lauantai 2. elokuuta 2014

Hirsihommia ja pikapurjehdus

Välillä kummastelen sitä, miten jokainen kesäpäivä voikaan olla niin erilainen, vaikka toisaalta ne soljuvat tietyn samankaltaisen yleisrytmin mukaan. No, pakko kirjata muistiin yksi tehokas & hauska päivä tältä viikolta; pölyä ja puhdasta tuulta samassa paketissa.


Ensin työosuus: Aamupäivä alkoi tavalliseen tapaan. Teimme hommia Mikon kanssa kesäkeittiövajan rakenteiden ja maapohjan parissa. Työstettävään päätyyn tulee lattia ja iso ruokapöytä, mutta sitä ennen rakennus on tuettava ja maa tästä päädystä muokattava. Näillä helteillä oli iso urakka hakata, sahata ja repiä tällainen juurakkomäärä tulevan lattian alta pois. Sama juurakko on lahottanut seinärakenteita, joten puunkaatoa on taas syksyllä tiedossa, kun tuhon aiheuttajat eliminoidaan.


Katto oli notkollaan huteran tukirakenteen vuoksi. Tässä kaksi kuvaa lähtötilanteesta:


Poikkihirsi on katki ja alaosassa riskaabeli viritys. Pystyhirsi on koostettu useammasta palasta ja tuettu alhaalta vain yhdellä laudalla. Tällainen tukipilari ei ole kaikkein turvallisin, kun vanha rakennus voi jostain päästä muualta elää.


Vaihdoimme kurkihirttä kannattelevan tukihirren noin 5 cm pidempään, eli tunkkasimme kurkihirttä sen verran ylöspäin saavuttaaksemme alkuperäisen korkeuden. Etualalla on väliaikainen tukiparru ja tulevan pystyhirren edessä tunkattu tuki. Tuleva pystyhirsi nojaa odottamassa asennusta.


Tässä pystyhirsi on saatu paikoilleen ja tukipuut on poistettu. Pystyhirsi on lovettu ylhäältä ja alhaalta sivuttaisliikkeen varalta.


Vaativimman tuennan jälkeen vaihdoimme myös pari tukihirttä seiniin ja poistimme kulmahirrestä lahonneet osat. Uudet osat ovat hyväkuntoista kierrätysmateriaalia venevajasta. Voi, miten huonoja kuvia otinkaan tästä työvaiheesta - no ei voi mitään…



Tässä vaiheessa puhelin piippasi tekstarin. S/y Bianca ilmoitti purjehtivansa ohi ja kutsui lasillelle kuohuvaa noin tunnin päästä. Olimme hikimärkiä ja pölyisiä, joten ehdotus kuulosti meitä säälivän, hyvän haltijattaren yllätyslahjalta. Työhanskat lensivät tiskiin välittömästi, hirsityöt saisivat jatkua huomenna tai viikon päästä tai vaikka ensi kuussa, ihan sama :). Pulahdimme uimaan, söimme pikalounaan ja hyppäsimme ribiin. Mars ulkoväylälle!


Pojat siellä seilasivat serkkujensa ja heidän isänsä kanssa. Väylälle päästyämme näimme jo hyvän matkan päästä kuinka miehistö tuuletti ensimmäistä kertaa uuden veneen sinistä spinaakkeria. 

Olin ajatellut, että meidän kyytiin tulon ajaksi pitäisi laskea purjeet (tai ainakin spinnu) ja ottaa meidät hinaukseen moottorivoimin, mutta meno oli sen verran tyylikästä, että sitä oli päästävä testaamaan. Mikko ajoi ribin paatin perään, hinausköysi kiinnitettiin ja me hyppäsimme alukseen. Ikävä kyllä hidastimme matkanopeutta kahden solmun verran, öhöm, mutta matkanteko jatkui edelleen 6 solmun vauhdilla. Hieman hilpeyttä tietenkin vastaantulijoissa herätti tämän kokoinen, 50 hv:n perämoottorilla varustettu kumivene purjeveneen perässä. Että tällainen vara-alus tällä kertaa jollakin purjehdusvarusteena… 

Pahoittelimme aiheuttamaamme tyylin laskua kokonaisuudesssa.


