keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Saamisen ja antamisen iloa

Viime viikonloppuna meillä ei rakennettu ollenkaan, koska Mikko sairastui ja lepäili enimmäkseen. Minä kyllä maalasin venevajan vintiltä kaksi seinää, molemmat kahteen kertaan, mutta pahus, unohdin kuvata hienot seinät  - kai siksi että muuten kyykin puolukkametsässä. Seinistä kuvia myöhemmin. Nyt haluan kertoa siitä, kuinka minua on ilahdutettu hiljattain kahdella lahjalla.

Sain yllätyssähköpostin Mialta, joka blogin lukijana on huomannut mieltymykseni vanhoihin, eriparisiin sinivalkoisiin astioihin. Mia oli huutanut huutokaupasta itselleen fyndlådan, löytölaatikon, ja siellä olikin hänen mielestään ihan Iduriin sopiva kuppi. Olin käynyt kuppia silloin Mian blogissa kehumassa ja nyt tämä ihana ihminen ilmoitti, että haluaa antaa sen minulle! En millään löydä sanoja kuvailemaan, miten kivalta ele tuntuu sen lisäksi, että aivan mielettömän kaunis kuppi saapui minulle postissa. Kiitos Mia, tämä oli sinulta niin huomaavaista ja ilahduin tästä todella paljon. Kuppi todellakin sopii astiastomme jatkoksi!


Purjealusaihe on maalattu erittäin kauniisti posliiniin. Alla on saaresta poimittuja puolukoita. Keittelin juuri eilen kolme pikkupurkillista hilloa. 


Ja hiljattain sain myös Mikon vanhemmilta kolme kaunista valokuvakehystä, jotka ovat ymmärtääkseni päätyneet heille perintönä, mutta ovat tarpeettomat. Niinpä he kysyivät, josko haluaisin ottaa ne Iduriin. Olen ihastellut näitä painavia pronssi(?)kehyksiä nyt parisen viikkoa. Ovat ne vaan tosi hienot. Niin hienot, etten meinaa keksiä, mitä kuvia niihin pitäisi laittaa :). No, ajatus kypsyy sitten joskus. Näistä myös suurkiitos vaan sinne sukulaisille! 





Antaminen on juuri nyt ajankohtainen aihe ja kun itse saa tällaisia huikeita asioita pyyteettömästi, se todellakin muistuttaa, että antaminen on tärkeä taito. Kunpa olisi itsekin aina näin huomaavainen, että tajuaisi ne tilanteet, jolloin jokin oma tavara voi olla jollekulle paljon tärkeämpi ja enemmän iloa tuova.

Olin ajatellut ottaa kirpputorilta myyntipöydän tässä syksyllä vähentääkseni taas tavaroitani ja joitakin hyväkuntoisia vaatteita. Nyt olen kuitenkin päättänyt, että vaikka mukaan päätyy taatusti ihan rahan arvoistakin tavaraa, taidan sittenkin lahjoittaa kaiken pois. Kierrätyskeskus esimerkiksi tekee arvokasta työtä siinä, että pienituloiset ja opiskelijat saavat hankittua astiansa ja muut tavaransa sieltä edullisesti. Siellä on pääsääntöisesti hinnat pidetty kohtuullisina, joten astiat saavat päätyä nyt Kierrätyskeskukseen.

Seniorin lukiossa järjestetään tällä viikolla vaatekeräys Punaiselle Ristille. Idea oli oppilaiden, joten nyt käyn kaikki vaatehyllyt ja -tangot läpi löytääkseni meiltä hyviä vaatteita, joita pakolaiset tarvitsevat. Ohjeissa toivottiin eritoten talvivarusteita, pipoja ja käsineitä. Ja lastenvaatteita, mutta niitä meillä ei enää ole, koska minä olen nykyisin meidän perheen pienin (!). Tämä on tietenkin vain mitätön apu isoon ongelmaan, mutta sekin on jotain. Katson sitten, onko myöhemmin jotain muuta annettavaa. Olen miettinyt myös pientä rahalahjoitusta Punaiselle Ristille. Itse asiassa oikean asenneilmapiirin rakentaminenkin on yksi asia, jolla voi auttaa maahan tulleita.

Lampaita olen kuvannut viime aikoina paljon, joten taidan laittaa niistä oman postauksen lähiaikoina. Tämä tarinointi riittänee tältä erää. 

