sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Traktori, Fiskari vai sirkkeli?

Nyt se on ratkennut! Nimittäin mieheni hankkima The Yllätys, josta tuskaillen raportoin tammikuun alussa jättäen myös monen lukijan ärsyttävään epätietoisuuteen (lue: klik). Sain vain vaivaisia vihjeitä mieheltäni Mikolta, mutta sitäkin hauskempia ehdotuksia sain blogin lukijoilta siitä, mitä hän olisi voinut minulle yllätykseksi hankkia. Aivan varmoja olimme yhteisten arvuuttelujemme jälkeen siitä, että miehen antamassa yllätyksessä on pakosti koneosa.

Itse asiassa Koti 1898 -blogin Anu osui arvauksessaan täysin oikeaan minun sitä aavistamatta. Hyvä Anu! Olisinpa vain kuunnellut sinua, niin olisin saanut mielenrauhan heti :) Tällainen koneosa Yllätyksestä löytyi. Veikkasiko Anu traktoria?!


Tieto Yllätyksestä luvattiin minulle kuukauden päästä, mutta vähän kauemmin siinä nyt näköjään vierähti. Eilen päätin, että nyt se olisi selvitettävä! Mikkokin kai kyllästyi panttaamaan tietoa ja niin karautimme matkaan katsomaan yllätyshankintaa erääseen halliin, noin tunnin ajomatkan päähän kotoa.

Pitäisiköhän pitää teitä vielä vähän aikaa jännityksessä...?? No ei tietenkään. Tässä se on, joko tiedätte?


Hiontatyö on käynnissä, mutta vaatii vielä lisähiontaa. Sen jälkeen epoksi, uusi hionta ja maalaus.




Eli meidän uusi Fiskarihan se siinä. Näyttää keskeneräisenä vielä aika vaatimattomalta, mutta sen verran venehommat ovat tuttuja, että näen jo silmissäni valmiin kiiltävän, maalatun ja vahatun rungon. Volvo Penta 18 hv meridiesel-moottorikin on ihan sama kuin edellisessä purjeveneessämme, joten osaan kuulkaas jopa vaihtaa siihen öljyt!



Tällä kelpaa putputtaa kesällä pullakahville Jussaröön tai muualle remonttia pakoon. Oi ihanaa, tässä tulee olemaan tyyliä ja se lievittää pahinta purjevenekuumettani. Kiitos Mikko ihanasta yllätyksestä! Luottamus mieheen meinasi horjua - myönnän - mutta nyt se taas vahvistui, huh.

Vihdoinkin mielenrauha. Sitä samaa toivotan teille kaikille, ja kiitos ja anteeksi, kun jouduitte odottamaan vastausta ;)

Kärvistelystä korvaukseksi ja 100 lukijan kunniaksi seuraavassa postauksessa luvassa Villa Idur -henkinen arvonta. Tervetuloa myös uudet lukijat!


27 kommenttia:

  1. Oi mikä ihana yllätys! Tuosta tulee tosi upea, minäkin näen sen kiiltäväkylkisenä kaunottarena.

    VastaaPoista
  2. Todella mahti yllätys. Kunnon vanhanajan vene :)
    Ja varmasti tuo hiukan helpotusta purjevenekaihoon (tiedän sen tunteen ja opettelen elämään tätä uutta elämääni).

    VastaaPoista
  3. Ooh, hieno yllätys ! Mietinkin tässä taannoin, että koska kerrot siitä yllätyksestä enemmän :))

    VastaaPoista
  4. Mikä yllätys! Ja jälleen yksi syy lisää odottaa kesää. Kyllä tuolla kelpaa seilata. :)

    VastaaPoista
  5. No joo, ei varmaan lopulta haitannut vaikka vähän pitikin pitkittää tiedonsaantia. Aika makia yllätys nääs.. :)

    VastaaPoista
  6. Sulla on asiallinen mies! Ihana tyyppi! ja wau, mikä vene. Mitkä muodot! Miten se onkin noin kauhian kaunis. Ihan oikeasti jotenkin niin upean linjakas.

    VastaaPoista
  7. Hieno yllätys!