Sain kipparilta komennon täyttää pikaisesti lasit, jos emme meinaisi seilata koko iltaa mukana ja tein työtä käskettyä. 


Vastapalvelukseksi Mikko joutui (lue: pääsi) mukaan suorittamaan useamman manööverin, kun tuulen hieman kääntyillessä saimme jiipata useamman kerran muutaman minuutin välein. Virsikirjalla vauhti voimistui melkein solmun verran. Veneen miehistö oli sitä mieltä, että toimme mukanamme tällaisen aktiivisen ilmapiirin, kun siihen asti oltiin selvitty vähemmillä jiipeillä. 



Noin 8 mailin matkan taituttua päätimme jättää aluksen ja kääntyä kotia kohti. Vauhti oli sen verran kova, että ribin vetäminen vierelle ei enää onnistunut. Näin ollen poistuminen tapahtui vauhdikkaalla tavalla. Kumppari irrotettiin ja Mikko hyppäsi mereen samaan aikaan. Purjeveneen vauhti kiihtyi taas ja Mikko jäi loittoneviin peräaaltoihin. Kun hän selviytyi veneeseen ja sai sen käyntiin, ajoi hän purjeveneen kylkeen ajaen samaa nopeutta. Purjeveneen kipparia vähän mietitytti, että onnistuuko minulta tässä vauhdissa tapahtuva siirtyminen kumppariin, mutta juniorini kommentoi siihen, että: "no ei se nyt mikään vanhus ole". Näin ollen ajattelin, että nyt on vain toimittava mukisematta ja hyppäsin vauhdissa veneen laidalta Mikon kyytiin pienen pelkokertoimenkin uhalla. Kaarsimme ulos, huusimme kiitokset ja vilkutimme veneistä toisillemme hyvästiksi. 

Puksutimme kotiin aivan hiljaista vauhtia ja nautimme iltapäivän laskevasta auringosta. Jotenkin päiväunissani olin ajatellut, että olisimme saaneet hiemen pidemmän legin tänä kesänä myös purjehtia, mutta tästäkin vähästä olen onnellinen. Miten vähään sitä onkaan ihminen tyytyväinen, kun herkkua annostellaan pienissä paloissa. Yllätysmomentista tuli tietysti täydet fiiliksenkohotuspisteet!


Nyt on enää yksi lomapäivä jäljellä ja sitten taas töihin. Tällä kertaa en ole siitä haikea eikä töihinpaluu ahdista. Tunnen, että loma on tehnyt tarvittavan tehtävänsä - on ollut fyysistä, aurinkoista, onnellista ja vaihtelevaa. Työmaastamme oppineena yritän ajatella niin, että pitää vain aloittaa työt leppoisasti ja muistaa nauttia tekemästään. Hötkyily ja stressaus eivät auta. Pois ne minusta! Nyt vielä pitää elää niinkuin opettaa. Mahdankohan onnistua..?

Lomaltapaluulupauksin,



30 kommenttia:

  1. Että minä rakastan lukea näitä sinun juttujasi ja katsella kuvia siitä, miten työt etenevät siellä saaressa! Ihan hurjasti siellä on teillä ollut tehtävää - ja vielä on jäljelläkin, joten ei aika käy pitkäksi.
    Tuli varmasti tarpeeseen tuo pyrähdys paatilla;)
    Nautihan vielä lomaviikonlopustasi ja tsemppiä töihinpaluuseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos :) Näitä ihan rehellisiä työpostauksia ei huomaa edes tehdä kuin silloin tällöin, mutta pitääpä ryhdistäytyä sen suhteen ;). Kiitos tsempeistä ja säistä onneksi saadaan nauttia, vaikka työt alkavatkin!

      Poista
  2. Aikamoisia työnsankareita te kyllä olette ja haastavia projekteja näköjään riittää. Upea siitä tulee! Voi olisi ollut hieno nähdä paluusi ribiin, ei varmasti ollut ihan helppoa! Hyvää töihinpaluuta. Minulla on menossa myös projekti stressaa vähemmän. Otan oppia lapsista ja kissasta ;-) Mitenkähän me onnistumme?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt täytyy kyllä myöntää vauhdin hidastuneen taas alkukesään verrattuna, mutta aikaahan riittää :). Projekti "stressaa vähemmän" on hyvin sanottu ja tekee hyvää itse kullekin ;). Koetetaan onnistua!

