lauantai 12. marraskuuta 2016

Nahkatuolien värinvaihdos

Yhyy, nyt katkesi kulkumme saareen; Mikko kävi vielä heittämässä tilalle talvihyvästit tässä viikolla. No, tavallaan kulku- ja käyttötauko on hyväksi meille: on aikaa vetää henkeä, lähteä suunnittelemaan seuraavan vouhotus- ja touhotuskauden tekemisiä ja välillä pistää ykköskotiakin järjestykseen. Voinette kuvitella, että koti 1:n on jatkuvasti kovin vähällä huomiolla ison saarioperaation vuoksi. Samalla tuntuu siltä, että olen tuon koti 2:n myötä saanut ihan uuden asenteen itse tekemiseen, jota voi nyt hyödyntää ykköskodissakin. Nykyisin tulee tartuttua asioihin, joita ennen pidin ylitsepääsemättömän työläinä. En siis malta olla esittelemättä aiemmin syksyllä tekemääni tuunausta, vaikkei se Iduriin suoraan liitykään. 


Aloitin jo muutama kuukausi sitten ykköskodissa karsimisoperaation, joka on edennyt kirjojen kautta liinavaatteisiin, vaatteisiin, cd-levyihin ja lopulta kalusteisiin. Minulla on ollut äidiltäni saatuna kolme italialaista kromijalkaista mustaa nahkatuolia, joista en ole ikinä pitänyt. Niinpä kysymys siitä, tulisiko ne hävittää, tuli nyt lopultakin eteen. Tuolit ovat olleet varastossa sisustukseen sopimattomina yli kymmenen vuotta. Aloin miettiä, että missä tuolit voisi myydä, mutta myyntinäkymät olivat heikot, sillä nahka oli vioittunut jossain taannoisessa maalaushommassa. Tuoleista ei siis ole tosiaankaan pidetty huolta, kun niitä on käytetty remppakalusteina. Ne ovat kuitenkin italialaista designia ja alun perin maksaneet paljon (tästä äitini on jaksanut muistuttaa), joten en edelleenkään raaskinut niitä heittää roskalavallekaan.

Jostain keksin sitten nahan maalauksen. Sisustusperiaatteeni kantavana voimana ykköskodissa ovat ruskeasävyiset luonnonmateriaalit, joten lähdin miettimään, josko tuolien maalaus onnistuisi. Jos ei onnistuisi, saisin lopulta syyn heittää tuolit menemään tai vain lahjoittaa ne kierrätykseen. Menetys ei olisi suuri.



Löysin Askarellista Helsingistä nahkamaalia ja oli muuten hauskaa, kun siellä törmäsiin erääseen puolituttuun, jonka kanssa naureskelimme, että hahaa, keski-ikäiset naiset törmäävät nykyisin askartelukaupassa: mitä se kertookaan nykyajasta : )). 

Ostin kolme pientä purkkia ruskeaa maalia sekä kunnollisen litteän siveltimen. Aloitin valkoisten maalitahrojen poistolla, ja tämän suoritin kynsilakanpoistoaineella (saa nauraa). Tämän jälkeen pesin tuolit astianpesuaineella. Valkoiset tahrat eivät lähteneet kokonaan ja hinkkaus hiukan kulutti myös nahan mustaa väriä pois.

Tällainen oli lähtötilanne putsauksen jälkeen



Katselin Youtubesta tutorial-pätkiä nahanmaalauksesta ja yritin toistaa huolellisesti videoista omaksumiani manööverejä. Eli, ensimmäisen kerroksen levitin todella ohuelti ja huolellisesti. Pinta-ala tuoleissa on pieni, joten ensimmäinen kerros oli hetkessä valmis.



Ensimmäisen ja toisen maalauskerran välissä pidin ohjeiden mukaan 48 tunnin kuivumistauon, jonka jälkeen ohensin hieman maalia vedellä ja maalasin toiseen kertaan. Se, että nahkamaali on vesiliukoista, oli yllätys ja todella helpotti työtä. Jo toisen kerran jälkeen valkoiset maalitahrat menivät hyvin peittoon. Hämmästyttävää. 


Kaikkiaan maalasin tuolit kolmeen kertaan. Ainoa miinuspuoli oli se, että Askarellista tai muualtakaan en löytänyt aivan haluamaani ruskean sävyä. Tämä, jota käytin, oli makuuni aavistuksen liian liilahtava.



