perjantai 20. marraskuuta 2015

Bysantin aarteet

Täällä ollaan taas linjoilla pienen tauon jälkeen. Idurin emäntä on nimittäin reissannut vähän liikaa työn puolesta viime aikoina ja poissaolon myötähän sitten kotipuolessa käytännön asiat aina vähän kasaantuvat. En ole siksi vähäisimmässäkään määrin ottanut stressiä blogista; kirjoitustauko on sopinut tähän väliin hyvin. 

Viime aikojen maailmantapahtumatkin ovat järkyttäneet ja pistäneet minut ihan konkreettisesti sanattomaksi. Edessä on vielä loppuvuodelle muutamakin työmatka ja olkoon turhaa luuloa tai ei, matkustaminen on käynyt minusta vähän liian jännittäväksi. No, minkäs teet, työt on hoidettava, vaikka mieluiten näkisin itseni juuri nyt vain Idurin erakkona. Järkytys liittyy kyllä enemmän uhreihin kuin omaan pelkoon, mutta turvattomuus on ihan uusi tunne työmatkailua ajatellen. 


Olin mm. viikko takaperin Istanbulissa (sinä viikonloppuna, kun siellä pidätettiin Isisin aktiivinen solu). Nämä kolme vanhaa kaakelia tarttuivat sieltä mukaani vanhan tavaran myymälästä. Nyt mietin, muistuuko terrori mieleeni aina kun näitä kiehtovia bysanttilaisia kuvia katselen. Ehkä, idän ja lännen verinen vastakkainasettelu on ollut maailmanpolitiikan pysyvä tila vuosituhansia. Ihmiskunta ei koskaan opi, ei sen paremmin länsi kuin itäkään.


Olen elänyt niukan tavarafilosofiani mukaan, eli ollut ostamatta oikeastaan yhtään mitään. Mutta matkoilta on joskus kiva ostaa mukaan jotain maan historiasta muistuttavaa, jos sattuu löytämään jotain autenttista. Toiselta matkalta ostin paikallista ruokaa, mikä on aina hyvä, käyttökelpoinen tuliainen. Nämä kaakelit maksoivat 4-5 € kappale, joten en vain voinut jättää niitä hankkimatta. Ajattelin, että ne voisivat päätyä venevajan seinälle kertomaan suurista meristä ja tarinoista kaukaisissa maissa :).


 Toivottavasti tulevat ihmiskunnan tarinat kääntyvät pian positiiviksi!

Turvallista, tavallista viikonloppua toivottelee,


36 kommenttia:

  1. Anonyymi22.43

    Ihana Pilvi, melko inhimillistä :)
    T. Tanja

    VastaaPoista
  2. Niinpä niin, ajat ovat surullisia monella tapaa. Matkusteluakin vaistomaisesti alkaa miettiä eri kanteilta. Toivotaan todellakin, että tilanteet rauhoittuvat ja jotenkin stabiloituvat.

    Kauniita kaakeleita olet löytänyt kauniista Istanbulista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiina, ei voi kuin toivoa.

      Poista
  3. Nämä viimeaikaiset tapahtumat maailmalla pistävät aika hiljaiseksi.. niin surullista ja kamalaa!
    Täysin ymmärrettävää, että haluaisit olla vain Idurissa erakkona.
    Kauniita kaakeleita olet tuonut matkaltasi ja niin Iduriin sopivia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Mia. Jännä juttu, kun löytää täysin toisenalisesta kulttuurista jotain meikäläiseen saaristolaistyyliin :).

      Poista
  4. Kauniita kaakeleita löysit matkaltasi. Tsemmpiä tuleville työmatkoille!
    Onneksi teillä on Idur, jossa saatte levätä maailman murheelliselta menolta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, nättejä olisi ollut vaikka kuinka, mutta päädyin näihin kolmeen :).

      Niinpä, mieli rauhoittuu kotipesässä.

      Poista
  5. Olen niin samaa mieltä kanssasi. Yhtään ei tee mieli matkustella, jos ei ole pakko, ja jotenkin oma koti tuntuu turvalliselta pesältä juuri nyt.
    Kauniit ovat nuo kaakelit. Ne kertovat omaa tarinaa.
    Täällä yön jälkeen maa on valkoinen - aamulla hymy hersyi suupieliin. Lunta, Ihanaa :)
    Ihanaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, minustakin näissä kaakelien kuvissa on tarinaa vaikka kuinka. Ihanaa, jos olette saaneet siellä nauttia jo ensilumesta! Täällä ei ole vielä siitä tietoakaan, mutta kaunista on ollut muuten.

