus. Pääsisinpä jo pian maalaamaan seiniä! Teimme yhtenä päivänä retken Hankoon ja haimme vajaa varten pönikän hyväksi havaitsemaamme Hangon värin punamultaa.
Puran odotustani mustikkametsällä.
Siitä iloiten,
Voi että. On teillä aina kova duuni myös irtaimiston sortteeraamisen kanssa. Mutta komeita aarteita on jälleen löytynyt, mikä sen parempi palkinto!
VastaaPoistaToivon, että pääset pian myös maalipurkeille - taitaa jo maalaussormia syyhyttää ❤️
totta, lajittelussa kului kyllä monta päivää ja vielä osa tavaroista ihmettelee, että mihinkäs me kuulutaan… :)
PoistaTaru, olen pari kertaa yrittänyt lukea blogiasi, mutta jostain syystä nettiselain lopettaa toimintansa, kun avaan blogisi ja heittää minut kokonaan ulos netistä. Tosi outo juttu, mutta tätä ei ole tapahtunut missään muussa blogissa ja nyt yhtäkkiä useaan otteeseen siellä sinulla :((. Ajattelin mainita asian tätä kautta, mutta täytyy jossain vaiheessa yrittää paneutua asiaan, että miksi Safari käyttäytyy näin.
Eikä? No onpas merkillistä ja harmillista :( Safaria mäkin käytän, sekä koneella että puhelimella (iPhone 6), eikä mittään ongelmaa. Leiskan kylläkin olen hiljattain vaihtanut tyystin toisenlaiseksi, täytyy johtua siitä. On ehkä(?) vähän "raskaampi", joten joku latausonkelmakin voipi olla.
PoistaKiitos kovasti kun vinkkasit! Täytyy itekin tutkia, olisko jotain mitä voisin säädellä.
Kas noin. Mobiilissa on nyt kevennetty ja leiskaton versio :) Toivotaan, että probleema ratkaistui sillä :)
PoistaUpeeta, että nuo kaikki aarteet on siellä tallessa, vaikka oma työnsä niiden raivaamisessa ja läpikäymisessä varmasti onkin. Mutta mikäs siinä historian lehtiä havisutellessa työn lomassa 😊
VastaaPoistajust näin, siivoaminenkaan ei ihan tunnu siivoamiselta, kun samalla voi tutkia kiinnostavia juttua ja miettiä tavaroiden menneisyyttä. Mietin juuri sitäkin, että blogiin onneksi taltioituu kaikki se tieto, että mistä meillä mikäkin löytyi. Kun rakennuksia on paljon ja tavarat siirtyvät lopulta paikasta toiseen, tämä tieto unohtuu omastakin päästä, mutta se voi joskus olla kiinnostava yksityiskohta.
PoistaTodella upeita löytöjä!
VastaaPoistaKiitos Marru :)
PoistaJossain vaiheessa tässä blogissa näen siis vajan seinää. Toivottavasti myös kukkia ja tyrnejä. Hienoja löytöjä. Hyvää lomaremontoinnin jatkoa. Lukija
VastaaPoistaKyllä vaan, ja toivottavasti näen minäkin pian vajan seinää ;). Eteneminen on aikalailla Mikosta kiinni. Pitäisi selvittää, milloin on tyrnien istutusaika en ole netistä löytänyt tietoa. Tai ehkä näin kesällä vielä voisi istuttaa… Mutta juttua tulee heti, kun asia etenee.
PoistaVoi mitä löytöjä, upea tynnyri! Maurokin on mukana 😅
VastaaPoistaKyllä, tässä kohtaa kun kuvasin tynnyriä, Mauro näytti siltä, että ikään kuin vaivihkaa osui kameran eteen, mutta siihen se jäi komeilemaan pitkäksi aikaa eikä väistynyt kuvaamisen tieltä :).
PoistaUpeita löytöjä.
VastaaPoistaKiitos, minusta nämä tilaan kuuluvat esineistöt ovat ihan parhaita!
PoistaTeillä tuntuu löytyvän mitä upeampia aarteita, onni että siellä häärää ihmiset jotka osaavat niitä arvostaa!!
VastaaPoistaVoi kiitos, kiva kuulla, että ajattelet näin! Yritämme kunnioittaa joka ikistä löydöstä ja melkoinen dilemma se perkaus onkin, että mikä on arvokasta ja mikä rojua. Rojuakin aina nurkkiin kertyy.
PoistaVoi huokaus, miten ihania esineitä. Täällä vain katselen kuvia ja huokailen ihastuksesta. Mielenkiintoinen esine on myös tuo tervattu kapeampi tiinu (vai mikä lie nimeltään). Mihinköhän sitä on käytetty?