Tein kuitenkin oman erikoiskäsittelyn tuoleihin vielä lopuksi: plankkasin ne ruskealla kenkämaalilla, kiillotin kankaalla ja suihkutin kenkin tarkoitettua suojaspray:ta pinnoille, ettei istujan vaatteisiin tarttuisi tuolista kenkäplankkia. Ja hyvin ovat tuolit toimineet nyt kuukauden!




Edelleen mietin, maalaisinko kromijalat jollakin messinkimaalilla vai jätänkö näin. Tuleeko liian krumeluuri messingin värisenä..? Kromijalat ovat toki aavistuksen kasarityyliset, mutta toisaalta huomaamattomat, eli menettevät ne tämän ruskean päällisen kanssa kuitenkin jo huomattavasti paremmin kuin mustan kanssa.

Kannatti yrittää, muodonmuutos oli todella edullinen ja helppo. Nyt tuolit saa paremmin myydyksikin, jos syystä tai toisesta näistä haluaisi vielä luopua, mutta kyllä ne nyt löysivät paikkansa meiltä toistaiseksi!


Mukaviin tuunaustunnelmiin,



29 kommenttia:

  1. Hienosti tuunattu - itse olen nahkamaalilla ainoastaan kenkiä maalannut ja siitäkin on yli 30 vuotta aikaa;)
    Tuo krominväri on hieno, mutta jos se sotii muuta värimaailmaa vastaan, niin onhan esim. antiikkimessinki - se ei ole liian krumeluuri. Mutta sopiiko se noiden tuolien tyyliin, onkin jo toinen juttu;)
    Hyvää viikonloppua ja isäinpäivää, Pilvi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti!! Se on varmaan just niin, ettei näitä tuolinjalkoja kannata lähteä enää maalaamaan just tyylillisistä syistä. Samoin sinne, hyvää isänpäivää°

      Poista
  2. Uskon, että saaren uskomattomien projektien jälkeen, tuolien kunnostus tuntuu ihan "kakunpalalta" samalla mitenkään väheksymättä tuoliprojektia. "I know the feeling!"
    Kyllä kannatti. Tuoleista tuli upeat. Tuota kynsilakanpoistoainetta meilläkin käytetään mitä omituisempiin asioihin. Kenkäplankkia en kuitenkaan olisi uskaltanut kokeilla.
    Itse jättäisin kromijalat tuoleihin. Ne ovat raikkaat. Messinkisinä voisivat "mennä tukkoon"??
    Hauskaa Isänpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehee, olet ihan oikeassa, tämä tuntui pikkujutulta, vaikka tiedän, että joskus olisin ajatellut tätä isona vaivannäkönä. Siedätyshoito on tepsinyt :). Kokeilinkin kenkäplankkia ensin ihan pienelle alueelle - selkänojan takapuolelle. Kun sävy muuttui astetta paremmaksi, uskalsin vetäistä joka paikkaan :). Kiitos Irene kivasta kommentista ja olet varmaan oikeassa noiden kromijalkojenkin suhteen!

      Poista
  3. No just. Sillä välin kun meikäläinen kuluttaa tuoleja valokuvakursseilla, siellä on projekti poikineen meneillään. Saisinpa itsekin itsestäni irti jotain vastaavaa, mutta kaikki pienetkin kunnostus- tai muut hommat on jääneet ihan vaan ajatuksen tasolle ja ovat aina vaan sitä kuuluisaa alottamista vaille valmiina (kuten nyt vaikkapa reilut kaksi vuotta sitten purkamani pikkuveski, johon olen kyllä JO ostanut laatat sun muut valmiiksi ja tuonut ne noin vuosi sitten vintin rappusille vähän niinkuin siihen hollille, mutta ne viimeiset metrit tuntuu olevan mahdoton matka sieltä rappusilta veskin lattiaan. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa...)

    Mulle tuli iloinen mieli tuolien puolesta. Vähän samanlainen fiilis kuin siitä kun saa aikaiseksi plankata kuluneet kengät tai öljytä kuivuneet terassilaudat. Sitä kun ei omakaan nahka kauaa rasvaamatta kestä.

    Jalat antaisin olla kromin väriset. Messinki olis ehkä vähän liian messinki :). Ja mietin mustaakin, mutta se taas voi olla turhan jyrkkä. Eli parempi vaan antaa olla seuraavat kymmenen vuotta noin ja katsoa sitten uudestaan, mikä meininki :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hahaa, just niin: tuolinjalat voivat olla seuraavat 10 vuotta kromiset, hyvä idea :).