      Poista
  6. Hiukan pistää ajattelemaan nämä maailman tapahtumat. Onneksi minun ei ole pakko matkustaa mihinkään, ja toisaalta, voihan kotinurkillakin tapahtua vaikka mitä.
    Ihanat kaakelit olet tuonut matkaltasi ja ne ovatkin sellaisia matkamuistoja, jotka vielä kotonakin näyttävät kivoilta, mitä ei ihan kaikista matkamuistoista voi sanoa!
    Oikein hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, ei pidä olla liian sinisilmäinen, etteikö koto-Suomessakin voisi jotain tapahtua… mutta toivotaan, että pystymme pysymään niin riippumattomina, ettei terrorismilla ihan ensimmäisenä osoiteta kaapin paikkaa täällä meillä.

      Joo, ainakin yksilölliset matkamuistot :).

      Poista
  7. Kauniita kaakeleita. Sopivat hyvin venevajaan tunnelmiltaan. Tämä maailmanmeno askarruttaa täälläkin. Pelolle ei saisi antaa valtaa, sitähän terroristit toivovat. Mutta turvattomuus, se tunne varmaan jäytää monia. Ja Ranskassa on turvatoimia lisätty kaikkialle, kouluihin, tavarataloihin ja ihmiset pohtivat mennäkö joulumarkkinoille, vai ei.
    Matkaan lähdemme mekin tiistaina.
    Hyvää joulunodotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä, eli on parasta vaan jatkaa elämää ja tekemisiään, kuten ennen. Oikein hyvää ja turvallista matkaa teille!

      Poista
  8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hups. Sain vahingossa poistettua oman kommenttini.

      Minäkin olisin mieluusti vain kotona. Pelkästään kotimaan sisällä matkustaminen tuntuu hiukan turvattomalta nykyään. Työt on kuitenkin hoidettava ja onneksi olet osaava matkaaja. Toivotaan sinulle turvaa matkoillesi ja ihan Idurin nurkillekin. <3 Laatat ovat kauniita, ehkä ne tuovat muistoina sen turvan tunteen siitä että olet päässyt perheen luo kotiin.

      Poista
    2. Hyvä idea, Helinä; ajattelenkin mieluummin näitä jatkossa turvallisuuden ja rauhan symboleinai :). On todellakin syytä arvostaa sitä turvallisuutta, mitä omilla nurkilla on!

      Poista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauniit laatat! Olispa tullut vastaan itsellekin, olisin hyvinkin saattanut ostaa.
      Ja kuten Helinäkin sanoi, toivottavasti ne todellakin muistuttavat vain kauniista Istanbulista ja onnellisesta kotiinpaluusta.

      Poista
    2. Juuri näin! Istanbul oli minulle uusi kokemus, mutta erittäin positiivinen sellainen (poislukien tämä turvattomuuden tunne). Voisin hyvin kuvitella matkustavani sinne uudestaan lomailemaankin joskus.

      Poista
  10. Kyllä viimeaikaiset maailman tapahtumat ovat panneet täälläkin mietteliääksi. Mistä tuo käsittämätön pahuus kumpuaa? Huoh! Toden totta, oma kotipesä tuntuu aina vain houkuttelevammalta paikalta. Ymmärrän hyvin, että epävarmuus hiipii ajatuksiisi, vaikka ei varsinaisesti pelkäisikään matkustamista.

    Nuo kaakelit ovat kauniit ja sopivat kauniisti venevajan tunnelmaan. Samoin kuin vanha kaunis lamppukin, se on oikea helmi upeassa tilassa. Mukavaa viikonloppua myös sinulle, Pilvi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kotipesä on maailman paras paikka! Kiitos, suunnittelen jo kovasti venevajan vintille pientä seinäasetelmaa, jonne nämä päätyvät :).