      Poista
  3. Tuo hyppy ribiin olisi pitänyt videoida. Sussa on selkeästi Lara Croft -ainesta. Hienoa että pääsitte purjehtimaankin. Kesä on ollut purjehtimisen kannalta upea. Ainakin perhepurjehtimisen. Työmaalla varmasti aivan liian kuumaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Videoin Mikon hypyn ja nopeastihan hän loittoni. Oman hyppyni suhteen on parempi, ettei tullut videota. Kukin voi nyt mielessään kuvitella hypyn kuvaukseni perusteella hurjaksi ja tyylikkääksi kaareksi kuohujen päällä, kun ei ole latistavaa todistusaineistoa ;).

      On kyllä ollut vähän liian kuuma tehokasta työtä ajatellen, mutta aina ei voi olla tehokas, joten hyvä näin :). Perhepurjehdukselle ja lapsille tällaiset kesät jättävät ikuiset, ihanat muistot!

      Poista
    2. Siis veit sanat suustani! Juuri tuollaiseksi sen hypyn kuvittelinkin! :D

      Poista
  4. ihana postaus, tässä eli jokaisen hetken mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla Sussi, kiitos!

      Poista
  5. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita, hallitusti!
    Kuulostaa ja näyttää täydelliseltä :-)
    Rauhallista töihinpaluuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä ihan täydellinen päivä, jota on kiva muistella. Kiitos, aion aloittaa töissä tosi rauhallisesti. Tänään luki ihan lehdessäkin, että niin pitää tehdä ;)

      Poista
  6. Ahkeria olette, ettekä pelkää käydä hommiin käsiksi. No jos ette olisi ahkeria, niin ette varmaan tuollaista ihanaa työmaata olisi hankkineetkaan. Tuo purjehdus oli mielenkiintoista lukea. Hyvä kun oli mukana kuva ribistä, muuten ei minulla olisi ollut aavistustakaan mikä se sellainen oikein on. Vauhdikas siirtyminen veneestä toiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä kertaa vähän hämmennyn ahkeruuskehuista, koska ihan oikeasti ollaan vedetty myös lonkkaa näillä keleillä aika paljon :)) Mutta kiitos Kristiina, pienen löysäilyn on tietenkin mahdollistanut se, että ollaan kaudelle asetetuissa isoissa tavoitteissa edetty kuitenkin keskimäärin hyvin. Kesäkuu oli onneksi kylmempi ;).

      Poista
  7. Tuo purjehduspyrähdys oli aivan varmasti tervetullut ja virkistävä yllätys teille helteessä hikoileville ahertajille!
    Minulla on enää ensi viikko koulua ja sitten pitäisi taas jaksaa rutistaa 6 vkoa uudessa työssäoppimispaikassa ja pusertaa samalla kuntoutus- ja tutkintosuunnitelmat valmiiksi, huoh! Stressiä ja huonosti nukuttuja öitä siis tiedossa...
    Tsemppiä sinulle töihinpaluuseen ja toivon sinun onnistuvan minua paremmin mitä tulee hötkyilyyn ja stressaamiseen =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oli kyllä! Voi Ansku, miten me naiset aina niin stressataan kaikesta. Se kun ei edistä asioita yhtään, se on stressin huono puoli ;). Koetahan jaksaa loppurutistuksesi kanssa. Koeta ottaa rennommin, paremmin nukutut yöt antavat enemmän onnistumisen mahdollisuuksia. Yritän täällä samaa, tosin ei ole mitään suurta rutistusta onneksi ihan juuri nyt tiedossa, mutta muistan tämän, kun sellainen tilanne syksyllä on taas todennäköisesti edessä.

      Poista
  8. Kauniita kuvia upeissa maisemissa. Hirren tukeminen vaihtui niin hauskasti kevyempään ajan viettoon, ihana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lomassa parasta on spontaanisuus. Pitää vain tilaisuuden tullen osata napata kiinni mahdollisuuksista :).