      Se on kumma juttu tuon motivaation kanssa, kun se iskee, mikään ei tunnu miltään ja siksi sitä juuri ihmettelee toisten aikaansaannoksia, kun itse ei ole motivoitunut samasta asiasta - kuten esimerkiksi sitä, että joku rohkenee ja raivaa aikaansa lähteäkseen valokuvauskurssille! Mulle se tuntuu isolta vuorelta. Ehkä en siis ole riittävän motivoitunut. Mutta ehkäpä vessamotivaatio vielä sullekin iskee, kuka tietää?

      Mullekin tuli tuolien puolesta iloinen mieli ja ylpeänä soitin heti äidille, että nyt sun antamat tuolit taas kelpaa! :)).

      Poista
  4. Kyllä nyt joku italialainen designeri pyörii haudassaan tai ehkä ateljeessaan jos sattuu olemaan hengissä ;-) Hyväthän niistä tuli! Jalat vois ehkä olla sopivammat messinkisinä...mutta saako niihin millään kulutuksen kestävää maalipintaa...? Ai että askartelukauppoihin kantsii mennä jos haluaa nähdä tuttuja! :-) Ei oo kyllä mulla toiminut, mun tutut ei taida olla kauhean askartelevaisia.

    VastaaPoista
  5. Tjaa, no enpä kyllä nyt yhtään ajatellut asiaa italialaisen designerin kannalta. Tosiasiahan on, että hän tietysti näki mustanahkaiset kromituolit tulevaisuuden klassikkoina! No, nyt olen "pilannut" nämä omat kappaleeni, mutta iloisin mielin katselen italialaisen designerin työn jäljen parantelua :D.

    Ai nyt pistit pahan, että messinkikö olisi sittenkin hyvä. Tuossa yllä jo ehdittiin äänestää kromin puolesta. Varmaan jollain spray-maalilla saa ihan kestävänkin, mutta pelkään, että messinkimaali näyttää keinotekoiselta. Pitäisi kai kokeilla sitä ensin johonkin muuhun pikkuesineeseen ennen kuin uskallan lähteä koittamaan tuoleihin. Kas, nyt yhtäkkiä tuoleista tulikin näköjään minulle kovin arvokkaat näin, kun jotain on omin pikku kätösin saanut aikaan!

    En ole itsekään askartelukauppojen vakiasiakas, mutta puolituttuni kanssa hörähdeltiin tälle käsillä tekemisen buumille, mikä vähän on ilmassa, vaikka hyvä buumi se on minusta!

    VastaaPoista
  6. Anonyymi22.15

    Tosi kiva muutos!
    Vaikka tämä blogi kertookin lähtökohtaisesti teidän ihanasta saaristopaikasta, niin mielelläni luen juttuja myös teidän oikeasta kodista. Varsinkin näin talviaikaan, kun muuten ainakin mökkirintamalla on aika hiljaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! En usko, että alan systemaattisesti kertoilemaan ykköskodin jutuista täällä, koska kerrottavaa kyllä saaresta riittää monenmoista. Mutta sivuavat aiheet kyllä etsiytyvät tänne - kiva jos pysyt kuulolla!

      Poista
  7. Mielestäni olivat mustina aika perus/kahvilatuolien näköiset. :)
    Loihtimasi väri toi niistä paljon stylemmät.Ja kromi ehdottomasti! :)
    Uusi väri myös näyttää keventäneen tuoleja.
    Näen jonkun siron patinoituneen puisen pikkupöydän,ja mustan graafisen keramiikkavaasin, jossa yksi suuri viininpunainen, linjakas kukka.
    Jos sallit kotikutosisustajan pidemmälle menneet ajatukset. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo näin on, olivat liian perustuolin näköiset. Nyt ruskeasävyisinä sopivat meidän sisustukseen, jossa on paljon eri sävyistä ruskeaa puun tai tekstiilien muodossa. Minunkin mielestän tuolien ilme keveni huomattavasti!

      Ihana mielikuva - vain tuo linjakas kukka puuttuu, muuten asetelma on jo valmis ;)

      Poista
  8. Onnistunut tuunaus! Tuo väri yhdistettynä kromiin tuo minulle mieleen New Englandiin sijoitetut elokuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kuulla ja onpa hauska mielikuva!

