maanantai 18. huhtikuuta 2016

Kevätsiivousta luonnossa ja sisällä


Viikonloppuna ahkeroimme lähinnä siivouspuuhissa. Jos muistatte, luontoäiti antoi meille loppusyksystä pienen ylimääräisen tehtävän. Tulviva vesi uitti naapurin rantaan kaikki pellolla olleet klapit ja muuta puutavaraa. Siivous jäi talven tultua kesken ja nyt jatkoimme klapien kanniskelua takaisin. Aivan järjetön juttu, että ensin joutuu kaatamaan puut, pilkkomaan ne, järjestämään kasoihin, keräämään taas hyytävästä vedestä rannalle, kantamaan vaikeakulkuisessa maastossa takaisin ja järjestämään uudestaan. Olemme saaneet ehkä puolet nyt siivottua ja täytyy sanoa, että harvoin ketuttaa niin paljon täällä puuhatessa - koska oikeastaan koskaan ei ketuta yhtään - paitsi siis nyt. Ihan turhaa, ylimääräistä työtä! Mahtaa tulla hyvät lämmöt nyt mökkiin, kun niin on puiden eteen tehty töitä. Eipä tehnyt mieli yhtään kuvata tätä savottaa.


Kurjuuden maksimointina lähdin lajittelemaan myös yhtä kaatopaikkaa metsässä, mutta edelliseen turhauttavaan pestiin verrattuna mieli oli korkeammalla. Jätesäkki kerrallaan metsä tyhjenee romusta - hitaasti, mutta varmasti. Tällä kertaa löytyi kaksi romuaarretta, maan sisässä patinoitunut ämpäri ja pieni pata. Ei sen kummempaa, mutta vähintäänkin niihin voi laittaa vaikka istutuksia.


Olisi niin ihana saada niittyalue kokonaan siistittyä ja lautakasoista puhtaaksi. (Eipä kuljettelisi enää Tuttavamme Tulva niitä sitten.) Jos suunnitelma pitää, tänä kesänä saamme kaikki rantarakennukset tältä erää valmiiksi. Viikonloppuna suunnittelimme, että siinä vaiheessa jäljelle jäänyt puutavara voidaan siirtää pois paraatipaikalta, esimerkiksi lähemmäs päätaloa. 


Lauantaina oli ihanan aurinkoinen päivä, joten onneksi juuri silloin oli kuistin siivousvuoro ja ikkuoiden pesu. Tuuletin tekstiilejä siivouksen ajan ulkona, vaikka kuistirempan jälkeen siellä on ollut kesät talvet todella raikas tuoksu. Ihana näky, kun kirkas kevätvalo tulvii sisään. Ja ajatella, kesällä se on vieläkin kirkkaampi!



Kuisti on suurelta osin minun toteuttama, joten mietin, olisiko jo aika ottaa itseäni niskasta kiinni ja huolehtia listat huoneeseen. Vanhasta takaa löysinkin jotain sopivia listoja, joiden maalausta saatan aloittaa jo ensi viikolla. Tarvitsisin myös jiirisahan kauniita kulmaliitoksia varten… Alla olevista kuvista näkyy, että listoja tarvitaan niin seinänkulmiin kuin katonrajaankin.


Illan aikana keli muuttui aika koleaksi ja koko seuraava päivä oli kovin sateinen. Olemme säiden armoilla, mutta mökissä on ihanan pehmeä lämpö. Naapurin rannan siivousta ei kuitenkaan kyetty enää  sunnuntaina jatkamaan. Joku raja sentään sään ja työn raskauttavuuden suhteen. Terveisiä ja kärsivällisyyttä siis sinne vastarannalle!



Sää olisi yhtä hyvin mennyt syksystä, mutta kyllä se lämpö sieltä vielä tulee.





46 kommenttia:

  1. Kivat löydöt teit metsästä :) Tuo kuisti on kyllä niin suloinen <3 Et välttämättä tarvitse jiirisahaa -meillä mies sahasi kodin kaikki listat käsisahalla sellaisen muovisen jiirijutskan avulla, ja ei ollut mun pilkunviilaussilmällä mitään valittamista lopputuloksesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Viherrilli! Ai mikäköhän se sellainen jiirijutska on? ;) Hommaisin sellaisen, jos tietäisin. Ehkä rautakaupassa osaavat neuvoa..?