Anteliasta aikaa,



25 kommenttia:

  1. Varmasti ihania ja mieluisia yllätyksiä molemmat! :) Mian tarkka silmä näki heti, että kuppi on kuin tehty Iduriin, ja sehän on todella kaunis. Nuo valokuvakehykset ovat myös kerrassaan hurmaavat. Ne tuovat sitä samaa glamouria saaristolaistilallenne kuin löytämäsi kattokruunu. Kimalletta rouhevuuden keskelle. :)

    SPR:n Kontti on ollut minulle vuosia se paikka, jonne olen vienyt tarpeettomat vaatteet. Tunnustan, että olen liian laiska kirppisihminen myyjänä. Lahjoitukset ovat tärkeitä varsinkin nyt tässä maailman tilanteessa ja itse aioin osallistua talkoisiin parhaan kykyni mukaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet aivan oikeassa, kehykset tuovat kivan pilkahduksen glamouria meille. Ja kuppi, se vaan on niin hieno!

      Tykkään itse kirppismyynnistä, mutta kun miettii, mitä voisi tehdä, lahjoitus on helppo tapa. Varmaan tulee annettua jotain sellaistakin nyt pois, mitä on ajatellut vielä käyttävänsä, mutta SPR tarvitsee niitä operaatioonsa nyt minua enemmän.

      Poista
  2. Kaunis kuppi ja ihanat kehykset. Onko siellä Idurissa säilynyt yhtään aikalaisten kuvia?
    Olen myös tässä pähkäillyt tuota tavaran määrää ja yhdyn Päivin kommenttiin, etten minäkään ole mikään kirppiksellä myyjä, joten annan tavarat mieluusti lahjoituksena pois.
    Olen kanssasi samaa mieltä, että suvaitsevaisen ilmapiirin nostattaminen olisi nyt erityisen tärkeää-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eivätkö vaan olekin! Kyllä, kuvia on jonkinverran säilynyt. Osa näkyykin tuolla yläpalkin Historiikki-osiossa, mutta esim. edellisen omistajapariskunnan muotokuvat ovat odottamassa pääsyään joskus päätalon tuvan seinälle.

      Näin kriisin alkaessa televisiossa SPR:n edustajan sanovan, että asenneilmapiiriin vaikuttaminen on jopa tärkein auttamisen keino tässä kohtaa.

      Poista
  3. Voi mitä kehyksiä, aivan upeita. Ja tuo kuppi tuli kyllä oikeaan osoitteeseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos. Niinpä, kuppi on kuin luotu tänne, aivan ihana minusta.

      Poista
  4. Ihania lahjoja :)

    VastaaPoista
  5. Upeita lahjoja molemmat, sekä kuppi että kehykset. Ja nuo kehykset ovat kauniita ilman kuviakin!
    Minulle kävi samoin kuin sinulle - se aikomani kirppispöydän vuokraus jäi ja vaatteita ja tavaroita lajitellaan nyt pakolaisten tarpeisiin - ja osa laitetaan syrjään odottamaan lämpimämpiä kelejä. Sillä tämä kriisi tulee kestämään pitkään ja niitä kesävaatteitakin aikanaan tullaan tarvitsemaan.
    Upeita syksyisiä puolukkakelejä sinulle, Pilvi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on juuri noin! Ei pidä innostua auttamaan vain nyt, kun asia on mediassa paljon esillä vaan varautua kriisin pitkittymiseen ja apuun silloinkin, kun asiasta ei ehkä enää puhuta niin paljoa. Auttamistarve ei minnekään hetkessä poistu.

      Poista
  6. Noin erikoisen kauniit kehykset tekevät mistä tahansa kuvasta "arvotaulun". Kauniit ovat! Samoin kuin kuppi, joka toden totta aiheineen sopii sinne teille.
    Moni on kirjoittanut blogissaan auttamishalustaan ja tehnyt myötämielisiä kannanottoja hädänalaisia kohtaan. Se on kyllä hyvää työtä oikean asenneilmapiirin tukemiseksi.
    Oli jotenkin hauska lukea, että sinä olet jo teillä se pienin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se on kyllä totta, mikä tahansa kuva kohottuu näissä :). Kun yleisempi keskustelu avuntarpeesta laantuu, toivottavasti on vielä niitä, jotka jaksavat pitää asian mielessään. Toivottavasti tajuan itse olla niiden joukossa.

      Niinpä, jäin pienimmäksi juuri muutama kuukausi sitten!

      Poista
  7. Oi hienoja aarteita olet saanut!