VastaaPoistaMukavia mustikkareissuja ja loman jatkoa sinne!
Arjen ja käytön patinoimia, mutta juuri siksi aika hienoja kippoja ja laatikoita minustakin. Määrä voisi tietysti olla vähän maltillisempi, mutta eihän näistä raaski luopua :). Mietin ihan samaa ja en tiedä, mitä tuossa kapeassa tiinussa on säilytetty. Se ei ole ollut ainakaan ihan hiljattain viimeksi käytössä, joten veikkaan, että sitä on ehkä käytetty joskus aiemmin esim. jonkin ruuan säilömiseen. Se ei ilmeisesti ole ollut käytössä ns. normi kalastuspuuhissa. Kiitos Anu!
PoistaJa taas löytyi mielenkiintoista tavaraa! Te voisitte perustaa kalastusmuseon :-)
VastaaPoistaKyllä voitaisiin, arvaa onko käynyt mielessä? Vaikka en kyllä halua kuormittaa tätä kansaa enää yhdelläkään kotiseutumuseolla. Johonkin nämä pitäisi saada näytille, mutta joku raja sentään "koriste-esineiden" ripottelussa sinne tänne :).
PoistaPerustakaa semmonen majoituspalvelu, jossa noi tavarat ei oo koriste-esineitä vaan käyttöesineitä. Original Fisherman's Survival Camp :-)
Poista:) Viikkopakettin hintaan sisältyy myös muutama päivä torpan kunnostusta aidon fiiliksen tavoittamiseksi ;).
PoistaVoi mitä ihanuuksia!
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaUskomaton aarreaitta kyllä! Miten edes maltatte olla koko ajan penkomatta :)?
VastaaPoistaNuo puiset vakat (vai mitähän ne on nimeltään) on ihan superihania. Ja laatikot tietty. Ja säkit.... jaajaajaa. Kaikki.
Usko pois, aika paljon on aikaa käytetty penkomiseen ihan vapaaehtoisesti, yhä uudelleen ja uudelleen. Alkupäästä tavarat unohtuu ja monta asiaa olen löytänyt toistamiseenkin, niin hullulta kuin se kuulostaa ;). Mutta jossain vaiheessa aina pitää lopettaa päämäärätiedoton penkominen ja joka rakennuksessa tehdä ihan perusteellinen inventaario ja nähdä se vaiva oikein kunnolla. Nyt on tämäkin tehty, enää kaksi rakennusta jäljellä :).
PoistaUpeita löytöjä!
VastaaPoistaKiitti Sussi!
PoistaUpeita! Miten mahtavaa, että edelleen löytyy kaikkea wanhaa. Mä en tuosta suolavajasta muistakaan lukeneeni ennen kuin nyt, kun teit postaukset siitä. Nuo kaikki löydöt on niin käsittämättömän hienoja!
VastaaPoistaJa hieno oli se kirjeekin. Niin liikuttava! Viestejä menneisyydestä <3
Joo vaja on ollut meillä tähän asti vaan sellaisena rojuvarastona, eli näiden vanhojen aarteiden eteen ollaan tuupattu kaikenlaista työkonetta ja muuta. Nyt, kun vajan kunnostus on käsillä, oli hyvä inventoida kaikki. En olekaan aiemmin tästä mitään postannut. Kun vaja valmistuu, on kiva pistää sinne omatkin tavarat ihan uuteen järjestykseen. Odotan jo sitä! Kirje on jäänyt mieleeni pyörimään. Viesti menneisyydestä on aina ihan mahtava löytö :)
PoistaOijoi miten ihania asioita täällä onkaan! Tynnyreitä löytyy itseltäkin ja muutakin vanhaa tavaraa, verkkoja, jos verkon kohojakin niin norjalaisia palloja kuin suomettuneita korkkejakin..
VastaaPoistaVoi kiitos! Vanhat kalastusvälineet ovat kyllä niin hienon näköisiä. Tynnyreitä ottaisin mieluusti lisää, istutuksiin ja muuhun käyttöön, mutta iloitsen tästä yhdestäkin, joka löytyi :).
PoistaAah, lisää hienoa esineistöä tilan historiasta! Kesäkirje jäi mieleeni, ajatella, että se oli säilynyt! Olisko sielä pientä rakennusta, mihkä saisit esille näitä kauniita esineitä? Peukutan museolle ;)
VastaaPoistaHee, sittenkin liian vähän rakennuksia - ei ole tilaa museolle! Ehkä hyvä niin :)).
PoistaSuolavaja olisi pieni, mutta se tulee ahkeraan varastokäyttöön, joten sinne tulee varmasti myös uutta tavaraa maalipurkeista työkaluihin. Venevajaan saamme kuitenkin aivan varmasti tätä tarpeistoa esille sitten, kun sieltä taas saadaan nämä työkalut valmiiseen suolavajaan. Venevaja olisi kiva pitää siistinä ja edustavana ja tilan henkeen hyvin sopii, että näitä vanhoja tarvikkeita on esillä siellä.