      Poista
  9. Nyt kyllä ihan hengästyin lukiessani ja katsellessani tätä :). Ihana juttu, tunnelmasta toiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä on ollut näitä aktiivisempia päiviä, sitten taas pysähtyneempiä perään :)) Huh hellettä, kivaa viikon jatkoa sinulle!

      Poista
  10. Noinhan sitä pitääkin tehdä näillä helteillä, ei saa liikaa ahertaa kerrallaan ja spontaanit yllätykset ne on parhaimpia pysäyttäjiä. :)

    Laitoin sinulle muutens sähköpostia. Kantsii käydä lukemassa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, viesti mattodiileriltä :), menen heti lukemaan postit!

      Poista
  11. Vautsi mitä James Bondeja te olette! ihana yllätys ja upea purjehdus. Nauratti nuo tarinan pienet hauskat yksityiskohdat...

    Intoa ja voimia taas urakointiin! Olette uskomattoman tarmokkaita ja optimistisia. Jos olisin löytänyt rakennuksen alta tuollaiset lahottavat juurakot, olisin varmaan jo todennut, että ei tästä mitään tule. teissä on kyllä mieletön valoisuus ja energisyys, kun mikääne i teitä lannista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja minua naurattaa nämä kommentit - jamesbond-tyylillä onkin tullut vähemmän seilattua tähän asti ;)

      Olemme kai saaneet tässä projektissa pientä siedätyshoitoa, että enää ei lahottajajuurakot tunnu missään. Lakonisesti vaan pitää käydä hommiin käsiksi, vaikka muutaman huokauksen nämäkin kyllä ovat aiheuttaneet, myönnettäköön! Kiitos ihanasta kannustuksesta.

      Poista
  12. Postauksistasi tulee poikkeuksetta iloiselle ja hyvälle mielelle, kiitos näistä :) Kun näkee mistä kaikesta te siellä suoriudutte, oma projekti tuntuu taas niin paljon helpommalta ja pienemmältä askareelta.

    Meillä myös harjoitellaan stressinhallintaa, taitaa olla tämän loppukesän yleinen trendi ;)

    Oikein ihanaa loppukesää teille, lampaille ja Maurolle meiltä ja koiruuksilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Rauhalan emäntä, onpa kiva kuulla. Toivottavasti stressinhallintaharjoitukset etenevät suotuisasti ;) Samoin sinne, toivotan mitä parasta kesänjatkoa teidän koko poppoolle!

      Poista
  13. Mää en tajua, miksi juuri sun blogissa kommenttini kaikkoaa aina jonnekin...

    No, sitäpä vaan mietin, että kyllä alkoi Bilteman kummipaatti veneen perässä tuntua kamalan vaatimattomalta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voihan nyt harmi sentään! Mulla oli myös joku tietty blogi tuossa taannoin, mihin kommentin jättäminen temppuili. Toivotaan, että menee ohi joskus :)

      No voipi olla, että Biltemaversio soveltuu tehtäväänsä purjeveneen perässä kuitenkin paremmin ;)

      Poista
  14. Te olette rehkineet siellä kovasti ja hyvältä näyttää! Hurjan kannustavaa lukea juuri tästä projektista nyt, kun juuri pohdimme tuona kanala-lampolan toista päätyä, joka on toiminut jonkinlaisena puuvarastona tms. Aika iso se on, sinne saisi vaikka mitä, mutta hieman ollaan pohdittu resursseja sen kunnostamiseen monelta kantilta. Tämän luettuani tuntuu siltä, että se saattaisi ihan onnistuakin. Kovin samantyyppistä probleemia tuolla kun on.

    Hauskoja kesäpäiviä sinne torppaan ja vesille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on ihan sellaista hommaa, mitä itse pystyy tekemään - ihan ilmaiseksi, joten kannustan! Meillä on tarkoitus jättää tila suht autenttiseksi, joten uskon, että tästä sukeutuu suht vähällä vaivalla lopun kaiken erittäin kiva illanistujaisvaja meille.

      Poista

Kiva, kun jätit viestin!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...