    Pyyteetön antaminen tekee tosiaan aina suuren vaikutuksen. Ystäväni perheeltä paloi jokin aika sitten koti ja he menettivät kaiken. Koin suurta myötätuntoa ja antamisen iloa, kun kasasin heille meille tarpeetonta, mutta hyväkuntoista tavaraa, jotta he pääsisivät paremmin uuden elämänvaiheensa alkuun. Luulen että sain siitä itse enemmän kuin hän. Konkreettinen teko jotenkin lievitti omaa murhettani heidän tilanteestaan.

    Odotan jo lammaskuvia :) Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikamoinen katastrofi ystävälläsi, en pysty edes kuvittelemaan… Mutta mikä onni hänelle, että omistaa kaltaisesi ystävän ♥.

      Poista
  8. Ihania lahjoja!

    Olen työni puolesta ollut tekemisissä kierrätyskeskuksen koulutuspalvelun kanssa. Kierrätyskeskus tekee arvokasta työtä kestävämmän maailman puolesta sekä työllistää ihmisiä. Olen itsekin sinne lahjoittanut tavaraa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin olen ymmärtänyt. Pidän juuri siitä ajatuksesta, että Kierrätyskeskus työllistää työttömiä ja tuotteillaan auttaa vähäosaisia, ilman mitään muuta ideologista taustaa.

      Poista
  9. Ihana ele tosiaan molemmilta lahjanantajilta <3.

    Mulla on jo selkä notkolla kuin aasilla, kun olen hulluna pessyt ja mankeloinut ja silittänyt ja lajitellut kaikkea itselle ylimääräistä, mutta turvapaikanhakijoille toivottavasti tarpeellista ja kuskannut SPR:n keräykseen. Kiirettä pittää, kun kierrätyspiste on auki vaan tämän viikon pari tuntia illassa, mutta ilahduttavan paljon olen saanut aikaiseksi, vaikka sitä ylimääräistä todellakin ON vieläkin ihan liikaa. Huoh. Ja jotenkin niin paljon helpompaa tää luopuminen, kun on todellinen kohde tiedossa. Ei paljon (tai siis ollenkaan) tuu mietittyä kirpparipöytiä täälläkään enää. Vaikka sellaisenkin kyllä kävin varaamassa (jonoa on 12 viikkoa..), koska on niin paljon sitä kaikenlaista muutakin "turhaa" niinkuin nyt vaikka miljoona tuikkukippoa ja muuta tilpehööriä. Voi kyllä olla, että turnauskestävyys ei riitä odottaa kolmea kuukautta..

    Kivaa viikonloppua Iduriin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä olet varsinainen esimerkki, hienolta kuulostaa tuollainen urakointi! Se on juuri noin: kun on varsinainen kohde tiedossa, pystyy luopumaan pitämistään jutuista ja ajattelemaan enemmän tavaran tai vaatteen saajan tarvetta. Itse pyrin nyt myös siihen, että sen mitä annan pois, en aio korvata uutta ostamalla.

      Poista
  10. Voi mitä aarteita oletkaan saanut!
    Kierrätyskeskukseen olen minäkin kuskannut meille tarpeettomia tavaroita. Kuten täälläkin on monesti todettu, niin toisen roska on toisen aarre :)
    Pikaista paranemista Mikolle ja kaikin puolin kivaa viikonloppua teille sinne Iduriin ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ja nyt toivon pikaista paranemista myös itselleni ;). Kamala virushyökkäys ollut päällä sekä kotona että töissä, joten tässä lopputulos: niisk!

      Ihanaa viikonloppua myös sinulle Ansku!

      Poista
  11. Voi että, minä ihan liikutuin kirjoituksestasi <3 Eikö ollutkin upea kuppi ihan livenä - se kyllä kuuluu Iduriin! Tästä tuli kyllä hyvä fiilis:)
    Aivan mielettömän hienoja kehyksiä olet saanut!
    Minullakin on menossa lahjoitukseen tavaroita ja vaatteeni vien lähestulkoon aina kierrätykseen!
    Minä odotan malttamattomana lammasjuttua ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kuule minä se liikutuin kauniista ajatuksestasi!! Miten voikaan olla, että että katsoit kuppia kotonasi ja ajattelit, että se kuuluu minulle. Aivan ihanasti ajateltu, eli olen kyllä niin otettu ja ilahdutettu :)).

      Täällä juuri urakoin kouluun meneviä lahjoituksia huomiseksi!

      Poista
  12. Miten hienoja ihmisiä maailmassa onkaan! Ihanat aarteet olet saanut.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, sanos muuta! Täytyy pistää hyvä kiertämään.

      Poista
  13. laittaisin kehyksiin idurin vanhoja kuvia tai seinistä tapetinpalat

    VastaaPoista

Kiva, kun jätit viestin!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...