Rakastan sarjaa Myrskyluodon Maijasta.Esineistöstä tuli niin samanlaisia näkymiä ja fiiliksiä, kuin sarjassa oli.
VastaaPoistaJään mielenkiinnolla odottamaan, miten sijoitat ja mitä ihanaa niistä keksit.
Minusta on niin hienoa, että kaltaisenne ihmiset kunnostavat näitä ihania vanhoja paikkoja vanhaa kunnioittaen ja rakastaen.Kun on niitäkin, jotka ostavat maiseman takia ja pistävät kaiken matalaksi ja rakentavat uutta ja steriiliä.
Voi kiitos, ihana kommentti ♥. Kyllä mekin ihan alussa jouduimme pari ajatusta vaihtamaan ja pohtimaan, että ovatko rakennukset enää pelastettavissa. Onneksi tällainen kansanrakentaminen on suht helppoa, eli korjaus onnistuu monilta osin itse tehtynä. Ei punamultamiljöötä voita mikään ja tilan tarpeisto on piste i:in päällä :). Ilman tätä irtaimistoa ei kokonaisuus olisi niin kiinnostava.
PoistaAah, mitä aarteita!
VastaaPoistaJa aina yhtä ihana Mauro mussukka :)
Kiitos :)
PoistaHienoja löytöjä. Vanhoissa tavaroissa on "se vika", että jokainen esine on jollain tavalla ainutlaatuinen ja arvokas. Mitään ei siis voisi/haluaisi heittää pois. Meillä on vuoden sisään tyhjätty lähipiirissä kaksi omakotitaloa, joiden kätköistä on löytynyt kaikenlaisia "aarteita". Vanhalla laudanpätkälläkin on tarina, jota olisi mukava jatkaa. Ja sitten ovat ne kaikki kipot ja kupit ja taulut ja kirjat... No, meidän tilanteessa aarteistoon on ollut pakko suhtautua välillä kylmäkiskoisesti. Teillä sen sijaan on ihailtavaa taitoa ja mahdollisuuksia saada tarinoille jatkoa. :)
VastaaPoistaps. En olekaan tainnut aiemmin ehtiä kommentoida lehtijuttua, joka oli niin kauniisti kuvattu. Kiva, että hieno ja aito Villa Idur on esillä <3. Ja taannoinen juhannusjuttusi täällä blogissa oli kuvineen ihanan lämminhenkinen. Mukavaa kesän jatkoa Pilvi!
Voi kiitos kivaata kommentista! Mekin olemme kyllä aikalailla kouliintuneet tässä matkan varrella. Kaikkea ei vaan voi säilöä, mutta toki nämä alkuperäisaarteet talletetaan visusti! Tuntuu, että sitä mukaa kun täältä saarikodista irtaimisto löytää paikkansa, tulen myös ykköskodissa aina vain puritaanisemmaksi ja heitän kaikkea mahdollista pois. Elämä järjestykseen :). Kiva oli kuulla, että tykkäsit jutusta!
PoistaHauska juttu että esineet, jotka ovat aikoinaan olleet ihan jokapäiväisiä tarve-esineitä aiheuttavat nykyään niin valtavaa ihastusta. Mitäköhän tänä päivänä pitäisi säästää, että niitä tulevaisuudessa ihasteltaisiin.
VastaaPoistaOlet ihan oikeassa. Ei varmaankaan kannattaisi säästää puoliakaan siitä, mitä nykyisin nurkkiin kerääntyy ;).
PoistaKylläpä olet taas tehnyt upeita löytöjä! Mikä onni, että tila sai teidät asukkaaksi ja ymmärrätte arvostaa tuota kaikkea vanhaa mitä siellä eteenne tulee.
VastaaPoistaVoi kiitos kauniista kommentosta :)
PoistaMielettömiä aarteita!! On varmaan huikeaa löytää tuollaisia ja käydä niitä läpi ajan kanssa. Ihan samaa mieltä NJ:n kanssa - ihanaa, että vanhat aarteet tulevat löydetyiksi ja osaatte arvostaa menneen maailman aarteita ja tarinoita. <3
VastaaPoistaOi mahtavia aarteita! Upea pala saariston historiaa teillä on säästössä. Noi kaukaa tulleiden tavaroiden tarinat olisi mahtava saada tietää. Kiinnostavaa mielikuvitella, miten silloin aikoinaan on ihmiset ja tavarat matkanneet.
VastaaPoistaIloista alkanutta viikkoa sinne:)