    VastaaPoista
  8. Ooh mikä ylläri! Osaan vaan haaveilla purjehdusrekestä merellä, sillä meiltä merelle on jo jokunen matka. ;)
    Takuulla jäisin siihen koukkuun!
    Esittelehhän kaunokkisi kun valmistuu. :)
    Aurinkoa kevät päiviisi sinne! :)

    VastaaPoista
  9. Upea yllätys!
    Melkein tekis mielimsanoa, että onnea uudesta perheenjäsenestä :D

    VastaaPoista
  10. Mitkä muodot, varsinainen kaunotar. Upea ja tarpeellinen yllätys, onnea!

    VastaaPoista
  11. Kiitos kivoista kommenteistanne. Kyllä tästä muodokkaasta klassikkokaunokaisesta vähän niinkuin perheenjäsen leivotaan. Pitää alkaa suunnitella kastajaisia! Etenkin, kun mies tahallaan kai minua kiusatakseen kutsui sitä Markoksi!! Että Jovelan emäntä, se siitä 'hyvästä tyypistä' :)) Kyllä tällä(kin) veneellä pitää olla naisen nimi, vaikka meidän perheessä vähän on yritetty pitää periaatteena, että purkkarit on naisten ja motarit miesten nimin nimetty. Mutta täytyy määritellä vaikka ihan uusi klassikko-kategoria ja antaa siten myös arvoisensa nimi paatille!

    VastaaPoista
  12. Minä en ymmärrä mitään veneistä, mutta hieno yllätys!

    Ja taitavasti tehty peili tuolla alempana.

    VastaaPoista
  13. Jo vain kelpaa putputella, tuosta tulee hieno!

    Pitäisi kai jo vihdoin hankkia pieni peräprutku meidän soutuveneeseen. Jos siitä olisi edes jotain apua minun motari-kaipuuseeni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Soutelukin on ihanaa, mutta ehkä pidempiä retkiä varten?
      Me taas emme pääse edes perille ilman motaria. Yksi sellainen on jo, mutta se soveltuu paremmin poikiemme jollaharrastuksiin huoltoveneeksi ja nopeaan siirtymiseen kuin leppoisaan cruisailuun, johon tässä 'uudessa' on kyllä enemmän fiilistä. Ylipäänsä veneen tarvitsemme myös kauppa- ja torireissuihin sekä kalastukseen kauempana.

      Poista
  14. Meillä on myös pienimuotoinen merikaipuu syntynyt sydämeen, kun veneilevät ystävämme viettivät viime vuoden Utössä ja kävimme siellä luonansa. Kiva siis lukea juttujasi ja voi, kyllä tämä maakrapu myös tykkäisi putputella saaristossa kahveille :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Utö on mahtava paikka, joten en ihmettele. Venekuume ei yleensä ota laantuakseen vaan tuppaa kasvamaan kevään edetessä ja vuosien vieriessä, joten pistäpä ajatus hautumaan ihan vakavissasi :) Liikkumista vesillä ei voi millään muulla korvata, tosin ei se kaikille onneksi olekaan 'elinehto'.

      Poista
  15. Tyyli ennen kaikkea ;) . Kai sulla on sopivat vaatteet tuon kyytiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Öhöm, mitäköhän se vois olla. No, kukkamekko löytyy kyllä!

      Poista
  16. No johan selvisi ja tosi hieno yllätys olikin, wau!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eeva, olen huojentunut :)

      Poista
  17. Tässä postaus joka iski meidän perheen miesväkeen :) minä en osaa sen enempää kommentoida, mutta että hieno on ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kiva kuulla! Se oli varmaan toi meridiesel mikä sen vaikutuksen teki ;)

      Poista
  18. Ihana pikku paatti! Onneksi olkoon. Meidän pitäisi omaan veneeseen myös pistää pohjaa kuntoon syksyllä. Olen ihan noviisi noissa hiontahommissa ja mulle on vielä täysin epäselvää, että miten pitkälle tuota hiomista uskaltaa tehdä ettei mene pohjasta läpi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hionta on viheliäistä hommaa, mutta kun se on kerran tehty kunnolla, on vene kunnossa monen monta vuotta. Kannattaa hankkia hiomakone, tai siis vuokrata, muuten on aika hidasta ja tuskaista hommaa.

      Poista
    2. Ja piti vielä sanoa, että maali hiotaan pois, ei muuta.

      Poista
  19. Fiskaria veikkasin oikeasti, kun itsekin sellaisesta haaveilen.

    VastaaPoista

Kiva, kun jätit viestin!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...