      Poista
  9. Tosi kaunista jälkeä! Ja miten mainion erikoiskäsittelyn keksit vielä päälle. Ihan varmasti kannatti vaiva, ja kivaakin tekemistä tuommoinen :)

    Mä silloin muinoin maalasin ne takkahuoneen keinonahkatuolit siihen tarkoitetulla suhumaalilla, mustasta valkoiseksi. Lopputulos osoittautui flopiksi, maalit lähtivät ajan kuluessa kulumaan rumasti. Pyh. Vaan tulipahan sekin kokeiltua ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jee, kiitos kommentistasi. Eikä vaiva kuules ollut edes kummoinenkaan. Maalin etsintä oli se suurin vaiva tässä. Maali levittyi vaivattomasti, joten se oli vaan hauskaa.

      ai, toivottavasti mun maalini kestää. Kyseessä ei ole kuitenkaan keinonahkatuoli, joten jos ihan aito nahka sitten pitäisi maalattunakin värinsä…? Toivotaan!

      Poista
    2. Kyllä sun jälki ja tuo maali näyttää paljon paremmalta :) Mulla oli varpisti vika siinä suhumaalissa. Ja hyvin todnäk myös keinonahassa, se kun ei ime sillain kuin nahka. Sun tuolit on ihan kuin uudet <3

      Poista
  10. Kylläpä teitkin niistä kauniin väriset <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos olet tätä meltä. Loppukäsittely oli sävyn saamiseksi ihan välttämätön, eli sain plankkauksella niistä pehmeämmän ruskeat kuin mitä maali oli.

      Poista
  11. Tulipa makee pinta tuoleille! (Tarttis varmaan kokeilla samaa hommaa punaisille keinupohjakengille, joissa miellyttää kaikki muu paitsi väri -mutta kiirekös tässä kun tuo talvi pilasi myös maallakulkumahdollisuudet 😂)
    Hmmm... jos sitten kuitenkin haluat joskus (kymmenen vuoden?!) kuluttua tehdä jaloille jotain, niin teeppä "pepit" ja kokeilepa ensin mustalla sähkärinteipillä miltä mustat jalat näyttäis. Ja ehdottomasti mattamusta 😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannatan kenkien maalausta tämän kokemuksen jälkeen! En ole kenkiä koskaan maalannut itse, mutta suurin osa netissä olevista tutorialseista koski kenkiä. Uskoakseni siis kengissä juttu toimii takuuvarmasti ja värillisellä plankkauksella voi ihan ronskisti sävyttää haluamaansa suuntaan.

      Mattamustat jalat alkoivat jo nyt houkuttaa. Kromi aavistuksen tökkii ja itse keksin vain tuon messingin, mutta entäpä mustat jalat… se voisikin olla vastaus! Kiitos ideasta!

      Poista
  12. Wau mikä muutos ja ei vaatinut, kuin vähän mielikuvitusta! Ihailen tapaasi tarttua kaikenlaisiin hommiin! Ja sinä se vielä onnistut aina kaikessa. Jalat voisivat olla hienot mustana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos :). Kyllä mustat jalat vois toimia - kiitos kannustuksesta.

      Poista
  13. Oi vau mikä muutos! Juutuubi on kyllä ehtymätön opettaja ja inspiraation lähde :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Olen oppinut tutorials-vinkin perheen miehiltä. Heille löytyy juutuubista aina apu asiaan kuin asiaan :D

      Poista
  14. Hieno muutos! Ai vitsit, tämä vähän inspiroi tarttumaan yksien muovisten terassikalusteiden maalaukseen. Nekin ovat italialaista designia ja hurjan hintaiset. Meille ne pelastettiin roskalavalta, mutta puhdistaminen on ollut liian iso haaste. Edes veneiden puhdistusaineet eivät ole tehonneet. Maalaus korvan taakse! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole ikinä miettinyt muovin maalausta, mutta aivan varmasti sillekin löytyy omat maalinsa, joten laita ihmeessä korvan taakse!!

      Poista
  15. Hyvä lopputulos - pidä vaan kromin värisenä jalat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ai että, jalat vieläkin vähän arveluttaa, mutta just nyt en aio niille mitään tehdä. Ehkä sitten kymmenen vuoden päästä mustaksi tai jotain, hehee.

      Poista

Kiva, kun jätit viestin!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...