      Poista
    2. Löytyi nimi, se on jiirilaatikko :D Esim täältä löytyy: http://www.biltema.fi/fi/Tyokalut/Kasityokalut/Sahat-ja-viilat/Jiirilaatikko-2000016919/

      Poista
  2. Noita kuistin verhoja jäin toviksi ihastelemaan. Pitsit ovat niin kauniita. Ja todella kauniisti kirjailtu tyynynpäälinen.
    Turhan työn tekeminen tympii - olen kanssasi presiis samaa mieltä. Toivottavasti urakkaa ei ole enää paljon jäljellä. Onneksi kesää kohti mennään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tämä lämmittää mieltä, koska verhoista olen aika ylpeä ;). Omin kätösin olen ne ommellut vanhoista pitsinpaloista. Myös tyynyliinat olen tehnyt, mutta kirjailtu kangas löytyi valmiina jostain Eurokankaan poistolaarista. Sanos muuta, olisi kiva päästä ns. turhan työn tekemisestä, kun oikeitakin töitä riittää, mutta eiköhän se saada tehtyä. Jee, kevät on ihanaa aikaa.

      Poista
  3. Olipa harmittava puu-urakka, meri osaa tehdä monenlaista kiusaa. Samanlaisia aarteita minäkin olen kaivellut navetan takaa metsiköstä. Ennen ei ollut jätehuoltoa ja kaatopaikka tehtiin pihapiiriin. Eipä ollut sellaisia jätemääriäkään kuin nykysin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meren mahdista yllättyy kerta toisensa jälkeen ja meille on tullut yllätyksenä näinkin isot vaihtelut vedenkorkeudessa, joskin viime syksynä nähtiin jonkinlainen poikkeusilmiö. Ne ovat lisääntymään päin :(. Näin se on, olen oppinut ymmärtämään näitä kaatopaikkoja. Mikä onni tästä näkökulmasta, että jätettä syntyi aiemmin vähemmän.

      Poista
  4. Tuo kuisti on kyllä todella ihana! Upeita ovat myös nuo ruosteiset aarteet :)
    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, minäkin tykkään niin tästä meidän "olohuoneesta". Ilahduin kovasti sangon löydöstä, kyllä siitä jotain kivaa keksii :)

      Poista
  5. Hatunnoston arvoinen savotta! Ymmärrän hyvin, että ketutti. :) Kun ajan olisi voinut käyttää muuhunkin eteenpäin vievään.No, tällaista tämä elämä välillä on.
    Tuo kuisti on syötävän kaunis! <3 Ja hienot löydöt metsästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, kun löytyy myötäeläjiä ;). Jaksaa painaa homman paremmin loppuun! Aina ei kaikki ole niin suunnitellun tehokasta, vaan tulee yllätyksiä.

      Voi kiitos, halusinkin kuistiin vähän sellaista pirteän iloista särmää ja se taisi onnistua :).

      Poista
  6. Tuo kuisti, miten se voi olla niin kaunis - juuri minun makuuni!! Meidänkin tontilla on niin paljon siivoamista, kaikki roskat on ennen heitetty sinne. Ollaan kyllä aloitettu, mutta paljon vielä jäljellä. Varmasti ketutti, turhaa ajanhukkaamista, varmasti teillä olisi järkevämpääkin tekemistä. Kas, sinä se aina löytöjä teet mitä ihmeellisimmistä paikoista, upeat! Ei vaadi muuta kuin kesäkukat niin kyllä on kauniit! Tästä tuli taas inspis mennä kaivamaan omaa pihaa, tosin viime kesänä löytyi vain pelkkää roskaa ja rikkimenneitä esineitä ;)

    VastaaPoista
  7. Niin kiva kuulla! Täytyy myöntää, että kuistilla on jotenkin aina kesäinen tunnelma ja sellaista kepeyttä juuri tavoittelin.

    En tiedä, kuinka monta vuotta jätteiden keräämiseen menee, mutta toisaalta olen hyväksynyt sen, että se kestää: teen siivousta armeliaan hitaasti vain silloin tällöin, kun saan puuskan ja puuska tulee ehkä kerran, pari vuodessa :). Enpä ole yleensä minäkään löytänyt kaatiksiltamme yhtään mitään ehjää, vaikka löytöjä muuten tuleekin tehtyä ;). No, ehkä muutaman kivan vanhan lasipullon. Ruosteämpäri oli kiva ylläri. Ah, kesäkukat ruosteämpärissä - täydellinen kontrasti!