      Poista
  11. Joopa joo. Luin hiljattain Sinuhe Egyptiläisen toisen kerran elämässäni ja sama rytyytys oli Syyriassa menossa niihinkin aikoihin. Mitään ei koskaan opita, ihminen on lajina jotenkin epäonnistunut :-(

    Kauniit kaakelit olet kuitenkin löytänyt ja onneksi et joutunut reissussa keskelle mitään kahakkaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, ihminen on pahuksen epäonnistunut luomus, siltä aika ajoin kyllä tuntuu. Maailmanpolitiikassakin ne niin sanotut länsimaiset hyvikset on pohjimmiltaan pahiksia, kun miettii kaikkia konfliktien vaikuttimia - puhtaita viattomia pulmusia ei helposti näistä isoista kiistoista löydy...

      Poista
  12. Kun saamme pidettyä mielemme siellä uskon ja toivon puolella, emmekä anna periksi, kohti parempaa.. Ihana ajatus tuoda muistoja maailman periltä omalle rannallesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, olen kerännyt edellisiltäkin matkoilta jotain pientä Iduriin. Ajatus siitä, että ympärillä on miljööseen kuitenkin sopivia muistoja maailmalta, tuntuu kivalta.

      Poista
  13. Jotenkin tosi koskettavan näköiset laatat ❤️ Liekö tekstilläsi myös osuutta tunteeseen :) Tosi kauniit ovat myös.

    Harmittaa puolestasi, että työmatkoilla on tuollaistakin huomioon otettavaa :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, jotenkin minullekin tuli vähän kaihoisa olo siitä, että mihinköhän nämä ovat joskus kuuluneet…

      Kiitos Taru!

      Poista
  14. Oi miten kauniit kaakelit matkaltasi löysitkin, ja uskon että sopivat täydellisesti venevajan tunnelmaan ♥
    Viimeaikaisten tapahtumien myötä ovat monenlaiset tunteet ja ajatukset myllertäneet minunkin mielessäni.
    Toivon sinulle turvallisia työmatkoja jatkossakin ja oikein ihanaa joulunodotusta ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ansku - kiva kuulla, että mielestäsi nämä sopivat Iduriin :). Ja kiitos toivotuksista ♥.

      Poista
  15. Sama, vetää hiljaiseksi. Eikä oikein voi käsittää, miten tässä näin kävi, maailman ja ihmistenhän pitäisi kehittyä, eikä päinvastoin.
    Uskomattomat on löytösi! Voisiko niitä käyttää joskus Idurissa, kaakeloidessa, muiden kaakeleiden seassa, yksityiskohtina. Sellaista joskus näkee ja nuohan olisivat oikeat helmet tavallisten joukkoon;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, aika taantumusta on… :(

      Ideasi on hyvä, mutta nämä ovat tosi pieniä, mutta mietitään - ehkä!

      Poista
  16. Ymmärrän hyvin turvattomuudentunteesi, varsinkin kun työmatkoilleo n vaan pakko lähteä :/ Voimia, rohkeutta ja onnea reissuihin! Upeita aarteita olit tosiaan kaivannut. MInusta on jännittävää, että et pitäydi ihan pelkästään pohjoismaalisissa saaristolaisesineissä siellä Idurissa. Nuo kaakeilit ovat mystisen satumaisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Merenneito! Satumaisuus kuvastaa näitä kyllä todella hyvin, ties mitä ne minulle yrittävät kertoa - muistuu ihan lapsuuden sadut mieleen :). Yritän pysytellä turvassa.

      Poista
  17. Pelottavaa ajatella, että emme enää olekaan turvassa, täällä kaukana pohjoisessa. Maailma ja sen tuomat uhat lähestyvät vääjäämättä myös meitä.
    Luin juuri artikkelin Pariisista ja siinä ihmiset kertoivat, että yrittävät elää normaalisti. Sattuu sitten, jos on sattuakseen, eihän sitä voi koko ajan olla varuillaan, joskaan tietysti tyhmän rohkea ei saa olla. Tuossa ajatuksessa oli mielestäni kanttia, periksi ei saa antaa.

    Kauniit laatat olet löytänyt ♡

    Ja vielä asiasta kolmanteen, tämän vuoden Blossa glögin pullo tuo mieleeni Idurin, joko olette maistaneet? Maistuuko se myös Idurilta ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kyllä se on juuri näin ja toivotaankin, että arki normalisoituu Euroopassa ja tietysti muuallakin.

      Ei kuule olla vielä maistettu! Mutta täytyy ehdottomasti maistaa, niin kaunis pullo on ja sama ajatus on käynyt minunkin mielessäni ;).

      Poista

Kiva, kun jätit viestin!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...