    VastaaPoista
  8. Kuisti on todella kaunis! Meilläkin on noita metallikaatopaikkoja vielä siivoamatta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kohtalotovereita ollaan :)

      Poista
  9. Olisikohan jiirikotelo se, mitä voisit listojen sahaamisessa hyödyntää?

    Tsemppiä puiden takaisin noutoon.
    Kaunis ja niin iduurmainen on kuisti ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kiitos!! Kivaa kun on syntynyt käsit "idurmainen" :D

      Poista
  10. Todella kaunis tuo kuisti! Ihanan avara, mutta silti kodikas ja valoisa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännä kuulla ajatuksesi, koska oikeastaan kuisti ei ole avara, vain 11 neliötä. Mutta onhan sekin jo pienen huoneen koko ja mietin sisustelussa juuri sitä, että fiilis säilyisi avarana. Salaisuus on siinä, että kaikki huonekalut ovat siroja ja nykysyandardeja kampeampia tai lyhyempiä. Pöytäkin on tosi pieni, minkä huomaa aina, kun meinaa siihen jotain kattaa :).

      Poista
  11. Tuo teidän paikka on vaan niin kivan näköinen! Ja kuisti...

    Loputtoman rojun siivoamisessa on kuitenkin jotain kiehtovaa. Se, että pikkuhiljaa se tulos sieltä tulee. Ja pienetkin löydöt palkitsee. Tsemppiä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva kuulla, kiitos! Olet ihan oikeassa, romun läpikäymisessä on oma viehätyksensä.

      Poista
  12. Kaikki työ, minkä joutuu tekemään kahteen kertaan on kyllä tosi turhauttavaa. Mutta teillä on onneks sisua, niin ei jää hommat siitä kiinni.

    Ihana nähdä kuvia kuistista! Tulee mieleen monta sun aiempaa postausta, missä oot pohtinut sen yksityiskohtia.

    Sunnuntaikeli oli kyllä kokolailla hanurista. Niinkuin kaikkina muinakin päivinä sen jälkeen täällä ainakin. Miten voikin olla niin kosteaa ja koleaa, vaikka on muka kevät jo ihan pitkällä. Tai sit mieli on vaan kalenteria edellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä sitä sisua joutuu vähän etsimään, mutta joo, olet oikeassa ja kiitos kun muistutit :).

      Itsellänikin tuli mieleen kuistin tekeminen kaksi vuotta sitten. Se valmistui juuri juhannukseksi, ja sitten istuttiin siellä ihan polleena :).

      Sama täällä, karsea keli jatkuu, kylmä hyytävä tuuli - oikein sellainen kunnon vappukeli! Nyt oli kuule hyvin sanottu: oma kalenteri on vaan edellä, eli jotenkin sitä kuvittelee, että kuuluis olla jo lämpimämpää. Yritetään vaan malttaa!

      Poista
  13. Ihanalta näyttää ! Kuisti on tosi kaunis ja itselläkin sen siivous edessä. Viimenen kuva on niin kaunis.. Vesi on rauhoittava elementti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, kiva kuulla, että tykkäät. Sateellakin on idylliä, veden ropinaa mereen on rauhoittava katsoa...

      Poista
  14. Todella kaunis kuisti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, olen otettu :)

      Poista
  15. Kaunis kuisti ja ihanat verhot. Kolea sää on täälläkin, mutta tänään leikkasin ensimmäistä kertaa nurmikon, joten hiukan kuitenkin tuntuu jo kesältä, tai ainakin keväältä.

    Mukavia päiviä teille sinne saareen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla :). Hrrr, kun kylmä vaan jatkuu, mutta kyllä me kestetään, sillä kevät tulee väistämättä. Ajattelen sen niin, että luonto tarvitsee nyt kosteutta, kun kohta alkaa kuuma kesä ;).

      Poista
  16. Niin ihanat kuvat ja tunnelmat! Kevät ja siivotut nurkat ja teidän miljöö - oi joi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos kivasta kommentista!

      Poista
  17. Turhauttavaa tehdä samaa asiaa toistamiseen.
    Minua on turhauttanut kun muutamalta taholta olen kuullut / lukenut että veneen katto- ja seinäverhoilujen vaihtaminen onnistuu helposti itse kultakin veneen omistajalta. Taidetaan kipparin kanssa olla todellisia tumpeloita kun esteetikon silmään sopivaa lopputulosta ei tunnu millään syntyvän. Ja tällaiselle lyhytpinnaiselle aivan liian hidasta ja pikkutarkkaa piipertämistä. (syvä huokaus)

    Vaan kyllä oli ihanaa tulla tänne katsomaan viehättävää ja valoisaa kuistianne ja kertakaikkisen kaunista saari-idylliä :) Sateesta huolimatta tuo viimeinen kuva on vaan niin I H A N A. Punainen venevaja, meri, sateen ropina..... kunhan ei koko kesää ropise ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ainakaan pystyisi toteuttamaan veneen verhoilua itse - en tosiaan. Joten tuskinpa se ihan käden käänteessä käy… Tulee kyllä varmasti monin verroin edullisemmaksi itse tehtynä, joten pidän peukut pystyssä, että onnistut, vaikka sitten vähän hitaammin.

      Sanos muuta, kunhan ei koko kesää ropsuttele sadetta. Nyt sitä saa tulla ja silloin tällöin sateella on kiva ihastella uinuvia rakennuksia ja pisaroiden leikkiä. Mutta kohtuus kaikessa, kun on sateesta kyse! ;). Kiitos kauniista sanoistasi!

      Poista
  18. Ketuttaa vieläkin teidän puolesta tuo turha klapien keräilyurakka! No, minkäs tuollaisille vastoinkäymisille voi, ei auta kuin kirota ja hoitaa homma.

    Ihanalta näyttää tuo kuisti auringonvalossa! Ja metsäkaatisten raivaamisessa on tosiaan se hauska puoli, että jotain aarteita voi aina löytyä! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, päätin juuri että rekrytoin pojat hommiin noiden karkuriklapien kanssa :). Kiitos kovasti, kiva kuulla!

      Poista
  19. hienoja kuvia koko blogi täynnä :)
    Nuo aarteet mitä löysit on mainioita koristuksia puutarhassa, just vaikka kukkaistutuksissa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, ihana kuulla - kiitos :)

      Poista
  20. Kyllä teillä on niin ihana paikka minne piiloutua, kaikki se puuha (ylimääräinenkin) varmasti kannattaa ja palkitsee kun paikat kohenee kesä kesältä. Aurinkoista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä totta, paikat kohenee koko ajan ja onneksi on blogi, josta katsoa, mistä lähdettiin liikkeelle ;). Kiitos Johanna!

      Poista
  21. Niinhän sitä sanotaankin, että polttopuut lämmittävät usein kaksi kertaa... :) Ihastelin kauniita kuviasi "romulöydöistä", täynnä tunnelmaa. Ja kuisti on aivan upean kesäinen. Ihana odotella kesää Iduriin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, puiden ansiosta on hikoiltu ;)). Kiitos Päivi, pieni kuisti teidän upeaan valoverantaan verrattuna, mutta ihana ja riittävä "olohuone" kuitenkin :).

      Poista
  22. Anonyymi13.18

    Hei!
    Kuistista olisin kysynyt, että mikä maali sinulla on siinä punaisessa (entisessä ulko)seinässä? Meillä on samalla tavalla kuisti rakennettu "lisärakennuksena" entisen ulkoseinän jatkeeksi, mutta hirsiseinässä oleva punamulta irtoaa vaatteisiin ym. Pitäisi keksiä jokin hyvä ratkaisu...

    Todella kauniit verhot sinulla kuistissa, taidankin yrittää etsiä samanlaisia :-)

    Kiitos ja terveisin,
    Susanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, seinä on tosiaan punamultaa, eli ihan oikea talon ulkoseinä. Se kyllä pikkuisen irtoaa, mutta olen rakentanut sisustuksen niin, että seinä jää aina selän taakse, kun kuistilla oleillaan, ettei tule kosketuksia seinään. Punamultamaali siis oli seinässä jo olemassa, mutta jos nyt itse maalaisin sisäseinän, valitsisin varmaankin jonkin öljypohjaisen punamultaa jäljittelevän maalin, joka ei varise pois.

      Verhot olen tehnyt itse ommellen helmoihin vanhoja pitsejä, eriparisia. Se sujui ihan helposti - jopa minulta :). Toivottavasti neuvoista oli apua!

      Poista

Kiva, kun jätit viestin!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...